New York, 15.03.04 (IPS) – YK:n vuonna 2000 asettamat vuosituhattavoitteet (Millenium Development Goals) ovat teknisesti ja taloudellisesti saavutettavissa. Nyt puuttuu vain poliittinen tahto, joka nostaisi ne paikallisen, kansallisen ja kansainv\u00e4lisen asialistan k\u00e4rkeen. <\/p>\n
<\/p>\n
K\u00f6yhimm\u00e4tkin maat selvi\u00e4isiv\u00e4t nykyist\u00e4 paremmin, jos ne harjoittaisivat vastuullisempaa taloudenpitoa ja muuttaisivat budjettinsa painopisteit\u00e4. Haasteena on panna niin rikkaiden kuin k\u00f6yhienkin maiden hallitukset vastuuseen lupauksistaan.<\/p>\n
YK:n vuosituhathuippukokouksessa 2000 per\u00e4ti 189 valtion p\u00e4\u00e4miehet hyv\u00e4ksyiv\u00e4t yksimielisesti joukon konkreettisia tavoitteita. Listan ensimm\u00e4isen\u00e4 on alle dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vien ja n\u00e4lk\u00e4\u00e4 n\u00e4kevien m\u00e4\u00e4r\u00e4n puolittaminen vuoteen 2015 menness\u00e4. <\/p>\n
Nykymenolla tavoitteet j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin saavuttamatta. Saharan etel\u00e4puolisessa Afrikassa ensimm\u00e4iseen tavoitteeseen p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin t\u00e4t\u00e4 tahtia vuonna 2147.<\/p>\n
Vauraat maat ovat nyt rikkaampia kuin koskaan. Henke\u00e4 kohti laskettu varallisuus yli kaksinkertaistui 1961-2000. Annettu kehitysapu henke\u00e4 kohti laskettuna on kuitenkin kutistunut samalla aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisell\u00e4 kaupalla on mainiot mahdollisuudet edist\u00e4\u00e4 talouskasvua ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4 maailmanlaajuisesti. Maailmanpankki arvioi, ett\u00e4 jos rikkaat maat poistaisivat kaupan esteet ja maatalouden tukiaiset, maailmantalous hy\u00f6tyisi 120 miljardia dollaria (dollari on noin 0,81 euroa). <\/p>\n
Jos kehitysmaiden osuus maailman vientikaupasta kasvaisi yhden prosentin, 128 miljoonaa ihmist\u00e4 vapautuisi k\u00f6yhyydest\u00e4. Nykyinen kauppapolitiikka kuitenkin sortaa kehitysmaita ja est\u00e4\u00e4 niit\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4st\u00e4 mukaan maailmantalouteen.<\/p>\n
Kaupan pahimmat v\u00e4\u00e4ristym\u00e4t ovat maataloussektorilla. Kolme nelj\u00e4sosaa maailman k\u00f6yhist\u00e4 – 900 miljoonaa ihmist\u00e4 – el\u00e4\u00e4 maaseudulla ja on riippuvaisia maataloudesta tai siihen liittyvist\u00e4 elinkeinoista.<\/p>\n
Rikkaat maat – EU pahimpien joukossa – tukevat omia maataloustuottajiaan roimasti. Tukiaisten yhteissumma nousee 300 miljardiin dollariin vuodessa, kun valtioiden yhteenlaskettu kehitysapu on 57 miljardia.<\/p>\n
Maataloustuet johtavat maailmanlaajuiseen ylituotantoon, joka puolestaan pudottaa maailmanmarkkinahinnat, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00f6yhien maiden markkinat ja vie niiden omilta talonpojilta elannon.<\/p>\n
Euroopan lehm\u00e4t saavat tukea yli kaksi dollaria p\u00e4\u00e4t\u00e4 kohti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Puolella maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n rahaa. EU-maiden veronmaksajat kustantavat joka vuosi 2,5 miljardin dollarin tukiaiset maidontuotannolle, joka tuhoaa lukuisilta ihmisilt\u00e4 elinkeinon maailman k\u00f6yhimmiss\u00e4 maissa.<\/p>\n
EU-maiden maidon ja maitojalosteiden ylij\u00e4\u00e4m\u00e4t dumpataan maailmanmarkkinoille kalliiden tukiaisten turvin. Samalla ne romuttavat kehitysmaiden omat markkinat. <\/p>\n
Esimerkiksi hollantilainen maitojauhe on niin halpaa, ett\u00e4 jotkut tansanialaiset meijerit jalostavat mieluummin sit\u00e4 kuin paikallisten pientilojen lehmien maitoa.<\/p>\n
Tietenkin jokaisella rikkaalla maalla on oikeus, ellei suorastaan velvollisuus, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 verotuloja maaseudun elinkeinojen tukemiseen. <\/p>\n
Sen voisi kuitenkin tehd\u00e4 tavalla, joka ei kostautuisi kehitysmaiden talonpojille, kuten tulonlisin\u00e4 tai vaikkapa palkitsemalla ymp\u00e4rist\u00f6n hoidosta. Nykyiset maatalouden tukiaiset kannustavat usein tuottamaan entist\u00e4 enemm\u00e4n, ja ylij\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 hankkiudutaan eroon kalliiden vientitukien avulla.<\/p>\n
Samalla kiihtyy lannoitteiden ja torjunta-aineiden k\u00e4ytt\u00f6, mik\u00e4 saastuttaa ilmaa, vett\u00e4 ja maaper\u00e4\u00e4. <\/p>\n
V\u00e4\u00e4ristymien korjaaminen paikallisilla ja kansainv\u00e4lisill\u00e4 maataloustuotteiden markkinoilla kuuluu ensimm\u00e4isen vuosituhattavoitteen saavuttamisen perusehtoihin.<\/p>\n
Kehitysmaiden markkinoille p\u00e4\u00e4sy\u00e4 rajoitetaan yh\u00e4. Vaikka kauppaa on viime vuosikymmenin\u00e4 vapautettu tuntuvasti, esteet ovat yh\u00e4 korkeita. Se p\u00e4tee eritoten ty\u00f6valtaisiin tuotteisiin ja palveluihin, jotka ovat kehitysmaissa halpoja. <\/p>\n
Rikkaat maat rajoittavat korkeiden tullien ja tuontiverojen avulla maataloustuotteiden sek\u00e4 tekstiilien ja vaatteiden tuontia kehitysmaista. Sama p\u00e4tee yleens\u00e4 raaka-aineiden jatkojalosteisiin. <\/p>\n
Kehitysmaiden tuotteille m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt tullit ovat kaksinkertaisia teollisuusmaiden tuotteisiin verrattuna. Tullimaksujen alentaminen on olennaista, jos kehitysmaita halutaan auttaa vaurastumaan kaupan avulla.<\/p>\n
Maailman kauppaj\u00e4rjest\u00f6n WTO:n ministerikokous Qatarin Dohassa vuoden 2001 lopulla oli ensimm\u00e4inen, jossa kehitysmaat eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4neet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kerj\u00e4l\u00e4isen asemaan. Viime vuonna Meksikon Canc\u00fanissa p\u00e4\u00e4dyttiin kuitenkin taas umpikujaan.<\/p>\n
Teollisuusmaiden on nyt otettava konkreettisia askelia, jotta WTO palaa Dohassa sovituille raiteille. Se edellytt\u00e4\u00e4 kauppapolitiikan uudistamista niin, ett\u00e4 kansainv\u00e4linen kauppa alkaa hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kehitysmaita.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
*Eveline Herfkens koordinoi YK:n kampanjaa vuosituhattavoitteiden toteuttamiseksi j\u00e4rjest\u00f6n p\u00e4\u00e4sihteerin alaisuudessa. H\u00e4n toimi Hollannin kehitysyhteisty\u00f6ministerin\u00e4 1998-2002.<\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
New York, 15.03.04 (IPS) – YK:n vuonna 2000 asettamat vuosituhattavoitteet (Millenium Development Goals) ovat teknisesti ja taloudellisesti saavutettavissa. Nyt puuttuu vain poliittinen tahto, joka nostaisi ne paikallisen, kansallisen ja kansainv\u00e4lise… Continue Reading