Lima, 011112 (IPS) – Kun ensimm\u00e4iset kuusi tietokonetta asennettiin hiljan Huacrapuquion yl\u00e4asteelle Perun vuoristoseudulla, koulun 83 oppilasta tuskin uskalsivat koskea niihin. <\/p>\n
<\/p>\n
Opettaja Manuel Suazo selitti, ett\u00e4 n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6jen muovisuojat j\u00e4tettiin paikoilleen, “jotta koneet eiv\u00e4t likaantuisi.” H\u00e4n neuvoi oppilaita harjoittelemaan paperille piirrettyjen n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6jen kanssa. N\u00e4in notkistettaisiin peltot\u00f6iss\u00e4 kovettuneita sormia.<\/p>\n
Huacrapuquion ja muiden Andeilla sijaitsevien maaseutukeskusten asukkaat ovat valtaosin intiaaneja. Moni aikuinen on kokonaan tai osittain lukutaidoton. Nyt heid\u00e4n lapsensa ovat loikkaamassa tietokoneiden aikaan, jos kunnianhimoinen suunnitelma toisen asteen koulutuksen uudistamisesta toteutuu.<\/p>\n
Huascaran-suunnitelmaksi kutsuttu hanke on p\u00e4\u00e4tetty aloittaa alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6n parissa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurij\u00e4rjest\u00f6n selvitykset kertovat, ett\u00e4 intiaanilasten oppimistulokset j\u00e4\u00e4v\u00e4t nykyopetuksella usein heikoiksi.<\/p>\n
Ensimm\u00e4iset tietokoneet tuotiin lokakuulla kouluun Huacrapuquiossa, joka sijaitsee vuoristossa 320 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Perun p\u00e4\u00e4kaupungista Limasta. Alueella on s\u00e4hk\u00f6linjat, mutta ei puhelinta, joten internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten tarvitaan satelliittiyhteydet.<\/p>\n
Tietokonetiheyden vertailussa 25 miljoonan asukkaan Peru sijoittuu Latinalaisen Amerikan h\u00e4nt\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Tuhatta asukasta kohti on vain 13 konetta, kun Chiless\u00e4 niit\u00e4 on 50, Kolumbiassa 26 ja Brasiliassa 21, kertoo Maailmanpankin tilasto.<\/p>\n
Huascaran-suunnitelman ensi vaihe jatkuu vuoden 2002 loppuun, ja sen aikana on m\u00e4\u00e4r\u00e4 tietokoneistaa 680 maaseutukoulua. Niiss\u00e4 on oppilaita yhteens\u00e4 287 000. Seuraavien nelj\u00e4n vuoden aikana mukaan aiotaan ottaa yli 400 koulua vuodessa.<\/p>\n
Kukin koulu saa 3-6 tietokonetta, television ja satelliittiantennin, jonka avulla v\u00e4litet\u00e4\u00e4n tv-ohjelmat ja internet-yhteydet.<\/p>\n
S\u00e4hk\u00f6tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 alueella toimivat koulut saavat lis\u00e4ksi aurinkopaneelit virran tuottamiseen.<\/p>\n
“Se on vasta suunnitelman tekninen puoli. Hankkeeseen kuuluu my\u00f6s et\u00e4opetusta luonnontieteiss\u00e4, kieliss\u00e4 ja matematiikassa, jotka tuottavat suurimpia vaikeuksia maaseudulla”, suunnitelman toteutusta opetusministeri\u00f6ss\u00e4 vet\u00e4v\u00e4 Alberto Patino kertoo.<\/p>\n
“Hanketta varten tuotetaan lis\u00e4ksi 400 televisio-ohjelmaa, joiden tueksi valmistetaan painettua opetusmateriaalia”, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Suunnitelma on kunnianhimoinen, mutta se j\u00e4\u00e4 suppeammaksi kuin kes\u00e4ll\u00e4 valtaan tullut presidentti Alejandro Toledo lupaili vaalikampanjassaan.<\/p>\n
Opetusministeri\u00f6n laskujen mukaan suunnitelma ehtii tavoittaa alle viidenneksen yl\u00e4asteen oppilaista Toledon presidenttikauden aikana. Maassa toimii kaikkiaan 48 000 valtion koulua. Viisivuotista ala-astetta seuraava viisivuotinen yl\u00e4aste on kuitenkin alle puolessa niist\u00e4.<\/p>\n
Toledo kehuskeli kampanjapuheissaan, ett\u00e4 h\u00e4n saa Bill Gatesilta lahjaksi 100 000 tietokonetta, mutta se j\u00e4i haaveeksi. Pettymyksen tuotti my\u00f6s espanjalainen Telefonica, joka hallitsee puhelinyhteyksi\u00e4 monessa Latinalaisen Amerikan maassa. Yhti\u00f6 ev\u00e4si Perun kouluilta alennetut hinnat, jollaisia se oli my\u00f6nt\u00e4nyt Chilen oppilaitoksille.<\/p>\n
Apulaisopetusministeri Juan Abugattas on joutunut my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nykyisill\u00e4 voimavaroilla kyet\u00e4\u00e4n vain luomaan pohja Huascaran-suunnitelman toteutukselle. Koko koululaitoksen siirt\u00e4minen tietokoneaikaan jatkuu nykyhallituksen kauden tuolle puolen.<\/p>\n
Abugattasin mukaan nyt tutkitaan mahdollisuuksia, joilla valtion koulujen 280 000 opettajaa pystyisiv\u00e4t hankkimaan itselleen tietokoneen sopuhintaan.<\/p>\n
“Opettajien palkat ovat niin pienet, ett\u00e4 he voisivat maksaa korkeintaan 130 markkaa kuukaudessa kolmen vuoden ajan saadakseen tietokoneen”, h\u00e4n pohtii.<\/p>\n
Arvostelijoiden mielest\u00e4 Perun koululaitos yritt\u00e4\u00e4 “suurta harppausta” tietokoneaikaan horjuvalta alustalta. Maata 1990-2000 johtanut Alberto Fujimorin hallitus n\u00e4et keskittyi rakentamaan kouluja, mutta ei kohentanut opetuksen tasoa tai opettajien palkkoja.<\/p>\n
Kasvatusalan asiantuntija Leon Trahteberg arvioi, ett\u00e4 Perun koululaitos on kaupungeissa ajastaan j\u00e4ljess\u00e4 30 vuotta ja maaseudulla 50 vuotta. Se n\u00e4kyy Unescon tilastoissa siten, ett\u00e4 perulaiset oppilaat p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t koulussa huonommin kuin toverinsa useimmissa muissa Etel\u00e4-Amerikan maissa.<\/p>\n
My\u00f6s perulaisten opettajien palkat kuuluvat maanosan huonoimpiin. Keskipalkka on vain 1 130 markkaa kuukaudessa. Lis\u00e4ksi noin 50 000 opettajaa on ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Miten t\u00e4h\u00e4n jouduttiin? Viel\u00e4 1966 valtio k\u00e4ytti koululaista kohti vuodessa noin 4 000 markkaa, mutta nyt en\u00e4\u00e4 1 700 markkaa.<\/p>\n
Huascaran-suunnitelman budjetti t\u00e4lle ja ensi vuodelle on 230 miljoonaa markkaa. Jatkoa varten hallitus on anonut Maailmapankilta halpakorkoista lainaa.<\/p>\n
Ensi vaiheessa keskityt\u00e4\u00e4n syrj\u00e4seutujen kouluihin. K\u00f6yhill\u00e4 kaupunkialueilla luvataan tukea vanhempainyhdistyksille, jos ne keksiv\u00e4t keinoja rahoittaa koulun tietokonehankintoja.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lima, 011112 (IPS) – Kun ensimm\u00e4iset kuusi tietokonetta asennettiin hiljan Huacrapuquion yl\u00e4asteelle Perun vuoristoseudulla, koulun 83 oppilasta tuskin uskalsivat koskea niihin.<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-9","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-headlines"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/ipsnews.net\/svenska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/ipsnews.net\/svenska\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/ipsnews.net\/svenska\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/svenska\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/svenska\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9"}],"version-history":[{"count":0,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/svenska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/ipsnews.net\/svenska\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/svenska\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/ipsnews.net\/svenska\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}