Singapore, 04.08.03 (IPS) – Aasian mantereella puhutaan kolmasosaa maailman kielist\u00e4 ja l\u00e4hes jokaisella niist\u00e4 on oma kirjoitusasunsa. Kiihtyv\u00e4 globalisaatio on kuitenkin alkanut kuihduttaa kielellist\u00e4 monimuotoisuutta. <\/p>\n
<\/p>\n
"Kaakkois-Aasiassa reagoidaan globalisaatioon hankkimalla kielitaitoa, ei kuitenkaan useista vaan ainoastaan englannin kielest\u00e4, jota pidet\u00e4\u00e4n menestyksen avaimena", toteaa thaimaalaisen Chiang Main yliopiston tohtori Ryjaya Abhakorn.<\/p>\n
Juuri englannin kielt\u00e4, joka palveli Britannian siirtomaavaltaa ja pit\u00e4\u00e4 nyt yll\u00e4 tietoyhteiskuntia ja interneti\u00e4, pidet\u00e4\u00e4n kulttuurien ja perinteiden murskaajana.<\/p>\n
"Tehokkuus, kehitys ja henkinen p\u00e4\u00e4oma k\u00e4rsiv\u00e4t erilaisuudesta", sanoo Australian kieli- ja kirjallisuusinstituutin johtaja Jospeh Bianco. "Ajan henki vaatii, ett\u00e4 tieto on vertailtavassa muodossa paikasta, kulttuurista ja kielest\u00e4 riippumatta."<\/p>\n
Paikallinen kieli on sit\u00e4 suuremmassa vaarassa h\u00e4vit\u00e4, mit\u00e4 globalisoituneempia yhteiskunnan eri sektorit ovat. Unesco on jo m\u00e4\u00e4ritellyt monia kieli\u00e4 uhanalaisiksi. Aasiassa niit\u00e4 ovat esimerkiksi Etel\u00e4-Laosin Attapeussa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 sou sek\u00e4 hovonga, jota puhutaan Kalimantanin eli entisen Borneon saaren pohjoisosassa Indonesiassa. Molemmilla kielill\u00e4 on en\u00e4\u00e4 noin tuhat puhujaa.<\/p>\n
El\u00e4in- ja kasvilajien tavoin uhanalaiset kielet ovat rajoittuneet pienille alueille. Luonnoltaan eritt\u00e4in monimuotoisissa maissa on my\u00f6s eniten uhanalaisia kieli\u00e4.<\/p>\n
Luonnon h\u00e4vi\u00e4minen ja kulttuurin k\u00f6yhtyminen kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 ja suojelua tarvitaan enemm\u00e4n kuin koskaan aikaisemmin. Usein uhanalaisia kasvi- ja el\u00e4inlajeja tunnistavat vain uhanalaista kielt\u00e4 puhuvat ihmiset. H\u00e4vi\u00e4minen ei uhkaa kaikkia, mutta ne ovat koko ajan vastakkain englannin kanssa.<\/p>\n
Intian kielten instituutin johtaja Udaya Narayan Singh antaa esimerkin maan kielipolitiikasta ja -historiasta.<\/p>\n
"80 prosenttia intialaisista puhuu jotain maan 15 virallisesta kielest\u00e4 ja l\u00e4hes 60 prosenttia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hindi\u00e4. Lis\u00e4ksi on olemassa useita muita kieli\u00e4, joilla on pitk\u00e4 kirjallinen historia, kielioppi ja rikkaat perinteet, ja niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 kaikessa modernissa viestinn\u00e4ss\u00e4."<\/p>\n
"Intian virallinen viestint\u00e4kieli on hindi ja sen kannattajat vastustavat englannin kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Paikallisten kielten kannattajat taasen pit\u00e4v\u00e4t englantia vaihtoehtoisena linkkin\u00e4 osavaltioiden v\u00e4lill\u00e4. Asiasta on jatkuvasti julkista ja yksityist\u00e4 k\u00e4sik\u00e4hm\u00e4\u00e4."<\/p>\n
Kielten ohella globalisaatio puree koko kulttuuriin. Hollywood-elokuvien, amerikkalaisten lelujen, pikaruoan ja popmusiikin vaikutusta on nimitelty yhteiskuntien 'mcdonaldisaatioksi'.<\/p>\n
Aasiassa l\u00e4himaiden kulttuureihin samaistutaan kuitenkin amerikkalaisuutta enemm\u00e4n. Esimerkiksi japanilaisesta popmusiikista tai korealaisista saippuasarjoista pit\u00e4v\u00e4t singaporelaiset v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 l\u00e4hialueet ovat mielekk\u00e4\u00e4mpi\u00e4 seurata kuin Hollywood. "Valkoinen et voi olla, mutta voisit muuttaa Singaporesta Taiwaniin. Virallinen kieli ei olisi englanti vaan 'erilainen kiina'", sanoo professori Chua Beng Huat Singaporen yliopistosta.<\/p>\n
Huatin kollegan, professori Anne Pakirin mielest\u00e4 englannista on tulossa 'glokaali' kieli. Sit\u00e4 puhutaan kaikkialla, mutta paikalliseen malliin, jolloin se ilmaisee my\u00f6s alueellisia identiteetti\u00e4. Aasiassa puhutaan englantia enemm\u00e4n kuin miss\u00e4\u00e4n muualla ja 'aasianenglannin' tapaiset kielet lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t vuosi vuodelta.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Singapore, 04.08.03 (IPS) – Aasian mantereella puhutaan kolmasosaa maailman kielist\u00e4 ja l\u00e4hes jokaisella niist\u00e4 on oma kirjoitusasunsa. Kiihtyv\u00e4 globalisaatio on kuitenkin alkanut kuihduttaa kielellist\u00e4 monimuotoisuutta. "Kaakkois-Aasiassa r… Continue Reading