Lima, 29.01.18 (IPS) – Peruna l\u00e4hti alkuper\u00e4isest\u00e4 kotimaastaan Perusta maailmalle 458 vuotta sitten. Toukokuun lopulla kymmenett\u00e4 kertaa kokoontuva Maailman perunakongressi pidet\u00e4\u00e4n nyt ensi kerran Perussa tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n Latinalaisessa Amerikassa.<\/p>\n
<\/p>\n
"Perunalajikkeita on koko maailmassa 5 000, ja niist\u00e4 kasvaa Perussa 3 500. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 peruna on el\u00e4m\u00e4ntapa, johon liittyy tunnetta ja mystiikkaa", maatalousinsin\u00f6\u00f6ri Jes\u00fas Caldas sanoo. H\u00e4n johtaa Cuscossa pidett\u00e4v\u00e4n perunakongrenssin j\u00e4rjestelykomiteaa. <\/p>\n
Tieteellinen kokous j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n kolmen vuoden v\u00e4lein, ja sinne odotetaan liki tuhatta tutkijaa, tuottajaa ja perunateollisuuden edustajaa ymp\u00e4ri maailmaa. Kokouksen j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 voittoon pyrkim\u00e4t\u00f6n World Potato Congress (WPC).<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4nvuotisen kokouksen teemoja ovat monimuotoisuus, ruokaturva ja kaupallisuus. Caldas pit\u00e4\u00e4 perunantuotannon kaupallistumisen etuna sit\u00e4, ett\u00e4 se synnytt\u00e4\u00e4 uusia tapoja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mukuloita elintarvike- ja alkoholiteollisuudessa.<\/p>\n
Kolmanneksi t\u00e4rkein ruokakasvi<\/p>\n
Perunanviljely alkoi noin 8 000 vuotta sitten Punon alueella Andien yl\u00e4tasangoilla Perun ja Bolivian rajaseudulla. Espanjalaisvalloituksen j\u00e4lkeen mukulat matkasivat Eurooppaan, jossa niist\u00e4 tuli nopeasti t\u00e4rke\u00e4 ravinnonl\u00e4hde.<\/p>\n
Peruna on nykyisin maailman kolmanneksi t\u00e4rkein ruokakasvi riisin ja vehn\u00e4n j\u00e4lkeen. Sit\u00e4 kasvaa yli 19 miljoonan hehtaarin alalla 156 maassa. Perunaa sy\u00f6 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti noin miljardi ihmist\u00e4, ja sit\u00e4 tuotetaan 374 miljoonaa tonnia vuodessa, Limassa toimiva Kansainv\u00e4linen perunakeskus kertoo. <\/p>\n
Perunan t\u00e4rkeimm\u00e4t teolliset k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ovat ranskanperunoiden, t\u00e4rkkelyksen sek\u00e4 vodkan valmistajat, jotka ovat usein ylikansallisia suuryhti\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
YK:n ruokaj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 FAOa perunakongressin valmisteluissa edustava Gonzalo Tejada sanoo, ett\u00e4 perunanviljely palvelee monissa maissa suurteollisuutta, mutta Perussa, Ecuadorissa ja Boliviassa vaalitaan yh\u00e4 ikiaikaisia perinteit\u00e4. Se mahdollistaa vanhojen lajikkeiden viljelyn ja pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 monimuotoisuutta.<\/p>\n
Peru tuottaa 4,5 miljoonaa tonnia perunaa vuodessa. Kotimainen kulutus henke\u00e4 kohti on 85 kiloa, kun suomalaisen annos j\u00e4\u00e4 noin 50 kiloon. <\/p>\n
Ratkaisuja etsit\u00e4\u00e4n<\/p>\n
Perunanviljelyn p\u00e4\u00e4uhkia ovat ilmastonmuutos, teknologian puute ja heikko kannattavuus, Tejada listaa. <\/p>\n
Perulainen Josefina Baca, 42, kasvattaa perunaa 3 100 metrin korkeudessa Huarossa Cuscon ulkopuolella. Kuumuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja sateet k\u00e4yneet entist\u00e4 oikukkaammiksi, h\u00e4n valittaa.<\/p>\n
"Sade voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 tulematta tai \u00e4killinen kylmyys tappaa kasvit", luomuviljely\u00e4 harjoittava Baca sanoo. H\u00e4n kaipaa tukea monimuotoisuuden vaalintaan.<\/p>\n
Viime aikojen tutkimukset kertovat, ett\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilan noustessa peruna kiipe\u00e4\u00e4 vuoristossa yh\u00e4 korkeammalle.<\/p>\n
Perunakeskuksen Miguel Ordinola uskoo, ett\u00e4 toukokuun kokouksessa esitelt\u00e4vist\u00e4 tutkimustuloksista on hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s perunan pientuottajille. <\/p>\n
"Kokous saatiin Peruun, koska se on perunan monimuotoisuuden keskus maailmassa. Siksi ratkaisut moniin ongelmiin voivat l\u00f6yty\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 tutkimuksesta", Ordinola uskoo.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Perinteist\u00e4 k\u00e4sity\u00f6t\u00e4<\/p>\n
Mois\u00e9s Quispe johtaa Perun luomutuottajien yhdistyst\u00e4, johon kuuluu 12 000 perinteisten perunalajikkeiden viljelij\u00e4\u00e4. <\/p>\n
"Hehtaarilta korjataan 60 tonnia tavallista perunaa, mutta perinnelajikkeita korkeintaan 15 tonnia. Kyse on puhtaasta k\u00e4sity\u00f6st\u00e4, sill\u00e4 koneita ei siin\u00e4 maastossa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4", h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Luonnonlannoitus, vuoroviljely, puhdas kasteluvesi, tuholaisten jatkuva torjunta ja siementen valikointi vaativat paljon ty\u00f6voimaa. Se nostaa kustannuksia, mutta emme saa tuotteista oikeudenmukaista hintaa, Quispe sanoo.<\/p>\n
"Kaikki siemenet pit\u00e4isi lain mukaan sertifioida, mutta olemme eri mielt\u00e4. Olemme saaneet perunat perinn\u00f6ksi, kuten is\u00e4mme ja isois\u00e4mme, emmek\u00e4 halua, ett\u00e4 joku monopolisoi siemenet, koska ne ovat yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4." (IPS)<\/p>\n
PERUN FAKTAT<\/p>\n
– Rannikkovaltio Etel\u00e4-Amerikassa<\/p>\n
– Asukkaita 32,4 miljoonaa <\/p>\n
– Kansallisen k\u00f6yhyysrajan alapuolella 22,7 % (2014)<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 89,6 %<\/p>\n
– Hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t 2,0 tonnia\/asukas (2014)<\/p>\n
– Vrt. hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomi: 8,7 USA: 16,5 <\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 87\/188<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lima, 29.01.18 (IPS) – Peruna l\u00e4hti alkuper\u00e4isest\u00e4 kotimaastaan Perusta maailmalle 458 vuotta sitten. Toukokuun lopulla kymmenett\u00e4 kertaa kokoontuva Maailman perunakongressi pidet\u00e4\u00e4n nyt ensi kerran Perussa tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n Latinalaisessa Ameri… Continue Reading