Matagalpa, Nicaragua, 14.08.17 (IPS) – L\u00e4hes nelj\u00e4 vuotta kuivuudessa k\u00e4rvistellyt alue Pohjois-Nicaraguassa vihert\u00e4\u00e4 nyt runsaiden sateiden j\u00e4ljilt\u00e4. Keski-Amerikan kuivaksi k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ksi kutsuttu alue uhkaa kuitenkin laajentua ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan seurauksena.<\/p>\n
<\/p>\n
Nicaraguassa kuiva k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 37 kunnan alueen maan pohjois- ja keskiosissa. Se alkaa l\u00e4nness\u00e4 Hondurasin rajalta ja ulottuu Matagalpaan ja Jinotegaan, jotka rajautuvat Karibian puolella miskito-intiaanien autonomiseen alueeseen. Siell\u00e4 sijaitsee my\u00f6s Keski-Amerikan suurin luonnonsuojelualue, Bosawas, joka kuuluu Unescon biosf\u00e4\u00e4rialueisiin.<\/p>\n
Kuivan alueen sateet j\u00e4iv\u00e4t katovuosina 2013\u20132016 puoleen keskiarvosta. Se on kiihdytt\u00e4nyt viljelij\u00f6iden siirtymist\u00e4 miskitojen alueelle, miss\u00e4 heit\u00e4 haukutaan kolonialisteiksi, Denis Mel\u00e9ndez paikallisesta ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 kertoo. <\/p>\n
"Tulokkaat eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 Karibian puolella maa soveltuu paremmin mets\u00e4- kuin maatalouteen. He kaatavat puut, kulottavat heinikot ja ryhtyv\u00e4t viljelem\u00e4\u00e4n maata ja hoitamaan karjaa. Se tuhoaa ekosysteemin", h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Pohjois-Nicaraguasta ja Karibian rannikolta h\u00e4vi\u00e4\u00e4 nyt jopa 75 000 hehtaaria mets\u00e4\u00e4 vuodessa, T\u00e4t\u00e4 menoa koko alue on kaluttu paljaaksi vuoteen 2050 menness\u00e4.<\/p>\n
Ristiriitoja v\u00e4ltell\u00e4\u00e4n<\/p>\n
Matagalpan S\u00e9bacossa on toukokuusta l\u00e4htien satanut vuolaasti, mik\u00e4 on auttanut viljelij\u00f6it\u00e4 unohtamaan katovuodet. <\/p>\n
"T\u00e4n\u00e4 vuonna s\u00e4\u00e4 on ollut hyv\u00e4. Siit\u00e4 on kauan, kun saimme viimeksi nauttia runsaiden sateiden siunauksesta", Ar\u00edstides Silva, 67, sanoo.<\/p>\n
H\u00e4n haluaa monen naapurinsa tavoin "v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ristiriitoja" eik\u00e4 suostu puhumaan alueelta Karibian suuntaan l\u00e4hteneist\u00e4 ihmisist\u00e4.<\/p>\n
Agenor S\u00e1nchezilla on kuitenkin asialle selitys: "Tunnen muutamia perheit\u00e4, jotka ovat l\u00e4hteneet rannikolle t\u00f6ihin. Maanomistajat halusivat heid\u00e4t sinne, koska t\u00e4k\u00e4l\u00e4iset tiet\u00e4v\u00e4t, miten maan saa tuottamaan. Emme me mene sinne toisten maita valloittamaan." <\/p>\n
Kuivan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n alueella asuu noin puoli miljoonaa ihmist\u00e4. Arvostelijoiden mukaan muuttoliike on ollut kasvussa vuodesta 2005 l\u00e4htien. <\/p>\n
Viljavuus heikkenee<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6tieteilij\u00e4 ja entinen ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Jaime Incer Barquero muistuttaa, ettei ongelma ole uusi. "Olen 40 vuotta varoitellut ekokatastrofista kuivassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ja Karibialla, mutta viranomaiset eiv\u00e4t ole piitanneet asiasta."<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa maatalouden levi\u00e4minen mets\u00e4vy\u00f6hykkeelle ja rannikolle vaarantaa vesivarat, jotka palvelevat yli 300 000 hengen alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00e4. Puiden kadottua, maa lakkaa sitomasta vett\u00e4, mist\u00e4 seuraa tulvia ja maanvy\u00f6ryj\u00e4.<\/p>\n
"Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Bosawasin suojelualuetta on tuhoamassa tuhansia ihmisi\u00e4, mik\u00e4 vaarantaa Keski-Amerikan viimeiset isot keuhkot." <\/p>\n
Riippumattoman Humboldt-keskuksen ilmastonmuutosekspertti Abdel Garc\u00eda muistuttaa, ett\u00e4 Karibialla viljely voi onnistua vain pari vuotta, koska kyse on mets\u00e4maasta. Tilanne ajaa kulottamaan yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4 mets\u00e4\u00e4 pelloiksi.<\/p>\n
Ongelmat ovat alkaneet Karibian puolellakin: sateet v\u00e4henev\u00e4t, tuulisuus lis\u00e4\u00e4ntyy, puusto ja mangrove katoavat, mik\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 meriveden maaper\u00e4\u00e4n, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Luonnonvarat kiinnostavat<\/p>\n
Muuttoliike miskitojen alueelle on paikoin johtanut v\u00e4kivaltaisuuksiin, kertoo alkuper\u00e4iskansojen oikeusapukeskuksen johtaja Mar\u00eda Luisa Acosta. H\u00e4n on valittanut asiasta yleisamerikkalaiseen ihmisoikeuskomissioon.<\/p>\n
Acostan mukaan muuttoliikkeen taustalla on valtion tukemia pyrkimyksi\u00e4 alueen luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4miseen. <\/p>\n
Valtio kiist\u00e4\u00e4 konfliktin alueella, mutta se on vahvistanut ruokaturvaa kuivassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tyrehdytt\u00e4\u00e4kseen muuttoa.<\/p>\n
Maailmanpankin tuoreen arvion mukaan Nicaraguan 6,2 miljoonasta asukkaasta 30 prosenttia el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
NICARAGUAN FAKTAT<\/p>\n
– Valtio Keski-Amerikassa<\/p>\n
– Asukkaita 6,18 miljoonaa<\/p>\n
– Alkuper\u00e4iskansoihin kuuluu noin 5 % <\/p>\n
– Atlantin rannikolla asuvat miskito-, rama- ja sumointiaanit <\/p>\n
– Kansallisen k\u00f6yhyysrajan alla 29,6 % (2017)<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 78,0 %<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 124\/188<\/p>\n
(L\u00e4hteet: YK, Wikipedia)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Matagalpa, Nicaragua, 14.08.17 (IPS) – L\u00e4hes nelj\u00e4 vuotta kuivuudessa k\u00e4rvistellyt alue Pohjois-Nicaraguassa vihert\u00e4\u00e4 nyt runsaiden sateiden j\u00e4ljilt\u00e4. Keski-Amerikan kuivaksi k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ksi kutsuttu alue uhkaa kuitenkin laajentua ilmastonmuutokse… Continue Reading