Hargeisa, 27.02.17 (IPS) – Vuonna 1991 itsen\u00e4iseksi julistautunut Somalimaa on yh\u00e4 vailla kansainv\u00e4list\u00e4 tunnustusta. Maa vakuuttaa tehneens\u00e4 kaiken niin kuin l\u00e4nsimaat toivovat, mutta kansainv\u00e4lisen aseman ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyys jarruttaa kehityst\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Somaliasta sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen irrottautuneen Somalimaan v\u00e4kiluku on noin 3,5 miljoonaa, josta 800 000 asuu p\u00e4\u00e4kaupungissa Hargeisassa. <\/p>\n
Somalimaalla on oma rahayksikk\u00f6, virkamieskoneisto, poliisi ja armeija. Kaduilla vallitsee rauha, ja valta on vuodesta 2003 vaihtunut demokraattisissa vaaleissa.<\/p>\n
"Teemme kaiken niin kuin pit\u00e4\u00e4 mutta emme hy\u00f6dy siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Emme odota almuja, vaan kannustusta", kulttuuriministeri Osman Abdillahi Sahardeed sanoo.<\/p>\n
Rahal\u00e4hetysten varassa<\/p>\n
Somalimaan vuosibudjetti on 225 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia menee turvallisuuden yll\u00e4pitoon. Maan talous on eritt\u00e4in heiver\u00f6inen, eik\u00e4 kansainv\u00e4listen luottolaitosten puheille ole asiaa ilman valtiollista asemaa. <\/p>\n
Talous nojaa ulkomailla asuvien somalimaalaisten tukeen. Rahal\u00e4hetysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 reippaasti valtion budjetin. Toinen t\u00e4rke\u00e4 tulonl\u00e4hde on karjan myynti arabimaihin.<\/p>\n
K\u00f6yhyytt\u00e4 ja ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 on kuitenkin paljon, mik\u00e4 n\u00e4kyy Hargeisan katukuvassa joutilaina miesjoukkoina. <\/p>\n
"V\u00e4est\u00f6st\u00e4mme 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita, eik\u00e4 heill\u00e4 ole tulevaisuutta, ellei valtiota tunnusteta", sanoo Jama Musse. H\u00e4n on entinen matematiikan professori, joka palasi Italiasta Somalimaahan johtamaan nuoria tukevaa Punaisenmeren kulttuuris\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4. <\/p>\n
Kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n Horizon Instituten puheenjohtaja Rakiya Omaar varoittelee \u00e4\u00e4ri-islamismin vaarasta. "Joutilaat nuoret miehet ovat hyvin alttiita h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6mille v\u00e4rv\u00e4\u00e4jille."<\/p>\n
Pandoran lipas<\/p>\n
Huseinin mielest\u00e4 maailma ei saisi sulkea silmi\u00e4\u00e4n Somalimaalta vaan sen kanssa pit\u00e4isi ryhty\u00e4 asioimaan.<\/p>\n
Katseet k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t naapurimaahan Etiopiaan, jonka talous on kasvanut vinhasti viime vuodet. Avain on Somalimaassa sijaitseva Berberan satama, jonka laajentaminen ja kunnostaminen annettiin viime vuonna dubailaisen DP World -yhti\u00f6n teht\u00e4v\u00e4ksi 30 vuoden sopimuksella. Yli 400 miljoonan euron hanke k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s satamasta Etiopian rajalle viev\u00e4n 270 kilometrin mittaisen tien kunnostuksen.<\/p>\n
Sis\u00e4maavaltio Etiopian kaupasta kulkee nyt 90 prosenttia Djiboutin kautta, mutta se on valmis ohjaamaan kolmanneksen liikenteest\u00e4 Berberaan.<\/p>\n
Somalimaan hallitusta neuvotteluissa avustanut Sharmarke Jama uskoo, ett\u00e4 satama avaa taloudelle huikeat n\u00e4kym\u00e4t. Toiveena on, ett\u00e4 se murtaa my\u00f6s vastahakoisuuden tunnustaa Somalimaan itsen\u00e4isyys.<\/p>\n
Tunnustuksen tiell\u00e4 on kuitenkin pelko, ett\u00e4 se avaa Pandoran lippaan, joka pursuu alueellisia itsen\u00e4isyyspyrkimyksi\u00e4 l\u00e4hialueella ja kauempanakin Afrikassa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hargeisa, 27.02.17 (IPS) – Vuonna 1991 itsen\u00e4iseksi julistautunut Somalimaa on yh\u00e4 vailla kansainv\u00e4list\u00e4 tunnustusta. Maa vakuuttaa tehneens\u00e4 kaiken niin kuin l\u00e4nsimaat toivovat, mutta kansainv\u00e4lisen aseman ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyys jarruttaa kehityst\u00e4… Continue Reading