Srinagar, Intia, 06.03.17 (IPS) – "Isois\u00e4ll\u00e4ni ja viel\u00e4 is\u00e4ll\u00e4nikin oli tapana juoda t\u00e4st\u00e4 j\u00e4rvest\u00e4. Nyt vesi on niin saastunutta, ett\u00e4 turismi tyrehtyy pian. Kuka haluaisi maksaa siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see katsomaan j\u00e4tealtaita", kysyy Nigeenj\u00e4rvell\u00e4 Intian Ka\u0161mirissa veneliikennett\u00e4 hoitava Mudasir Ahmad.<\/p>\n
<\/p>\n
Intialle kuuluva Ka\u0161mirinlaakso on tunnettu tuhannesta j\u00e4rvest\u00e4\u00e4n ja lammestaan, mutta niist\u00e4 on kadonnut jo huomattava osa. Osavaltion p\u00e4\u00e4kaupungin Srinagarin alueen vesist\u00f6ist\u00e4 ja kosteikoista on tutkimusten mukaan h\u00e4vinnyt puolet, kun maa on valjastettu muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Intian Ka\u0161mirissa on nyt noin 12,5 miljoonaa asukasta ja v\u00e4est\u00f6nkasvu on kiihdytt\u00e4nyt metsien hakkuita sek\u00e4 asuntorakentamista.<\/p>\n
Ka\u0161mirin yliopiston tutkija Aijaz Hassan sanoo, ett\u00e4 laakso on aina ollut altis tulville, mutta j\u00e4rvet ja kosteikot toimivat aiemmin vesimassojen varastoina. <\/p>\n
J\u00e4tevedet j\u00e4rveen<\/p>\n
Srinagarin pohjoispuolella sijaitsevalla Nigeenj\u00e4rvell\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6stressi on aiheuttanut ensimm\u00e4iset kalakuolemat, kun levien asteittainen lis\u00e4\u00e4ntyminen johti happikatoon. <\/p>\n
"Olemme soutaneet j\u00e4rvell\u00e4 vuosisatojen ajan. J\u00e4rvi on el\u00e4tt\u00e4nyt aiemmat sukupolvet, ja min\u00e4kin olen rakentanut el\u00e4m\u00e4ni sen varaan", 27-vuotias Mudasir Ahmad suree.<\/p>\n
H\u00e4n arvelee, ett\u00e4 veden muuttuminen ruosteenv\u00e4riseksi kertoo j\u00e4rven tekev\u00e4n kuolemaa. "Rannoille on noussut taloja ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tahtia, ja j\u00e4tevedet valuvat suoraan j\u00e4rveen", h\u00e4n huokaa.<\/p>\n
Kalastus vaarassa<\/p>\n
Intian suurin makean veden j\u00e4rvi Wular sijaitsee Ka\u0161mirin pohjoisosassa. Sen pinta-ala oli 218 neli\u00f6kilometri\u00e4 vuonna 1911, mutta nyt avovett\u00e4 on en\u00e4\u00e4 24 neli\u00f6kilometri\u00e4. Tilalle on tullut riisiviljelmi\u00e4 ja puupeltoja, ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelija Majid Farooq kertoo.<\/p>\n
Lannoitteet ja lanta ovat saastuttaneet ja rehev\u00f6itt\u00e4neet j\u00e4rve\u00e4. Mets\u00e4stys on verottanut sen linnustoa ja happikato kalakantaa, h\u00e4n listaa. <\/p>\n
Wularj\u00e4rven kalastaja Fayaz Ahmad Khanday kertoo, ett\u00e4 saaliit ovat huvenneet rajusti kolmen viime vuoden aikana, mik\u00e4 vaarantaa satojen ihmisten elinkeinon. "J\u00e4rvess\u00e4 kelluu joka p\u00e4iv\u00e4 kuolleita kaloja."<\/p>\n
Vesist\u00f6jen katoaminen ja kutistuminen altistaa Ka\u0161mirin luonnonkatastrofeille, kuten n\u00e4htiin syyskuun 2014 tuhoisissa tulvissa, ymp\u00e4rist\u00f6tutkija Aabid Ahmad varoittaa. <\/p>\n
Luonto tuo matkailijat<\/p>\n
Kuuluisan Dalj\u00e4rven ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 asutus on paisunut tuplavauhtia kansalliseen v\u00e4est\u00f6nkasvuun verrattuna. Veden laatu on heikentynyt roimasti, ja siit\u00e4 on juomakelpoista en\u00e4\u00e4 viidesosa, Ka\u0161mirin yliopiston tutkija Shakil Ahmad Ramshoo kertoo.<\/p>\n
Dalj\u00e4rvell\u00e4 k\u00e4y noin miljoona turistia vuodessa, ja 300 000 ihmist\u00e4 saa siit\u00e4 leip\u00e4ns\u00e4 suoraan tai v\u00e4lillisesti. 200 000 ka\u0161mirilaista el\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 k\u00e4sit\u00f6ill\u00e4, mutta heid\u00e4nkin elantonsa vaarantuu, jos alueen luonto ei en\u00e4\u00e4 houkuta matkailijoita.<\/p>\n
Jammun ja Ka\u0161mirin osavaltion asukkaista v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puolet on suoraan tai ep\u00e4suorasti kytk\u00f6ksiss\u00e4 matkailualaan, joka tuottaa 15 prosenttia alueen kansantuotteesta. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Srinagar, Intia, 06.03.17 (IPS) – "Isois\u00e4ll\u00e4ni ja viel\u00e4 is\u00e4ll\u00e4nikin oli tapana juoda t\u00e4st\u00e4 j\u00e4rvest\u00e4. Nyt vesi on niin saastunutta, ett\u00e4 turismi tyrehtyy pian. Kuka haluaisi maksaa siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see katsomaan j\u00e4tealtaita", kysy… Continue Reading