Montevideo, 08.09.03 (IPS) – Argentiinan p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumota sotilasvallan aikaiset ihmisoikeusrikokset armahtaneet lait her\u00e4tt\u00e4\u00e4 levottomuutta Latinalaisen Amerikan muissa entisiss\u00e4 diktatuurimaissa. <\/p>\n
<\/p>\n
Bolivia, Brasilia, Chile, Paraguay ja Uruguay eiv\u00e4t ole viel\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet seurata Argentiinan esimerkki\u00e4, mutta paineet siihen suuntaan kasvavat. Se tuntuu varsinkin maissa, joissa vasemmisto on p\u00e4\u00e4ssyt valtaan tai vahvistanut asemiaan.<\/p>\n
Kaikki mainitut maat olivat jossain vaiheessa 1970- tai 1980-lukua sotilasdiktatuureja. Ne vainosivat toisinajattelijoita sek\u00e4 yksin ett\u00e4 yhdess\u00e4. Operaatio kondoriksi kutsuttu salainen yhteisty\u00f6verkosto ylitti rajat tehokkaasti siepaten, kiduttaen ja murhaten tuhansittain ihmisi\u00e4.<\/p>\n
Operaatio kondoriin osallistuneista maista Brasilia ja Uruguay ovat ainoat, joissa ei ole vedetty oikeuteen ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n entisen sotilasjuntan j\u00e4sent\u00e4. Tilanne on erityisen hankala Brasiliaa vuoden alusta johtaneelle vasemmistolaiselle presidentille Luiz In\u00e1cio Lula da Silvalle. <\/p>\n
"Lulan hallitus ei ole edistynyt t\u00e4ll\u00e4 alueella. Johto sanoo, ett\u00e4 viel\u00e4 ei ole sopiva aika ryhty\u00e4 muuttamaan armahduslakia, jonka maan viimeisin diktaattori Joao Baptista Figueiredo s\u00e4\u00e4ti 1979", Elizabeth Silvera kertoo. H\u00e4n johtaa Ei koskaan en\u00e4\u00e4 kidutusta -nimist\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 Brasiliassa.<\/p>\n
Armahdus koski sek\u00e4 vasemmistolaisia sissiliikkeen j\u00e4seni\u00e4 ett\u00e4 turvallisuusjoukkoja, jotka vainosivat toisinajattelijoita sotilasvallan vuosina 1964-1985.<\/p>\n
Monia Brasiliassa ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneit\u00e4 on kuitenkin jopa mainittu nimelt\u00e4 riippumattomissa raporteissa. Lis\u00e4ksi 1995 hyv\u00e4ksyttiin laki, joka julisti 136 kadonnutta kuolleiksi.<\/p>\n
Uruguayssa s\u00e4\u00e4dettiin 1986 armahduslaki, jonka \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t sinet\u00f6iv\u00e4t kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 1989. Se teki lopun oikeudenk\u00e4ynneist\u00e4 sotilaita ja poliiseja vastaan, joita syytettiin ihmisoikeusrikoksista vuosien 1973-1985 diktatuurin aikana.<\/p>\n
Tuolloin Uruguay p\u00e4\u00e4si kyseenalaisen tilaston k\u00e4rkeen: siell\u00e4 oli v\u00e4est\u00f6\u00f6n suhteutettuna eniten poliittisia vankeja maailmassa.<\/p>\n
Uruguayta 1990-luvulla johtaneet siviilihallitukset eiv\u00e4t suostuneet tutkimaan edes l\u00e4hes 200 kadonneen kohtaloa. Armahduslaki olisi sallinut sen, jos ket\u00e4\u00e4n ei olisi vedetty oikeuteen. <\/p>\n
Vuonna 2000 valtaan tullut Jorge Batllen konservatiivihallitus perusti rauhankomission. Sen raportin mukaan noin 30 kadonnutta kuoli sotilaiden kidutukseen.<\/p>\n
Uruguayn oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4 ei mahdollista armahduslain kumoamista, ellei kyet\u00e4 todistamaan, ett\u00e4 se s\u00e4\u00e4dettiin ankaran painostuksen alla. Muutoin ainoaksi vaihtoehdoksi j\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 korkein oikeus julistaisi lain perustuslain vastaiseksi.<\/p>\n
Ensi vuonna pidett\u00e4vien Uruguayn presidentinvaalien voittajaksi veikataan sosialistien Tabar\u00e9 V\u00e1zquezia. Vaikka vasemmisto saisi hallitusvallan, se tuskin ryhtyy kumoamaan armahduslakia, ihmisoikeusasiantuntijat arvioivat.<\/p>\n
Hallitus tyytyisi selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kadonneiden kohtalon ja puhdistamaan turvallisuusjoukot henkil\u00f6ist\u00e4, joilla on likainen menneisyys, lakimies Francisco Ottonelli pohtii.<\/p>\n
My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Chiless\u00e4 maltillisia sosialisteja edustavan presidentti Ricardo Lagosin hallitus ei pyri kumoamaan armahduslakia, joka s\u00e4\u00e4dettiin Augusto Pinochetin diktatuurin aikana 1973-1990. Laki kattaa rikokset maaliskuulta 1973 vuoteen 1978. Sotilaat kaappasivat vallan sosialisti Salvador Allendelta syyskuussa 1973.<\/p>\n
Valtaosa Chilen poliittisista murhista ja 3 000 katoamisesta ajoittui kyseisille vuosille. Chilen kidutuksen vastainen eettinen komissio arvioi, ett\u00e4 juntan valtakaudella vangituista puolesta miljoonasta chilel\u00e4isest\u00e4 30 000 – 150 000 joutui kidutetuksi.<\/p>\n
Kun Chile palasi demokratiaan 1990, tuomarit alkoivat tulkita armahduslakia niin, ett\u00e4 se ei koske sieppauksia, kuten he kutsuvat katoamisia. <\/p>\n
Pinochet vedettiin oikeuteen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2000, mutta korkein oikeus totesi 2002 h\u00e4net liian huonokuntoiseksi, ja juttu raukesi.<\/p>\n
Oikeusjuttuja on pantu vireille 300 sotilasta ja poliisia vastaan, joista 30 on vankeudessa. <\/p>\n
Lagos esitti elokuussa lakia, joka j\u00e4tt\u00e4isi armahduslain tulkinnan oikeusistuimille. Esitys my\u00f6s lievent\u00e4isi niiden syytettyjen tuomioita, jotka suostuvat yhteisty\u00f6h\u00f6n oikeuden kanssa.<\/p>\n
Argentiinan parlamentti kumosi elokuussa 1980-luvun lopulla s\u00e4\u00e4detyt armahduslait. Keskusta-vasemmistolainen presidentti N\u00e9stor Kirchner mit\u00e4t\u00f6i lis\u00e4ksi 2001 annetun kiellon ihmisoikeusrikoksista ep\u00e4iltyjen luovuttamisesta muihin maihin tuomittaviksi.<\/p>\n
Ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6jen mukaan Argentiinassa katosi jopa 30 000 ihmist\u00e4 sotilasvallan aikana 1976-1983.<\/p>\n
Presidentti Carlos Menemin kaudella 1989-1999 armahdettuja juntan johtajia on nyttemmin tuotu oikeuden eteen syytettyin\u00e4 poliittisten vankien lasten varastamisesta.<\/p>\n
Buenos Airesissa on aloitettu tutkimukset my\u00f6s Operaatio kondorista, johon liittyen on l\u00e4hetetty – toistaiseksi tuloksetta – luovutuspyynt\u00f6j\u00e4 Chileen, Uruguayhin ja Paraguayhin.<\/p>\n
Luovutuspyynt\u00f6 on j\u00e4tetty muun muassa Paraguayn entisest\u00e4 diktaattorista kenraali Alfredo Stroessnerista. H\u00e4nen pitk\u00e4ll\u00e4 valtakaudellaan 1954-1989 kuoli tai katosi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3 000 ihmist\u00e4.<\/p>\n
"Paraguaysta ei l\u00f6ydy poliittista tahtoa diktatuurin aikaisten tapahtumien tutkimiseen", lakimies ja ihmisoikeusaktivisti Mart\u00edn Almada sanoo. H\u00e4n julkisti 1992 Terrorin arkistot -raporttinsa, joka todisti Operaatio kondorin olemassaolon.<\/p>\n
Colorado-puolueen katkeamaton valtakausi Paraguayssa on taannut ihmisoikeusrikosten rankaisemattomuuden. Stroessnerin kaatumisen j\u00e4lkeen tuomittiin kuitenkin seitsem\u00e4n "sortajaa". Joukossa olivat poliisin ja salaisen poliisin entiset p\u00e4\u00e4llik\u00f6t, Almada kertoo.<\/p>\n
"Parlamentti yritt\u00e4\u00e4 nyt perustaa totuus- ja oikeuskomissiota, joka tarjoaisi luotettavaa tietoa Etel\u00e4-Amerikan pitk\u00e4aikaisimman diktatuurin ajalta", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Boliviassa varapresidentti Carlos Mesa asetti \u00e4skett\u00e4in neuvoston tutkimaan ihmisten katoamisia Hugo Banzerin diktatuurin aikana 1971-1978.<\/p>\n
Bolivia on ainoa Etel\u00e4-Amerikan valtio, jossa entinen diktaattori – Banzer – palasi vaaleilla valtaan 1999. H\u00e4n joutui tosin eroamaan terveyssyist\u00e4 kesken kauden.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Montevideo, 08.09.03 (IPS) – Argentiinan p\u00e4\u00e4t\u00f6s kumota sotilasvallan aikaiset ihmisoikeusrikokset armahtaneet lait her\u00e4tt\u00e4\u00e4 levottomuutta Latinalaisen Amerikan muissa entisiss\u00e4 diktatuurimaissa. Bolivia, Brasilia, Chile, Paraguay ja Uruguay eiv… Continue Reading