Gangtok, Intia, 13.02.17 (IPS) – Intian Sikkimin vuoristokylien asukkaiden ei ole viime aikoina tarvinnut riidell\u00e4 vedest\u00e4, vaikka ilmastonmuutos on heikent\u00e4nyt sen saatavuutta monin paikoin. Pelastukseksi on koitunut luonnonl\u00e4hteiden elvytt\u00e4minen ihmisen toimin.<\/p>\n
<\/p>\n
"Viel\u00e4 muutama vuosi sitten l\u00e4hteemme kuivuivat talvella ja saimme usein kyl\u00e4neuvostoon vesikiistoihin liittyvi\u00e4 valituksia", Melli Dharan alueella etel\u00e4isess\u00e4 Sikkimiss\u00e4 asuva Bina Sharma kertoo.<\/p>\n
Alueen vesihuolto on nojannut p\u00e4\u00e4asiassa luonnonl\u00e4hteisiin, joista on otettu niin koti- kuin maataloudenkin tarvitsema vesi. Sikkim First -lehden mukaan noin 80 prosenttia maaseudun talouksista saa l\u00e4hteist\u00e4 juoma- ja kasteluvetens\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4hteet alkoivat kuitenkin kuivua jo vuosikymmen sitten, kun sateet muuttuivat yh\u00e4 ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisemmiksi ja kuivuuskaudet yleistyiv\u00e4t. Ongelmat pahenivat vuoden 2011 maanj\u00e4ristyksen vuoksi.<\/p>\n
Yhden miehen suunnitelma<\/p>\n
Luonnonl\u00e4hteiden ja j\u00e4rvien elvytt\u00e4minen aloitettiin Sikkimiss\u00e4 2012. "Meid\u00e4n kyl\u00e4ss\u00e4mme se tuntuu toimivan, vett\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 taas ymp\u00e4ri vuoden", Sharma iloitsee.<\/p>\n
Hankkeen moottori on Sikkimin vesi- ja ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksiin perehtynyt Sandeep Thambe, joka toimii nyt professorina Intian mets\u00e4ntutkimuslaitoksessa Bhopalissa.<\/p>\n
Thambe ty\u00f6skenteli vuonna 2009 Sikkimin maaseutukehityksen virastossa ja havaitsi, ett\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4isten luonnonl\u00e4hteist\u00e4 vet\u00e4m\u00e4t vesijohdot olivat ehtyneet osavaltion l\u00e4nsi- ja etel\u00e4osissa.<\/p>\n
Thambe kehitti suunnitelman l\u00e4hteiden elvytt\u00e4miseksi ja sai tuekseen sek\u00e4 osavaltion hallinnon ett\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
Sadevesi meni hukkaan<\/p>\n
Idea on yksinkertainen: otetaan talteen pintavett\u00e4 ja palautetaan se paikkoihin, joista l\u00e4hteet saavat alkunsa. <\/p>\n
Thamben mukaan alle 15 prosenttia sadevedest\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy luonnostaan uusintamaan l\u00e4hteit\u00e4. Suurin osa j\u00e4\u00e4 maan pinnalle aiheuttaa usein tulvia. "Oli tarve lis\u00e4t\u00e4 sadeveden osuutta l\u00e4hteiden uusintamisessa."<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 elvytykseen on p\u00e4\u00e4ssyt 51 l\u00e4hdett\u00e4 ja 4 j\u00e4rve\u00e4 nelj\u00e4ll\u00e4 kuivuudesta k\u00e4rsiv\u00e4ll\u00e4 alueella, kertoo Sarika Pradhan Sikkimin maaseutukehityksen virastosta. Virasto on kartoittanut alueelta kaikkiaan 704 l\u00e4hdett\u00e4.<\/p>\n
Veden valumista helpottavia ojia ja suodatusaltaita on kaivettu 637 hehtaarin alalle, ja kustannukset l\u00e4hdett\u00e4 kohden ovat noin 3 400 euroa, t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Pradhanin ty\u00f6toveri Subash Dhakal.<\/p>\n
Karja ja koulu hy\u00f6tyv\u00e4t <\/p>\n
Melli Dharassa yksin el\u00e4v\u00e4 Maya Pradhan kertoo p\u00e4\u00e4tt\u00e4neens\u00e4\u00a0jo luopua kahdesta lehm\u00e4st\u00e4\u00e4n ja siipikarjasta, kun veden saanti k\u00e4vi ylivoimaiseksi. <\/p>\n
"Mutta nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon paremmalta, koska kyl\u00e4l\u00e4iset tekiv\u00e4t kovan ty\u00f6n kaivamalla vesialtaita l\u00e4hteiden elvytt\u00e4miseksi", Pradhan sanoo.<\/p>\n
Kuivuuden vaivatessa aluetta Nelligumpan lukion oppilaat oli velvoitettu tuomaan joka p\u00e4iv\u00e4 kaksi litraa vett\u00e4 kouluun. <\/p>\n
"Vastustimme vaatimusta ja suunnittelimme l\u00e4ht\u00f6\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiin Gangtokiin osoittamaan mielt\u00e4 yhdess\u00e4 oppilaiden kanssa. Mutta huolemme h\u00e4lveniv\u00e4t, kun l\u00e4hteet alkoivat taas pulputa vett\u00e4 kuivallakin kaudella", koulunjohtaja Norbhu Tshering kertoo.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
SIKKIMIN FAKTAT<\/p>\n
– Osavaltio Koillis-Intiassa Nepalin ja Bhutanin valtioiden v\u00e4liss\u00e4<\/p>\n
– Itsen\u00e4inen kuningaskunta vuoteen 1975, jolloin liittyi osavaltiona Intiaan<\/p>\n
– Pinta-ala 7\u00a0096\u00a0km\u00b2 (Intian toiseksi pienin osavaltio)<\/p>\n
– Asukkaita noin 650 000 (Intian pienin)<\/p>\n
– Virallinen kieli nepal<\/p>\n
– P\u00e4\u00e4kaupunki Gangtok<\/p>\n
– P\u00e4\u00e4elinkeinot maa- ja mets\u00e4talous sek\u00e4 matkailu<\/p>\n
– Intian suunnittelukomission Sikkimin osaston mukaan k\u00f6yhien osuus alueen asukkaista oli 30,9 prosenttia vuosina 2004\u201305 mutta kaudella 2011-12 en\u00e4\u00e4 8,2 prosenttia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Gangtok, Intia, 13.02.17 (IPS) – Intian Sikkimin vuoristokylien asukkaiden ei ole viime aikoina tarvinnut riidell\u00e4 vedest\u00e4, vaikka ilmastonmuutos on heikent\u00e4nyt sen saatavuutta monin paikoin. Pelastukseksi on koitunut luonnonl\u00e4hteiden elvytt\u00e4minen… Continue Reading