Pemba, Sambia, 13.02.17 (IPS) – Armeijamadoiksi kutsutut perhosentoukat tekev\u00e4t selv\u00e4\u00e4 viljelyksist\u00e4 eri puolilla Afrikkaa. Sambiassa pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tuholaisten hy\u00f6kk\u00e4ykset vain pahenevat ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Sambian Pemban alueella Mwanamambon kyl\u00e4ss\u00e4 asuva Surrender Hamufuba, 48, taisteli armeijamadon kanssa viimeksi vuonna 2012, jolloin asialla olivat afrikkalaiset toukat. Syksyll\u00e4 2016 vuorossa oli Amerikan mantereelta rahtien mukana saapunut sukulainen.<\/p>\n
"Tuholaisten tihentyneet hy\u00f6kk\u00e4ykset voivat olla yhteydess\u00e4 ilmastonmuutokseen", Hamufuba arvelee. H\u00e4nen viiden hehtaarin pelloistaan ainakin hehtaari on toukkien vallassa. <\/p>\n
Armeijamadot ahmivat maissin ohella my\u00f6s vehn\u00e4\u00e4, riisi\u00e4, durraa, hirssi\u00e4 sek\u00e4 lukuisia muita ruokakasveja ja laitumien ruohoa. Sambian maatalousministeri\u00f6n mukaan toukat ovat vallanneet l\u00e4hes kymmenesosan maan 1,4 miljoonan hehtaarin maissipelloista.<\/p>\n
"Tilanne on hallinnassa", vakuuttaa Sambian katastrofihallinnon johtaja Patrick Kangwa, jonka mukaan valtio on jakanut 87 000 litraa torjunta-aineita levitett\u00e4v\u00e4ksi tuholaisten valtaamille pelloille. <\/p>\n
Ansoja uroksille<\/p>\n
Toukkia on havaittu my\u00f6s useissa muissa Afrikan maissa, ja YK:n ruokaj\u00e4rjest\u00f6 FAO pit\u00e4\u00e4 aiheesta h\u00e4t\u00e4kokouksen helmikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Zimbabwessa.<\/p>\n
"Armeijamatojen ilmaantuminen on riippuvainen tuulista ja sateista. Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 s\u00e4\u00e4t Afrikassa muuttuvat, mik\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tuholaishy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4", Sambian Copperbeltin yliopiston tutkija Donald Zulu sanoo.<\/p>\n
H\u00e4n per\u00e4\u00e4 koko maan kattavaa seuranta- ja varoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Armeijamatojen leuat jauhavat niin tehokkaasti, ett\u00e4 vahingot saattavat olla jo laajoja, kun invaasio huomataan.<\/p>\n
Varoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi feromoniansoja, jotka houkuttelevat urospuolisia y\u00f6perhosia naaraan tuoksulla ja est\u00e4v\u00e4t hy\u00f6nteisten lis\u00e4\u00e4ntymisen. Ansaan menneiden perhosten m\u00e4\u00e4r\u00e4t yhdistettyin\u00e4 s\u00e4\u00e4ennusteisiin toimivat pohjana viljelij\u00f6ille suunnatuille varoituksille. <\/p>\n
Monokulttuuri osasyyn\u00e4<\/p>\n
Samaan aikaan armeijamatojen kanssa Pemban alueelle on ilmaantunut toinenkin y\u00f6kk\u00f6nen, maissikoisa. Sille kelpaavat melkein kaikki ruohovartiset kasvit, joiden varsi on tarpeeksi tukeva, ett\u00e4 toukka voi kaivautua sen sis\u00e4\u00e4n. Se n\u00e4ivett\u00e4\u00e4 kasvit ja altistaa ne homeelle.<\/p>\n
Tutkija Zulun mukaan l\u00e4mp\u00f6tilalla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus my\u00f6s maissikoisaan: l\u00e4mm\u00f6n noustessa toukkien kehitys nopeutuu, mik\u00e4 voi kasvattaa populaatioita odotettua enemm\u00e4n.<\/p>\n
Maatalousasioista Etel\u00e4isess\u00e4 maakunnassa vastaava tohtori Max Choombe uskoo my\u00f6s, ett\u00e4 viime aikojen s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t ovat voineet aiheuttaa t\u00e4m\u00e4nkertaisen tuholaisvitsauksen. Varsinkin maissikoisan levi\u00e4misen p\u00e4\u00e4syyn\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kuitenkin monokulttuuria. <\/p>\n
"Ihmiset viljelev\u00e4t vuodesta toiseen maissia", Choombe moittii. H\u00e4n uskoo, ett\u00e4 vuoroviljely voisi katkaista tuhoisan kierteen.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
SAMBIAN FAKTAT:<\/p>\n
– Sis\u00e4maavaltio etel\u00e4isess\u00e4 Afrikassa<\/p>\n
– Asukkaita 16,2 miljoonaa<\/p>\n
– Alle 1,90 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 64,4 % (2010)<\/p>\n
– Kansallisen k\u00f6yhyysrajan alla 60,5 % (2010)<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 61,4 %<\/p>\n
– Hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t 0,3 tonnia\/asukas (2013)<\/p>\n
– Vrt. hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomi: 8,5 USA: 16,4 (2013)<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 139\/188<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pemba, Sambia, 13.02.17 (IPS) – Armeijamadoiksi kutsutut perhosentoukat tekev\u00e4t selv\u00e4\u00e4 viljelyksist\u00e4 eri puolilla Afrikkaa. Sambiassa pel\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tuholaisten hy\u00f6kk\u00e4ykset vain pahenevat ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Sambian Pemban alueella Mw… Continue Reading