Masvingo, Zimbabwe, 17.10.16 (IPS) – "Ilman palkokasveja nainen ei voi kutsua itse\u00e4\u00e4n perheen\u00e4idiksi, koska h\u00e4n ei pysty ruokkimaan pesuettaan kunnolla", zimbabwelainen Elizabeth Mpofu sanoo. <\/p>\n
<\/p>\n
Mpofu viljelee kymmenen hehtaarin tilaa Masvingon maakunnassa noin 300 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Zimbabwen p\u00e4\u00e4kaupungista Hararesta. Maissin ja muiden vihannesta ohella luomutilalla kasvaa monenlaisia papuja.<\/p>\n
Etel\u00e4ist\u00e4 Afrikkaa koettelevasta kuivuudesta huolimatta Mpofu sai t\u00e4n\u00e4 vuonna talteen 150 kiloa kuivattuja papuja. Se on paljon normaalisatoa v\u00e4hemm\u00e4n, mutta auttaa monipuolistamaan kolmilapsisen perheen ruokavaliota.<\/p>\n
Runsaasti proteiinia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ja kuivuutta kest\u00e4v\u00e4t palkokasvit \u2013 pavut, linssit ja herneet \u2013 voivat olla pelastus Afrikalle. Saharan etel\u00e4puolisessa Afrikassa miltei joka nelj\u00e4s asukas on aliravittu ja varsinkin pikkulapset k\u00e4rsiv\u00e4t vajaaravitsemuksesta eli kasvulle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ravinteiden puutteesta.<\/p>\n
Palkokasvien vuosi<\/p>\n
Maailman palkokasviliiton entinen toiminnanjohtaja Gavin Gibson muistuttaa, ett\u00e4 palkokasvit ovat olennainen osa ruokavaliota huomattavalla osalla maailman k\u00f6yhint\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4. Intia tuottaa noin nelj\u00e4nneksen maailman palkokasveista mutta on suuren kulutuksen vuoksi my\u00f6s niiden johtava ostaja.<\/p>\n
Soijapapu ja maap\u00e4hkin\u00e4 pois lukien kuivattujen palkokasvien vuosituotanto nousee YK:n ruokaj\u00e4rjest\u00f6 FAOn mukaan 74 miljoonaan tonniin, josta valtaosa kulutetaan viljelij\u00e4maissa ja vajaa viidennes liikenee vientiin. <\/p>\n
Palkokasvien kyky sitoa typpe\u00e4 ilmasta tekee niist\u00e4 otollisia luomuviljelyyn ja maanparannukseen, Elizabeth Mpofu sanoo. H\u00e4n on yksi kuudesta FAOn palkokasvien erikoisl\u00e4hettil\u00e4\u00e4st\u00e4 Afrikassa. Parhaillaan vietet\u00e4\u00e4n YK:n julistamaa palkokasvien vuotta.<\/p>\n
"On lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tietoa palkokasvien merkityksest\u00e4 ja koottava naiset puolustamaan luomuviljely\u00e4 ja ruokaomavaraisuutta", sanoo Mpofu, joka kuuluu my\u00f6s yli 200 miljoonan j\u00e4senen kansainv\u00e4liseen talonpoikaisj\u00e4rjest\u00f6\u00f6n La Via Campesinaan.<\/p>\n
Tiedon puute ajaa monet viljelij\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupallisia hybridisiemeni\u00e4 ja luopumaan omista vuosikymmenien saatossa kest\u00e4viksi osoittautuneista lajikkeista, Mpofu harmittelee.<\/p>\n
Kun maissisato ep\u00e4onnistuu<\/p>\n
Malawissa asuvan Janet Mingon maissisato on ep\u00e4onnistunut monesti kuivuuden vuoksi. Perheen on pelastanut n\u00e4l\u00e4lt\u00e4 kyyhkynherne, jota Mingo sekaviljelee maissin kanssa nelj\u00e4nneshehtaarin pellollaan maan kuivimpiin alueisiin kuuluvassa Chikalogwen kyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Mingon onneksi kyyhkynherne tekee my\u00f6s hyvin kauppansa. 1 500 kiloon nouseva vuotuinen hernesato tuo Mingolle tuloja, joilla ostaa maissia ja muuta tarpeellista.<\/p>\n
Seudulla moni muukin aiemmin maissiin keskittynyt viljelij\u00e4 on ottanut palkokasvin sen rinnalle paikallisen maatalousneuvojan vinkist\u00e4. "Sen ansiosta en ole joutunut liian ahtaalle, vaikka el\u00e4m\u00e4 kovaa onkin", Mingo sanoo.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Masvingo, Zimbabwe, 17.10.16 (IPS) – "Ilman palkokasveja nainen ei voi kutsua itse\u00e4\u00e4n perheen\u00e4idiksi, koska h\u00e4n ei pysty ruokkimaan pesuettaan kunnolla", zimbabwelainen Elizabeth Mpofu sanoo. <\/p>\n
Mpofu viljelee kymmenen hehtaarin tilaa Masv… Continue Reading