Panguna, Papua-Uusi-Guinea, 19.09.16 (IPS) – Papua-Uudessa-Guineassa Bougainvillen saarella sijaitseva Pangunan kuparikaivos on ollut hyl\u00e4ttyn\u00e4 siit\u00e4 asti, kun asukkaat aloittivat sodan sit\u00e4 vastaan 1989. Saarelle toivotaan nyt ekomatkailijoita, joille halutaan luonnon ohella esitell\u00e4 historiallista voittoa ylikansallisesta kaivosj\u00e4tist\u00e4. <\/p>\n
<\/p>\n
Bougainvillen sis\u00e4llissota jatkui vuoteen 1998, ja siin\u00e4 kuoli arviolta 20 000 ihmist\u00e4 eli noin kymmenesosa saaren v\u00e4est\u00f6st\u00e4. <\/p>\n
Saaren asukkaat vastustivat malminetsint\u00f6j\u00e4 jo 1960-luvulla, ja vastarinta kiihtyi, kun ylikansallisen Rio Tinton tyt\u00e4ryhti\u00f6 aloitti kaivaukset 1972. Nasioi-heimoon kuuluvat asukkaat syyttiv\u00e4t kaivosta viljelysmaiden ja jokien saastuttamisesta. Sota puhkesi, kun yhti\u00f6 kielt\u00e4ytyi maksamasta asukkaille korvauksia.<\/p>\n
Asukkaiden perustama vallankumousarmeija ajoi kaivosyhti\u00f6n Bougainvillest\u00e4, ja selkkaus paisui sis\u00e4llissodaksi saaren itsen\u00e4isyyden puolesta. Rauhanneuvotteluissa alue sai autonomisen aseman, ja mahdollisesta itsen\u00e4istymisest\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kansan\u00e4\u00e4nestys l\u00e4hivuosina.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6liikkeen historiaa<\/p>\n
Se, miten kyl\u00e4l\u00e4iset p\u00e4ihittiv\u00e4t globaalin kaivosyhti\u00f6n, on t\u00e4rke\u00e4 osa ymp\u00e4rist\u00f6liikkeen historiaa, muistuttaa Lynette Ona. H\u00e4nen edesmennyt set\u00e4ns\u00e4, Francis Ona, oli Bougainvillen vallankumousarmeijan legendaarinen johtaja.<\/p>\n
"Matkailijat tulevat Pangunaan n\u00e4hd\u00e4kseen omin silmin tuhot ja saadakseen lis\u00e4\u00e4 tietoa tapahtumista", vahvistaa Zhon Bosco Miriona, joka pit\u00e4\u00e4 matkatoimistoa l\u00e4heisess\u00e4 Arawan kaupungissa. Toimiston palveluihin turvautuu nykyisin satakunta ulkomaalaista vuodessa.<\/p>\n
Kaivostoimintaa karsastetaan Pangunassa my\u00f6s sen eriarvoistavan vaikutuksen vuoksi. Saarella oli 1980-luvulla noin 150 000 asukasta, joista kaivos ty\u00f6llisti vain 1 300. Rio Tinto ja Papuan hallitus korjasivat voitot, asukkaat sanovat.<\/p>\n
Nyt Bougainvillessa on asukkaita l\u00e4hes 300 000. Lapsista kolmasosa ei k\u00e4y koulua, s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 nauttii alle prosentti asukkaista, ja \u00e4itikuolleisuus on maailman huippua.<\/p>\n
Luontoa ja kulttuuria<\/p>\n
"Kaivoksen avaaminen uudelleen vaarantaisi tulevaisuutemme. Tuhansia ihmisi\u00e4 kuoli, ja siksi emme avaa kaivosta. Meid\u00e4n on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 muita tulonl\u00e4hteit\u00e4", Bougainvillen hallituksen varapuheenjohtaja Philip Takaung sanoo.<\/p>\n
H\u00e4n haluaa lis\u00e4t\u00e4 matkailua historialliselle kaivos- ja sota-alueelle. Visiona on ekoturismi, joka yhdist\u00e4\u00e4 historiaa ja sademets\u00e4n luontoel\u00e4myksi\u00e4 sek\u00e4 tutustuttaa paikalliseen kulttuuriin ja perinneruokiin.<\/p>\n
Bougainville kuului my\u00f6s toisen maailmansodan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ihin. J\u00e4\u00e4nteit\u00e4 australialaisten, uusiseelantilaisten, yhdysvaltalaisten ja japanilaisten joukkojen l\u00e4sn\u00e4olosta on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 60 kilometrin Numa Numa -vaellusreitill\u00e4, joka kulkee saaren halki. <\/p>\n
\u00ad<\/p>\n
"Bougainvillell\u00e4 on monta tarinaa kerrottavanaan", vakuuttaa matkailutoimiston johtaja Lawrence Belleh saaren p\u00e4\u00e4kaupungissa Bukassa. H\u00e4nen mukaansa alue kuuluu nyt Papuan turvallisimpiin ja vieras saa siell\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisen vastaanoton. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Panguna, Papua-Uusi-Guinea, 19.09.16 (IPS) – Papua-Uudessa-Guineassa Bougainvillen saarella sijaitseva Pangunan kuparikaivos on ollut hyl\u00e4ttyn\u00e4 siit\u00e4 asti, kun asukkaat aloittivat sodan sit\u00e4 vastaan 1989. Saarelle toivotaan nyt ekomatkailijoita, jo… Continue Reading