Rio de Janeiro, 04.07.2016 (IPS) – Kapinalliset ovat hovikelpoisia monessa Latinalaisen Amerikan maassa<\/p>\n
<\/p>\n
Kolumbian tulitaukosopimus merkitsee loppua Latinalaisen Amerikan sissisotien kaudelle, joka on useimmissa muissa maissa p\u00e4\u00e4ttynyt jo aikoja siten.<\/p>\n
Vasemmistolaisen Farc-sissiliikkeen johtaja Rodrigo "Timochenko" Londo\u00f1o ja Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos allekirjoittivat tulitaukosopimuksen Kuubassa 23. kes\u00e4kuuta. Sen toivotaan johtavan lopulliseen rauhansopimukseen pikapuoliin.<\/p>\n
Kolumbiassa vihollisuudet armeijan ja sissien v\u00e4lill\u00e4 kestiv\u00e4t 52 vuotta tai pitemp\u00e4\u00e4kin, jos mukaan lasketaan aseellinen liikehdint\u00e4 ennen Farcin perustamista vuonna 1964.<\/p>\n
Latinalainen Amerikka koki aseellisten kapinoiden aallon Kuuban vallankumouksen ja Neuvostoliiton romahduksen v\u00e4lisen\u00e4 aikana 1959\u20131991. Sissiliikkeet taistelivat monissa maissa oikeistolaista sotilasvaltaa vastaan. Taustalla vaikutti kylm\u00e4n sodan ilmapiiri.<\/p>\n
Osa liikkeist\u00e4 sinnitteli pitemp\u00e4\u00e4kin, kuten Loistava polku Perussa. Meksikoon perustettiin Zapatistirintama viel\u00e4 vuonna 1994. Ne j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin yksitt\u00e4istapauksiksi muodostamatta vakavaa uhkaa vallanpit\u00e4jille.<\/p>\n
Vankilan kautta valtaan<\/p>\n
Valtaosa aseellisista ryhmist\u00e4 kuihtui 1970-luvun mittaan. Niiden johtajista monet joutuivat vankilaan ja kidutetuiksi mutta liittyiv\u00e4t my\u00f6hemmin poliittisiin puoleisiin ja p\u00e4\u00e4siv\u00e4t valtaan vaalien kautta.<\/p>\n
Brasilian presidentiksi vuonna 2010 valittu Dilma Rousseff, joka on nyt pid\u00e4tettyn\u00e4 virasta, kuului sissiliikkeeseen ja istui sotilasjuntan aikana kolme vuotta vankilassa. Brasilian palattua demokratiaan h\u00e4n on edustanut vasemmistoa monissa t\u00e4rkeiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
Uruguayn presidenttin\u00e4 vuodet 2010\u20132015 toiminut Jos\u00e9 Mujica taisteli aikanaan Tupamaro-sissien riveiss\u00e4, haavoittui ja joutui 14 vuodeksi vankilaan.<\/p>\n
Al\u00ed Rodr\u00edguez oli mukana Venezuelan kapinaliikkeiss\u00e4 1960- ja 1970-luvulla ja hoiti my\u00f6hemmin useita ministerinvirkoja. Bolivian varapresidenttin\u00e4 vuodesta 2006 toiminut \u00c1lvaro Garcia Linera osallistui maansa intiaanien 1980-luvulla alkaneeseen kapinaan ja istui vankilassa 1992\u20131997.<\/p>\n
Voittoisia vasemmistosissej\u00e4 l\u00f6ytyy Kuuban ohella Nicaraguasta, jossa Sandinistien vapautusrintaman johtaja Daniel Ortega nousi 1979 johtoon kaadettuaan oikeistodiktatuurin. Sittemmin Ortega h\u00e4visi useat vaalit, mutta palasi presidentiksi 2007.<\/p>\n
Sissimenneisyys on my\u00f6s El Salvadorin presidentiksi 2014 valitulla Salvador S\u00e1nchez Cer\u00e9nill\u00e4. H\u00e4n johti Farabundo Mart\u00edn vapautusrintamaa vuonna 1992 solmittuun rauhaan asti.<\/p>\n
Ei pys\u00e4yt\u00e4 oikeistopuhuria<\/p>\n
Nyt on Kolumbian vuoro integroida kapinalliset yhteiskuntaan.<\/p>\n
"Kolumbian hallituksen ja Farcin sopimus kiinnostaa Latinalaista Amerikkaa ja koko ihmiskuntaa, sen todistaa Euroopan maiden aktiivinen rooli neuvotteluissa", brasilialainen kansainv\u00e4lisen politiikan professori Tullo Vigevani arvioi.<\/p>\n
Syyn\u00e4 kiinnostukseen on h\u00e4nen mukaansa Farcin vahva asema Kolumbiassa. "Se on hallinnut tiettyj\u00e4 alueita vuodesta 1964, sill\u00e4 on vankat juuret maaseudulla ja tukea my\u00f6s kaupungeissa."<\/p>\n
Vigevanin mukaan Kolumbian rauha ei pys\u00e4yt\u00e4 Latinalaisessa Amerikassa puhaltavia oikeistotuulia, mutta se vahvistaa demokratiaa.<\/p>\n
Kolumbian sis\u00e4llissodassa kuoli yli 218 000 ihmist\u00e4 vuosina 1958\u20132012. Vuoteen 2014 menness\u00e4 kotoaan oli joutunut pakenemaan 6,5 miljoonaa.<\/p>\n
Maassa toimii edelleen pieni\u00e4 sissisoluja, vaikka Farcin j\u00e4lkeen suurin vasemmistoryhm\u00e4, ELN, on alkanut valmistella vuoropuhelua hallituksen kanssa.<\/p>\n
Oikeiston puolisotilaallisten ryhmien hajottaminen ei onnistunut kunnolla kymmenen vuotta sitten ja niist\u00e4 on kehittynyt muun muassa huumerikollisten jengej\u00e4.\u00a0<\/p>\n
Hallituksen ja Farcin rauha ei saa kaikkien kolumbialaisten kannatusta. Sen vastustajiin kuuluu muun muassa \u00c1lvaro Uribe, joka toimi presidenttin\u00e4 vuodet 2002\u20132010.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Pitk\u00e4 ja sekava sota<\/p>\n
Kolumbia ajautui sis\u00e4llissotaan 1964, kun vasemmistolainen Kolumbian vallankumoukselliset asevoimat (Farc) ja pienempi Kansallinen vapautusarmeija (ELN) tarttuivat aseisiin. Paikallisia maakiistoja oli yritetty ratkoa asein jo 1940-luvun lopulta alkaen.<\/p>\n
Valtion armeijan tueksi perustettiin 1980-luvulla \u00e4\u00e4rioikeiston puolisotilaallisia joukkoja. Niiden toiminta ei loppunut, vaikka hallitus ilmoitti vuosina 2002-2006 kymmenientuhansien luopuneen aseistaan. Huumekartellit sekaantuivat sis\u00e4llissotaan 1980-luvulta l\u00e4htien.<\/p>\n
Kolumbian sis\u00e4llissodassa kuoli yli 218 000 ihmist\u00e4 vuosina 1958\u20132012. Kotoaan oli joutunut pakenemaan 6,5 miljoonaa vuoteen 2014 menness\u00e4. Maassa on l\u00e4hes 49 miljoonaa asukasta.<\/p>\n
Valtaosa uhreista on talonpoikia, alkuper\u00e4iskansoihin tai mustaan v\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvia. Monet ovat menett\u00e4neet henkens\u00e4 tai joutuneet raiskatuiksi, kun aseryhm\u00e4t ovat h\u00e4\u00e4t\u00e4neet heit\u00e4 mailtaan. (IPS)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 04.07.2016 (IPS) – Kapinalliset ovat hovikelpoisia monessa Latinalaisen Amerikan maassa<\/p>\n
Kolumbian tulitaukosopimus merkitsee loppua Latinalaisen Amerikan sissisotien kaudelle, joka on useimmissa muissa maissa p\u00e4\u00e4ttynyt jo aikoja site… Continue Reading