Boyarshin, Bangladesh, 02.11.15 (IPS) – Kahden lapsen \u00e4iti Kulsum Begam, 20, viett\u00e4\u00e4 pari kertaa viikossa yli kolme tuntia vesijonossa kotikyl\u00e4ss\u00e4\u00e4n Bangladeshissa. Aika kuluu naapurien kanssa rupatellessa, vaikka t\u00e4hdellisemp\u00e4\u00e4kin tekemist\u00e4 olisi.<\/p>\n
<\/p>\n
Boyarshinin kyl\u00e4 sijaitsee Sathkiran alueella noin 300 kilometri\u00e4 lounaaseen p\u00e4\u00e4kaupungista Dhakasta. Vesi valuu hitaasti kyl\u00e4n ainoasta kraanasta, eik\u00e4 jonottajia lohduta se, ett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t pellot ovat varsinkin monsuunikauden j\u00e4lkeen tulvien alla.<\/p>\n
"Tulvavesi ei kelpaa juotavaksi eik\u00e4 ruuanlaittoon, koska siin\u00e4 on liikaa suolaa", sanoo Begam, joka seisoo jonossa kymmenien muiden naisten kanssa. <\/p>\n
Begamin murheet eiv\u00e4t ole v\u00e4henem\u00e4ss\u00e4. Ilmastonmuutos ruoskii alavaa Bangladeshia jo nyt sek\u00e4 tulvilla ett\u00e4 kuivuudella.<\/p>\n
"Tuo oma vetesi"<\/p>\n
Bangladeshin 159-miljoonaisessa v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 Boyarshinin 1 500 asukasta eiv\u00e4t ole huono-osaisimpia. <\/p>\n
Kyl\u00e4\u00e4n on sent\u00e4\u00e4n vedetty Aasian kehityspankin rahoittama vesijohto, joka toimii, vaikkakin kitsaasti.<\/p>\n
Maailman suurimman mangrovemets\u00e4n, Sundarbansin, laidalla sijaitsevassa Shyamnagarissa vedest\u00e4 joutuu maksamaan kalliisti. K\u00f6yh\u00e4n kuukausiansio voi olla kymmenen euron luokkaa, ja siit\u00e4 viidennes menee puhtaan veden kauppiaille.<\/p>\n
"Olet tervetullut meille lounaalle, mutta tuo oma juomavetesi", sanoo alueella asuva Riysshath Gain, 65. <\/p>\n
Bangladeshiin vuosittain iskev\u00e4t trooppiset myrskyt ovat tuhonneet lukuisasti vesil\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n
Myrskyihin varautuminen ja niilt\u00e4 suojautuminen ovat kuitenkin parantuneet. Syklonien vaatimien kuolonuhrien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 40 vuotta sitten yli satakertainen nykyiseen verrattuna. <\/p>\n
Asukkaiden panos t\u00e4rke\u00e4<\/p>\n
Parhaat tulokset on saatu asukkaiden aktiivisella mukanaololla, sanoo Aasian kehityspankin ymp\u00e4rist\u00f6asiantuntija Afrif Mohammad Faisal. Esimerkiksi sopii Chenchurin kyl\u00e4 lounaiselta Nairailin alueelta.<\/p>\n
Vuoden 2012 tuhoisan myrskyn j\u00e4lkeen seudun vanha kymmenen sulun patoj\u00e4rjestelm\u00e4 uudistettiin koti- ja ulkomaisella avustusrahalla.<\/p>\n
Asukkaiden muodostama komitea s\u00e4\u00e4ntelee nyt Chitrajoen juoksua. "Kun viljelyksemme kaipaavat vett\u00e4, otamme yhteytt\u00e4 komiteaan", kertoo riisinviljelij\u00e4 Raiza Sultana. Komitea valvoo veden suolapitoisuutta ja sulkee portit, jos suolaa on liikaa.<\/p>\n
"Riisintuotantomme on nelinkertaistunut, tulot ovat nousseet, ja tilanne on asukkaiden hallinnassa", kehuu vesikomitean puheenjohtaja Musheer Sulaiman. <\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa pato oli aiemmin valtion hoidossa ja saattoi kest\u00e4\u00e4 kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen kuin saatiin yhteys henkil\u00f6\u00f6n, jolla oli valta avata sulkuportit. Nyt komitea on palkannut vakituisen sulkujen hoitajan.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
L\u00e4mp\u00f6tila nousee, kansantuote alenee<\/p>\n
Jos maapallon l\u00e4mp\u00f6tilan nousu ohittaa kahden asteen haamurajan, Bangladesh menett\u00e4\u00e4 joka vuosi kaksi prosenttia kansantuotteestaan vuoteen 2050 asti. Vuosina 2050\u20132100 tappio yltyy yhdeks\u00e4\u00e4n prosenttiin vuodessa, arvioi Aasian kehityspankki.<\/p>\n
Ilmastonmuutokseen sopeutuakseen Bangladesh tarvitsee 80 miljoonaa euroa joka vuosi vuoteen 2030 asti. Vuodesta 2050 l\u00e4htien lasku saattaa nelinkertaistua. <\/p>\n
Bangladeshin rannikolla asuvat 36 miljoonaa ihmist\u00e4 joutuvat jatkuvaan kamppailuun nousevan merenpinnan, yltyvien hirmumyrskyjen ja suolaantuvan maaper\u00e4n kanssa.<\/p>\n
Riisintuotanto uhkaa v\u00e4het\u00e4 17\u201328 prosenttia. Se olisi katastrofi maataloudelle, joka tuottaa viidenneksen kansantuotteesta ja ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 yli 30 miljoonaa ihmist\u00e4.<\/p>\n
Merenpinnan nousu metrill\u00e4 j\u00e4tt\u00e4isi 14 prosenttia p\u00e4\u00e4kaupungista Dhakasta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tulvan alle. Tilanne on vaikea jo nyt. "Aina kun sade jatkuu puoli tuntia, kaupunki alkaa tulvia. Vie kolme tuntia ennen kuin vesi on laskenut, joten menet\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ansiot", valittaa riksakuski Hussain Mohamed. (IPS)<\/p>\n
BANGLADESHIN FAKTAT: <\/p>\n
– Rannikkovaltio Etel\u00e4-Aasiassa<\/p>\n
– Asukkaita 159,1 miljoonaa<\/p>\n
– Maatalous ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 45 prosenttia asukkaista, t\u00e4rkein tuote riisi<\/p>\n
– Alle 1,25 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 43,3 % <\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 56,8 %<\/p>\n
– Hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t 0,4 tonnia\/asukas (vuosi 2010)<\/p>\n
– Vrt. hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomi: 11,5 USA: 17,6 (2010)<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 146\/187<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Boyarshin, Bangladesh, 02.11.15 (IPS) – Kahden lapsen \u00e4iti Kulsum Begam, 20, viett\u00e4\u00e4 pari kertaa viikossa yli kolme tuntia vesijonossa kotikyl\u00e4ss\u00e4\u00e4n Bangladeshissa. Aika kuluu naapurien kanssa rupatellessa, vaikka t\u00e4hdellisemp\u00e4\u00e4kin tekemist\u00e4 … Continue Reading