Kalpitiya, Sri Lanka, 22.06.15 (IPS) – Sri Lanka julisti rannikon mangrovemets\u00e4t suojelualueiksi toukokuussa. Se on helpotus asukkaille, jotka ovat kamppailleet luonnon ja elantonsa puolesta vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Luoteisella Kalpitiyan niemimaalla sijaitsee Sri Lankan suurin mangrovealue, Puttalamin laguuni, ja useita pienempi\u00e4. Kosteikot ovat vuosisatoja tarjonneet asukkaille runsaat mets\u00e4n ja meren antimet sek\u00e4 suojaa myrskyilt\u00e4. <\/p>\n
Mangrovet ovat maailman parhaita hiilinieluja, mutta YK:n mukaan niit\u00e4 h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n 3-5 kertaa kiivaammin kuin muita metsi\u00e4. Yli nelj\u00e4nnes maapallon mangrovepeitteest\u00e4 on kadonnut p\u00e4\u00e4asiassa erilaisten kaupallisten hankkeiden tielt\u00e4.<\/p>\n
Tuhottiin surutta<\/p>\n
Srilankalaista Douglas Thiseraa kutsutaan mangrovemestariksi. H\u00e4n on entinen kalastaja, mutta omistautunut vuodesta 1992 mangroven suojelulle kalastajien perustamassa Sudeesa-j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Thiseran mukaan mangrovea tuhottiin surutta 1990-luvun alussa, kun rannikolle perustettiin solkenaan katkaravunkasvattamoja. "Jostain ilmestyi maansiirtokoneita, ja mets\u00e4 oli kaadettu ennen kuin kukaan ehti v\u00e4liin", h\u00e4n muistelee.<\/p>\n
Hankkeiden taustalla oli liikemiehi\u00e4 ja vaikutusvaltaisia poliitikkoja, joten mangroven suojelulle ei tullut tukea viranomaisiltakaan.<\/p>\n
Arvioidaan, ett\u00e4 rapufarmit, suolantuotanto, turismi ja j\u00e4tteet ovat h\u00e4vitt\u00e4neet Sri Lankan mangrovesta jopa 80 prosenttia.<\/p>\n
K\u00f6yh\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4<\/p>\n
Sri Lankan luoteisrannikon asukkaista yli puolet el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4 ja kalastajaperheen keskiansio on 14 euroa kuukaudessa. <\/p>\n
Sudeesa on yhdist\u00e4nyt luonnonsuojelun ja elinkeinot naisille suunnatussa mikrolainaohjelmassaan. Naiset ovat istuttaneet yli 170 000 kasvattamaansa mangrovepuuntainta 860 hehtaarin alueelle.<\/p>\n
T\u00f6rm\u00e4tess\u00e4\u00e4n laittomaan maanvaltaukseen tai puunkaatoon naiset h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4t Thiseran, joka ottaa yhteytt\u00e4 viranomaisiin.<\/p>\n
Viime vuonna ravunkasvattamoa puuhannut yritys oli ehtinyt aidata laajan alueen mangrovea ennen kuin Sudeesa puuttui asiaan.<\/p>\n
"Mangrove on osa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja kulttuuriamme. Jos tuhoamme sen, tuhoamme itsemme", Thisera kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Sikatila mikroluotolla<\/p>\n
Kahden lapsen leski\u00e4iti Anne Priyanthi, 52, aneli takavuosina turhaan lainaa pankista. Vuonna 2012 Sudeesa my\u00f6nsi Priyanthille 65 euron lainan sikafarmin perustamiseen. H\u00e4n tienaa nyt yli 160 euroa kuukaudessa ja pystyy maksamaan lastensa koulutuksen. <\/p>\n
Sudeesa on vuodesta 1994 l\u00e4htien jakanut Puttalamissa lainoja 356 000 euron edest\u00e4 3 900 naiselle alle kolmen prosentin korolla. Hanketta py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 nyt Sudeesan sosiaalinen yritys, jonka osakkaina on 683 naista.<\/p>\n
"Osakkaat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t lainoista, maksuajoista ja viiv\u00e4stysten seuraamuksista. Joustoa my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n esimerkiksi kes\u00e4-syyskuussa, jolloin merenk\u00e4ynti vaikeuttaa kalastusta", kertoo Sudeesan kirjanpit\u00e4j\u00e4 Malan Appuhami. <\/p>\n
Toukokuussa Sri Lanka allekirjoitti yli kolmen miljoonan euron mangrovensuojeluohjelman, jota tukee yhdysvaltalainen Seacology-j\u00e4rjest\u00f6. Tarkoitus on laajentaa Sudeesan toimintamalli koko saarivaltion mangrovealueille. Luonnonsuojelulla ja luotoilla aiotaan ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 15 000 leske\u00e4 ja koulusta pudonnutta nuorta.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
SRI LANKAN FAKTAT:<\/p>\n
– Saarivaltio Intian valtameress\u00e4 Intian kaakkoispuolella<\/p>\n
– Asukkaita 21,3 miljoonaa<\/p>\n
– Kansallisen k\u00f6yhyysrajan alla 8,9 %<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 91,2 %<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 73\/187<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kalpitiya, Sri Lanka, 22.06.15 (IPS) – Sri Lanka julisti rannikon mangrovemets\u00e4t suojelualueiksi toukokuussa. Se on helpotus asukkaille, jotka ovat kamppailleet luonnon ja elantonsa puolesta vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n
Luoteisella Kalpitiyan niemimaalla sijaitse… Continue Reading