Guntur, Intia, 14.09.15 (IPS) – \u00c4k\u00e4iset ty\u00f6miehet ja laittomat hiekkamafiat ryyditt\u00e4v\u00e4t Kode Sujathan ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4 40 asteen helteess\u00e4 Etel\u00e4-Intian Andhra Pradeshissa. H\u00e4n johtaa ty\u00f6t\u00e4 naisten hiekkaosuuskunnassa, jollaisia toimii jo satoja eri puolilla maata.<\/p>\n
<\/p>\n
Sujatha, 37, on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt saada Undavallin hiekanoton kest\u00e4v\u00e4lle pohjalle. Se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6haittoja ja antaa osuuskunnan 18 naiselle s\u00e4\u00e4llisen toimeentulon. <\/p>\n
Vuosikymmeni\u00e4 jatkunut rakennusbuumi on kiihdytt\u00e4nyt hiekan ja soran kysynt\u00e4\u00e4 Intiassa. Maan rakennusala on kolmanneksi suurin maailmassa. Se ahmii rutkasi hiekkaa ja soraa, jota kaivetaan usein luvatta jokiuomista.<\/p>\n
Intiaan on syntynyt runsaasti naisten oma-apuryhmi\u00e4, joissa k\u00f6yh\u00e4t ovat ly\u00f6neet roponsa yhteen ja ryhtyneet jakamaan korottomia mikrolainoja uusille elinkeinoille. 49 miljoonan asukkaan Andhra Pradeshissa ryhmi\u00e4 on arviolta 850 000 ja niiss\u00e4 yli 10 miljoonaa j\u00e4sent\u00e4.<\/p>\n
Naisryhm\u00e4t osoittautuivat ihanteellisiksi yhteisty\u00f6kumppaneiksi osavaltion perustamalle yhdistykselle, joka toimii maaseudun k\u00f6yhyyden helpottamiseksi, kertoo j\u00e4rjest\u00f6n toiminnanjohtaja <\/p>\n
Solomon Arokiyaraj.<\/p>\n
Viisinkertaiset tulot<\/p>\n
Naisryhmien hoidossa on 300 soran- ja hiekanottopaikkaa Andhra Pradeshissa. Undavallin kyl\u00e4n naisille on osoitettu kahdeksan hehtaarin alue, jonka liettymist\u00e4 he torjuvat ymp\u00e4rist\u00f6viranomaisten valvonnassa.<\/p>\n
Ruoppaaja lastaa maa-aineksen joesta veneisiin, joista se siirret\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin kuorma-autoihin. Hanketta valvova osavaltion edustaja Venketeshwara Rao arvioi, ett\u00e4 Gunturin alueen kahdeksan naisryhm\u00e4\u00e4 ovat viime marraskuusta l\u00e4htien myyneet yli miljoona kuutiota hiekkaa. Kaupan arvo hipoo miljoonaa euroa.<\/p>\n
Ennen hiekkabisnekseen tuloaan naiset ansaitsivat maat\u00f6iss\u00e4 alle euron p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Nyt p\u00e4iv\u00e4ansio on yli viisi euroa, ja osuuskunnalle heruu noin kuusi eurosentti\u00e4 hiekkakuutiota kohti.<\/p>\n
Intiassa on viime vuosina s\u00e4\u00e4detty useita lakeja, jotka kielt\u00e4v\u00e4t luvattoman hiekanoton, mutta "soramafiat" jatkavat tuottoisaa toimintaansa. Osa toimii tyystin ilman lupaa, toiset ylitt\u00e4v\u00e4t sallitut m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja aluerajat.<\/p>\n
Kadonneet miljoonat<\/p>\n
Andhra Pradeshin viranomaiset arvioivat, ett\u00e4 luvaton hiekanotto on rosvonnut valtiolta 135 miljoonaa euroa kymmeness\u00e4 vuodessa.<\/p>\n
Viime vuonna osavaltio kumosi muut paitsi naisryhmille my\u00f6nnetyt hiekanottoluvat. Ne on osoitettu alueille, joilla liiallinen sedimentoituminen aiheuttaa ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia, kuten Undavallin Krishnajoen vanhalla padolla. <\/p>\n
Naisryhm\u00e4t saavat toimiluvan hiekanottoon korkeintaan vuodeksi, mutta sen aikana ryhm\u00e4n j\u00e4senill\u00e4 on mahdollisuus oppia uusia taitoja, kuten tietokoneen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
"Pellolla olin van yksi ty\u00f6ntekij\u00e4 muiden joukossa ja l\u00e4hes n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n. Nyt olen vastuussa operaatiosta ja opastan muita. On hieno tunne muuttua n\u00e4kyv\u00e4ksi", sanoo Yepuri Mani Undavallin naisryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Hiekka hupenee maailmasta<\/p>\n
Hiekka ja sora ovat k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 maailmassa harvinaisiksi, muistuttaa YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelman Unepin tuore raportti. Sen mukaan noita maa-aineksia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n maailmassa yli 40 miljardia tonnia vuodessa eli enemm\u00e4n kuin mit\u00e4\u00e4n muuta kaivannaista. M\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaa tuplasti jokien vuosittain kuljettama maa-ainesta.<\/p>\n
Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n betoninvalmistukseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n 30 miljardia tonnia hiekkaa vuodessa. Ylet\u00f6n hiekanotto joista pahentaa eroosiota ja lis\u00e4\u00e4 tulvariski\u00e4. Lis\u00e4ksi se vaarantaa pohjavesivaroja ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pohjasedimentti\u00e4. <\/p>\n
Hiekan ja soran kuljetuksesta aiheutuu paljon p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, ja yhden sementtitonnin valmistuksessa vapautuu 0,9 tonnia hiilidioksidia. Betoniteollisuuden lasketaan tuottavan noin viisi prosenttia maailman kasvihuonekaasuista. (IPS)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Guntur, Intia, 14.09.15 (IPS) – \u00c4k\u00e4iset ty\u00f6miehet ja laittomat hiekkamafiat ryyditt\u00e4v\u00e4t Kode Sujathan ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4 40 asteen helteess\u00e4 Etel\u00e4-Intian Andhra Pradeshissa. H\u00e4n johtaa ty\u00f6t\u00e4 naisten hiekkaosuuskunnassa, jollaisia toimii jo satoja … Continue Reading