Cairns, Australia, 22.12.14 (IPS) – Australian alkuper\u00e4isasukkaisiin eli aboriginaaleihin kuuluva William Clark Enoch tiesi ennen, ett\u00e4 rapu k\u00e4y pyydykseen, kun tietyt puut ovat kukassa. Luonto ja ilmasto ovat kuitenkin muuttuneet rajusti h\u00e4nen 51 elinvuotensa aikana.<\/p>\n
<\/p>\n
Myrskyt ja eroosio yltyv\u00e4t, makea vesi suolaantuu ja merivesi happamoituu.<\/p>\n
"Maa ei en\u00e4\u00e4 kykene el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n meit\u00e4. Kasvien kukinnan aikataulua ei pysty ennustamaan ja kalaa saadakseen on ment\u00e4v\u00e4 yh\u00e4 kauemmas merelle", suree Enoch, jonka suku on l\u00e4ht\u00f6isin North Stradbroke Islandilta Australian pohjoisrannikolta.<\/p>\n
"Sokeriruoko- ja banaaniviljelmien torjunta-aineet huuhtoutuvat vesist\u00f6ihin ja p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t ravintoketjuun", Enoch jatkaa.<\/p>\n
Alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00f6n kuuluu yli puoli miljoonaa Australian 24 miljoonasta asukkaasta. He edustavat maailman vanhimpia kulttuureja, joille on ollut leimallista sopusointu luonnon kanssa.<\/p>\n
Hiili t\u00e4rke\u00e4 vientituote<\/p>\n
Cape Yorkissa asuva Elaine Price, 58, toivoo, ett\u00e4 l\u00e4hist\u00f6lle syntyisi uusia ty\u00f6tilaisuuksia kest\u00e4v\u00e4n tuotannon ja ekoturismin parissa.<\/p>\n
"Nuori polvemme on kadottamassa kotoper\u00e4isi\u00e4 kasveja ja lintuja koskevan tiet\u00e4myksen. Sit\u00e4 kuitenkin tarvitaan, jos mielimme s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ekosysteemimme", h\u00e4n varoittaa.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t ja alkuper\u00e4isyhteis\u00f6t kehottavat my\u00f6s Australian hallitusta tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n aboriginaalien kanssa ilmasto- ja luonnonvarapolitiikassaan.<\/p>\n
Climate Action Trackerin mukaan Australian hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvavat nykymenolla yli 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 menness\u00e4.<\/p>\n
Hiili on Australian toiseksi t\u00e4rkein vientituote, ja maalla on noin 30 prosentin osuus maailman hiilikaupasta. P\u00e4\u00e4ministeri Tony Abbottin oikeistohallitus vastustaa hiiliveroa ja tinkii uusiutuvaan energiaan siirtymisen tavoitteista.<\/p>\n
Vesi nousee ja ilma l\u00e4mpenee<\/p>\n
L\u00e4mp\u00f6tilan ja merenpinnan nousu vaikeuttavat aboriginaalien elinkeinoja ja uhkaavat h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 monia kotoaan.<\/p>\n
1900-luvulla merenpinta nousi maailmanlaajuisesti 1,7 milli\u00e4 vuodessa. Pohjois-Australiassa nousu on ollut 1990-luvulta l\u00e4htien 7,1 milli\u00e4 vuodessa ja maan it\u00e4osassa 2\u20133,3 milli\u00e4 vuodessa.<\/p>\n
Yhteys esi-isien maihin on aboriginaaleille t\u00e4rke\u00e4. "Muuttamaan joutuminen heikent\u00e4\u00e4 hyvinvointiamme. Se saattaa my\u00f6s selitt\u00e4\u00e4 itsetuhoisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen nopeaa yleistymist\u00e4", sanoo alkuper\u00e4isasukkaita Australian ihmisoikeuskomissiossa edustava Mick Gooda.<\/p>\n
Vuosi 2013 oli Australian kirjatun historian kuumin. Keskil\u00e4mp\u00f6tilat olivat 1,2 astetta korkeampia kuin 1961\u20131990.<\/p>\n
"Sadekaudet k\u00e4yv\u00e4t yh\u00e4 vetisemmiksi, ja s\u00e4\u00e4t vaikeuttavat aboriginaalien el\u00e4m\u00e4ntapaa. Esimerkiksi Mission Beachin pikkukaupungissa satoi hiljan 300 milli\u00e4 yhten\u00e4 y\u00f6n\u00e4", Gooda kertoo.<\/p>\n
Uusia elinkeinoja<\/p>\n
Alkuper\u00e4isyhteis\u00f6jen talot ja infrastruktuuri ovat usein huonossa kunnossa, ja rajut s\u00e4\u00e4t heikent\u00e4v\u00e4t niit\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Veden, ilman ja ruuan mukana levi\u00e4\u00e4 sairauksia, ja krooniset vaivat, kuten astma, tulehdukset sek\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitaudit pahenevat, ennustaa tohtori Rosemary Hill Cairnsissa toimivasta kansainyhteis\u00f6n tutkimuslaitoksesta.<\/p>\n
Jos merenpinta nousee ennustetusti, perinteinen kalastus- ja mets\u00e4stys loppuvat alavilla asuinsijoilla.<\/p>\n
Hillin mukaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi kuitenkin vahvistaa aboriginaalien ekologista tiet\u00e4myst\u00e4 ja kulttuuriperint\u00f6\u00e4. Yhteis\u00f6iss\u00e4 syntyy uusia elinkeinoja esimerkiksi energiantuotannon ja kalankasvatuksen parissa.<\/p>\n
Queenslandin alkuper\u00e4isasukkaat ja Maailman luonnon s\u00e4\u00e4ti\u00f6n Australian osasto ovat jo ryhtyneet yhteisty\u00f6h\u00f6n Australian pohjoisrannikon heikkenevien ekosysteemien pelastamiseksi. Tavoitteena on suitsia salamets\u00e4styst\u00e4 sek\u00e4 suojella uhanalaisia kilpikonnia, merilehmi\u00e4 ja delfiinej\u00e4 Suuren valliriutan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Cairns, Australia, 22.12.14 (IPS) – Australian alkuper\u00e4isasukkaisiin eli aboriginaaleihin kuuluva William Clark Enoch tiesi ennen, ett\u00e4 rapu k\u00e4y pyydykseen, kun tietyt puut ovat kukassa. Luonto ja ilmasto ovat kuitenkin muuttuneet rajusti h\u00e4nen 51 … Continue Reading