Pisac, Peru, 05.01.15 (IPS) – Ket\u0161uankieliset alkuper\u00e4iskansat ovat viljelleet perunaa Perun vuoristossa aikojen alusta. Ilmastonmuutos saattaa muuttaa yl\u00e4ng\u00f6n viljelykelvottomaksi, mutta asukkaat taistelevat mukulakasvin puolesta.<\/p>\n
<\/p>\n
Cuzcon alueella vuoristossa pit\u00e4isi olla vihre\u00e4\u00e4. Syyskuussa alkoi sadekausi, mutta maanviljelysteknikko Lino Loayazan mukaan sadetta on saatu vain parina p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
"Kuumuus huolestuttaa, ja perheiden ruokaturva on vaarassa", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Loyaza johtaa Perunapuistoa, joka pyrkii s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n alueen alkuper\u00e4islajikkeita. Vuonna 2002 perustetussa puistossa on viljelyss\u00e4 1 460 perunalajiketta, eniten koko maailmassa. <\/p>\n
Suojeltu puisto sijaitsee inkojen Pyh\u00e4ss\u00e4 laaksossa, jota ymp\u00e4r\u00f6ivien Apus-vuorten huiput olivat viel\u00e4 hiljattain lumipeittoisia vuoden ymp\u00e4ri.<\/p>\n
Hermostunut luonto\u00e4iti<\/p>\n
Puisto ulottuu korkeimmillaan 4 500 metriin merenpinnasta ja kattaa 9 200 hehtaaria. Alueen 6 000 alkuper\u00e4isasukasta vaalivat perunalajikkeita ja seudun biodiversiteetti\u00e4 perinteisten riittien ja viljelytekniikoiden avulla.<\/p>\n
"Ihmiset alkavat lopulta her\u00e4t\u00e4 ilmastonmuutokseen. He ovat alkaneet mietti\u00e4 tulevia s\u00e4it\u00e4 ja ruokaturvan kehityst\u00e4", kertoo perunansuojelijoihin kuuluva inkayhteis\u00f6n johtaja Lino Mamani, 50. <\/p>\n
H\u00e4n kutsuu kaikki ilmastonmuutoksen ep\u00e4ilij\u00e4t Perun Andeille toteamaan tilanteen.<\/p>\n
"Luonto\u00e4itimme Pachamama on hermostunut ihmisen toimintaan. Kasvuvy\u00f6hyke nousee yh\u00e4 ylemm\u00e4ksi vuorille, kunnes kasvu tyss\u00e4\u00e4", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Ilman l\u00e4mmetess\u00e4 kasvituholaiset ja -taudit lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. 30 viime vuoden aikana vuoriston viljelykset ovat kivunneet yli kilometrin yl\u00f6sp\u00e4in. <\/p>\n
Pyh\u00e4 peruna<\/p>\n
Dramaattisimmat muutokset ovat tapahtuneet 15 viime vuoden aikana.<\/p>\n
"Ennen luonto n\u00e4ytti meille, mik\u00e4 oli paras aika millekin viljelyvaiheelle. Mutta nyt Pachamama on h\u00e4mmentynyt, emmek\u00e4 pysty en\u00e4\u00e4 lukemaan luonnon merkkej\u00e4", Mamani selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Maaper\u00e4 on kuivempaa, ja perunankasvatuskausi on jo kutistunut 5\u20136 kuukaudesta nelj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
"Peruna yhdist\u00e4\u00e4 meit\u00e4. Se n\u00e4kyy el\u00e4m\u00e4ntavassamme, ruuassamme, kulttuurissamme. Perunat ovat pyhi\u00e4, ja meid\u00e4n t\u00e4ytyy tiet\u00e4\u00e4, miten niit\u00e4 viljell\u00e4\u00e4n, koska ne ovat t\u00e4rkeit\u00e4 elinkeinollemme ja yhdist\u00e4v\u00e4t meid\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n."<\/p>\n
Mamanilla on alle hehtaari maata, jolla h\u00e4n viljelee 280:t\u00e4 perunalajiketta. Useimmat niist\u00e4 kasvavat korkealla vuoristossa.<\/p>\n
Perunan lis\u00e4ksi ilmastonmuutoksesta k\u00e4rsiv\u00e4t muutkin perinteiset viljelykasvit, kuten pavut, ohra, kvinoa ja maissi. <\/p>\n
Vanhat tavat toimivat<\/p>\n
Intiaanit kuivaavat ja s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t perunoita yh\u00e4 perinteisin menetelmin. Karvaalta maistuvat perunalajikeet moraya ja chu\u00f1o kest\u00e4v\u00e4t kovia s\u00e4\u00e4olosuhteita. Mukulat kuivataan j\u00e4\u00e4dytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 inkojen ikiaikaisilla menetelmill\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen ne s\u00e4ilyv\u00e4t jopa kymmenen vuotta.<\/p>\n
Vuonna 2011 Perunapuiston asukkaat perustivat yhteisen peruna- ja siemenvaraston, johon mahtuu 8 000 kiloa ruokaa. <\/p>\n
"S\u00e4ilyt\u00e4mme perunat, joilla on kulttuurista merkityst\u00e4. Varasto mahdollistaa sen, ett\u00e4 voimme jakaa siemeni\u00e4 niit\u00e4 tarvitsevien yhteis\u00f6jen kanssa", selitt\u00e4\u00e4 perunansuojelija Mariano Apukusi.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Apua geeneist\u00e4<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen CIP-perunakeskuksen kuraattori Rene G\u00f3mez ennustaa, ett\u00e4 40 vuoden kuluttua Perun yl\u00e4ng\u00f6ll\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 sopivaa maata perunoiden kasvattamiseen. <\/p>\n
Ilmastonmuutosta ei voi pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4, eik\u00e4 perunan alkuper\u00e4islajikkeiden viljely en\u00e4\u00e4 suju alle 3 800 metrin korkeudella, G\u00f3mez arvioi. <\/p>\n
Vaihtoehtoja voidaan kuitenkin kehitt\u00e4\u00e4. "Meid\u00e4n on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 geenej\u00e4. Olemme l\u00f6yt\u00e4neet ainakin 11 kuivuutta ja pakkasta kest\u00e4v\u00e4\u00e4 lajiketta."<\/p>\n
Parhaillaan tutkitaan, miten seudun ilmasto muuttuu ja miten perunat sopeutuvat rankkoihin sateisiin ja 4 450 metrin korkeuteen. Sit\u00e4 korkeammalla yl\u00e4nk\u00f6 muuttuu kivikoksi, jossa viljelykasvit eiv\u00e4t menesty.<\/p>\n
Alkuper\u00e4islajikkeet kest\u00e4v\u00e4t l\u00e4mp\u00f6tiloja 2,8:sta 40 celsiusasteeseen. \u00c4\u00e4rimm\u00e4iset l\u00e4mp\u00f6tilamuutokset kuitenkin vahingoittavat sadon ravinteita. Jotta ravinteet s\u00e4ilyisiv\u00e4t, perunat vaativat 4\u201312 asteen l\u00e4mp\u00f6tilan. (IPS)<\/p>\n
PERUN FAKTAT<\/p>\n
– Rannikkovaltio Etel\u00e4-Amerikassa<\/p>\n
– Asukkaita 29,7 miljoonaa <\/p>\n
– Alle 1,25 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 4,9 %<\/p>\n
– Kansallisen k\u00f6yhyysrajan alapuolella 31,3 %<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 89,6 %<\/p>\n
– Hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t (tonnia\/asukas) 1,4<\/p>\n
– Vrt. hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomi: 10,7 USA: 17,3<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 77\/187<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pisac, Peru, 05.01.15 (IPS) – Ket\u0161uankieliset alkuper\u00e4iskansat ovat viljelleet perunaa Perun vuoristossa aikojen alusta. Ilmastonmuutos saattaa muuttaa yl\u00e4ng\u00f6n viljelykelvottomaksi, mutta asukkaat taistelevat mukulakasvin puolesta.<\/p>\n
Cuzcon alueella… Continue Reading