Sydney, 16.03.15 (IPS) – Australia on raskaasti riippuvainen hiilest\u00e4. Poliitikot puolustavat hiiliteollisuutta ty\u00f6paikkojen tuojana ilmasto- ja terveyshaitoista huolimatta.<\/p>\n
<\/p>\n
Australian it\u00e4rannikolla New South Walesin osavaltiossa sijaitseva Hunterin jokilaakso tuottaa kaksi kolmasosaa koko maan hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Paikallishallinto haluaa nyt laajentaa Rio Tinto -yhti\u00f6n Mount Thorleyn hiilikaivosta.<\/p>\n
Hallinnon laskelmien mukaan laajennus toisi 120 uutta ty\u00f6paikkaa sek\u00e4 jatkuvuutta nykyisten 1 300 ty\u00f6ntekij\u00e4n pestille. Lis\u00e4ksi laajennuksen lasketaan tuottavan satojen miljoonien eurojen rojaltit osavaltiolle.<\/p>\n
Muu bisnes k\u00e4rsisi<\/p>\n
Paikallishallinto ei kuitenkaan ota huomioon hiilikaivoksen laajennuksesta koituvia tulonmenetyksi\u00e4. <\/p>\n
Hanke uhkaisi esimerkiksi Hunter Valleyn hevosjalostusta, joka tuottaa yli 3,6 miljardia euroa kansantaloudelle ja 1,9 miljardia euroa New South Walesille. <\/p>\n
Vaarassa olisi my\u00f6s alueen viiniteollisuus. Vuonna 2010 alueella tuotettiin viini\u00e4 yli 152 miljoonan euron edest\u00e4.<\/p>\n
Kuluja tulee my\u00f6s hiilen haitoista. Hunter Valleyss\u00e4 sijaitsee viisi hiilivoimalaa. Paikallisten terveys- ja ilmastoj\u00e4rjest\u00f6jen liiton Cahan tutkimuksen mukaan niiden aiheuttamat vuosittaiset terveyskustannukset ovat arviolta 436 miljoonaa euroa. <\/p>\n
Koko Ausraliassa hiilen poltosta koituvat terveyskulut kohoavat 1,9 miljardiin euroon.<\/p>\n
Hiilip\u00f6ly\u00e4 ja melua<\/p>\n
Bulga Milbrodale Progress -niminen paikallisyhdistys taistelee hiilikaivoksen laajennusta vastaan.<\/p>\n
Yhdistyksen puheenjohtaja John Lamb kertoo hiilip\u00f6lyn laskeutuvan talojen katoille ja sielt\u00e4 sadevesis\u00e4ili\u00f6ihin, joissa se saastuttaa veden. Kaivosten l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 on melua y\u00f6t ja p\u00e4iv\u00e4t.<\/p>\n
Lambin mukaan tonttimaan arvo laskee kaivosalueella. Kaivosten ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4ss\u00e4 Camberwellin kyl\u00e4ss\u00e4 on en\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 omistuskotia, loput ovat kaivosty\u00f6ntekij\u00f6iden valtaamia tai autiotaloja.<\/p>\n
Keuhkot koetteella<\/p>\n
Yksi viimeisist\u00e4 Camberwellin asukkaista on Wendy Bowman. H\u00e4n on viljellyt maata alueella vuodesta 1957 ja kielt\u00e4ytyy muuttamasta.<\/p>\n
Bowman joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n edelliselt\u00e4 tilaltaan, kun hiilip\u00f6ly ja saastunut vesi tekiv\u00e4t avolouhoksen l\u00e4hell\u00e4 asumisen mahdottomaksi.<\/p>\n
Bowman kertoo menett\u00e4neens\u00e4 viidenneksen keuhkojensa tilavuudesta hiilip\u00f6lyn vuoksi. Eniten h\u00e4n on huolissaan lasten terveydest\u00e4. Hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen rikkidioksidi ja typen oksidit kasvattavat hengityselinsairauksien ja keuhkosy\u00f6v\u00e4n riski\u00e4. Ne ovat erityisen haitallisia lapsille ja raskaana oleville.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Hiili pahin saastuttaja <\/p>\n
Energianl\u00e4hteist\u00e4 suurin saastuttaja on hiili. Vuonna 2013 maailman hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 43 prosenttia oli per\u00e4isin hiilest\u00e4, laskee Global Carbon Project. Hiilen osuus energianl\u00e4hteen\u00e4 on my\u00f6s kasvanut nopeimmin viime vuosina.<\/p>\n
Australia on Indonesian ohella maailman suurin hiilen viej\u00e4. My\u00f6s sen asukaskohtaiset p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat mittavat. Vuonna 2013 Australia tuotti 14,6 tonnia hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 asukasta kohden. Suomen vastaava luku oli 11 tonnia ja maailman keskiarvo 5,1 tonnia.<\/p>\n
Suurin saastuttaja on Kiina, joka tuotti vuonna 2013 p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 28 prosenttia, toisena oli Yhdysvallat 14 prosentilla. (IPS)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Sydney, 16.03.15 (IPS) – Australia on raskaasti riippuvainen hiilest\u00e4. Poliitikot puolustavat hiiliteollisuutta ty\u00f6paikkojen tuojana ilmasto- ja terveyshaitoista huolimatta.<\/p>\n
Australian it\u00e4rannikolla New South Walesin osavaltiossa sijaitseva Hunteri… Continue Reading