Harare, 23.03.15 (IPS) – Yli 131 miljoonan hehtaarin laajuiset kosteikot peitt\u00e4v\u00e4t reilut nelj\u00e4 prosenttia Afrikan pinta-alasta, mutta ne kuuluvat maanosan runsaslajisimpiin ekosysteemeihin. Niihin kohdistuu kuitenkin valtavia paineita, ja satoja tuhansia hehtaareja on jo kuivattu.<\/p>\n
<\/p>\n
Kosteikkoja valtaavat kaupallinen ja paikallinen maatalous, matkailu ja asuntorakentaminen sek\u00e4 huonosti suunnitellut kehityshankkeet. My\u00f6s uusia \u00f6ljy- ja hiilil\u00f6yt\u00f6j\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n usein ekologisesti aroilla alueilla.<\/p>\n
Esimerkiksi Nigeriassa, Guinea-Bissaussa ja Mosambikissa monet kaivannais- ja infrahankkeet sijoittuvat kosteikko- ja vuorovesialueille.<\/p>\n
Lamun satama Pohjois-Keniassa uhkaa vallata Intian valtameren rannikon t\u00e4rkeimm\u00e4n mangrovealueen, jonne kalat tulevat lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Perint\u00f6kohteetkin vaarassa<\/p>\n
Etel\u00e4-Afrikan KwaZulu-Natalissa on l\u00f6ydetty mineraalipitoista hiekkaa dyynimets\u00e4st\u00e4 ja It\u00e4-Kapissa maakaasua kuivalta ja ekologisesti ainutlaatuiselta Karoon alueelta.<\/p>\n
\u00d6ljy\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s Kongon altaan trooppisesta sademets\u00e4st\u00e4 ja Virungan kansallispuistosta, joka kuuluu YK:n maailmanperint\u00f6kohteisiin ja kosteikkoja suojelevan Ramsar-sopimuksen piiriin.<\/p>\n
Perint\u00f6kohde on my\u00f6s Botswanan Okavangojoen suisto, joka on antanut suojan ja juomaveden monille uhanalaisille el\u00e4imille. Aluetta sy\u00f6v\u00e4t nyt kuivuva ilmasto, lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 laiduntaminen ja matkailu.<\/p>\n
"Suisto on todellinen keidas keskell\u00e4 rutikuivaa Kalaharia. Okavangojoen varrella on yhteis\u00f6j\u00e4, jotka el\u00e4v\u00e4t samaan tapaan kuin 400 vuotta sitten. Voimme oppia heilt\u00e4 paljon luonnonsuojelusta", kertoo National Geographicin tutkimusmatkailija Steve Boyes.<\/p>\n
Okavangon lajikirjo<\/p>\n
Boyes l\u00f6ysi Okavangon suistosta 530 lintulajia, tuhansia kasveja, 160 nis\u00e4k\u00e4st\u00e4, 155 matelijaa ja joukoittain sammakoita ja hy\u00f6nteislajeja.<\/p>\n
"Minne katsotkin, n\u00e4et el\u00e4m\u00e4\u00e4. Lepakoita laskimme 17 lajia kolmessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Rukoilijasirkkoja havaitsimme 90 erilaista", h\u00e4n kertoo.<\/p>\n
Muutokset veden virtauksissa, pensaspalot ja karjan laiduntaminen ovat kuitenkin muokanneet suistoa rajusti, paljastaa Botswanan viranomaisten ja BirdLife-j\u00e4rjest\u00f6n selvitys. Esimerkiksi ruskokurkkuhaikaran pesim\u00e4paikat ovat katoamassa, ja sen kanta on kutistunut noin 4 000 yksil\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Okavangon suiston ja sen lajiston pelastamiseksi on aloitettu kampanja, jonka osana Botswana lopetti maaliskuussa safarilupien my\u00f6nt\u00e4misen uusille yritt\u00e4jille alueella.<\/p>\n
Asukkaat voittivat Nigeriassa<\/p>\n
Nigeriassa suuret \u00f6ljyvuodot ovat aiheuttaneet ymp\u00e4rist\u00f6katastrofeja Nigerjoen suiston kosteikoissa ja viljelymailla.<\/p>\n
Hollantilainen oikeusistuin tuomitsi vuonna 2013 Shellin nigerialaisen tyt\u00e4ryhti\u00f6n syylliseksi viljelymaiden saastuttamiseen Akwa Ibomin osavaltiossa. Se oli voitto Maan yst\u00e4v\u00e4t -j\u00e4rjest\u00f6n tukemille asukkaille, jotka ovat kamppailleet \u00f6ljy-yhti\u00f6n kanssa 40 vuotta.<\/p>\n
Nigerin suisto kattaa 7 000 neli\u00f6kilometri\u00e4 ja on Afrikan laajin. Kolmannes alueesta on kosteikkoja, joihin kuuluu maailman suurin mangrovemets\u00e4.<\/p>\n
"Kosteikkoja tuhoutuu v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 miltei kaikissa Afrikan maissa", sanoo John Owino, joka hoitaa vesi- ja kosteikkoasioita Kansainv\u00e4lisen luonnonsuojeluliiton toimistossa Kenian Nairobissa.<\/p>\n
H\u00e4n listaa tuhoon useita syit\u00e4: v\u00e4est\u00f6nkasvu ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys kosteikkojen roolista ekosysteemeiss\u00e4 sek\u00e4 niit\u00e4 suojelevien lakien ja laitosten puuttuminen. Jos lakeja onkin, toimeenpano ontuu.<\/p>\n
Owino per\u00e4\u00e4 poliittista tahtoa Afrikan kosteikkojen suojelemiseksi ja asukkaiden ottamista mukaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6h\u00f6n. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Arvokas luontotyyppi<\/p>\n
Kosteikko on yleisnimitys luontotyypeille, jotka sijoittuvat kovanmaan ja avoveden v\u00e4lille. Kosteikkoja ovat esimerkiksi m\u00e4r\u00e4t ja vettyneet matalat maa-alueet, matalat j\u00e4rvet ja merialueet, suot, tulvamets\u00e4t ja virtaavat vedet.<\/p>\n
Kosteikot tarjoavat kasvualustan monille el\u00e4in- ja kasvilajeille, ja ne voivat toimia puskurina est\u00e4en voimakkaat ja \u00e4killiset tulvat. Kosteikot kuuluvat maapallon arvokkaimpiin ja uhanalaisimpiin luontotyyppeihin. Suot, umpeen kasvavat j\u00e4rvet, tulvaherk\u00e4t alueet, matalat merenlahdet, veden peitt\u00e4m\u00e4t ranta-alueet ja mangroverannat ovat kaikki uhanalaisia luontotyyppej\u00e4. (Wikipedia)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Harare, 23.03.15 (IPS) – Yli 131 miljoonan hehtaarin laajuiset kosteikot peitt\u00e4v\u00e4t reilut nelj\u00e4 prosenttia Afrikan pinta-alasta, mutta ne kuuluvat maanosan runsaslajisimpiin ekosysteemeihin. Niihin kohdistuu kuitenkin valtavia paineita, ja satoja tu… Continue Reading