Kampala, 30.06.14 (IPS) – Ugandalaistutkijan mukaan vesi voi olla paras keino torjua naisten silpomista.\n <\/p>\n
<\/p>\n
Vedell\u00e4 tai pikemminkin sen puutteella saattaa olla huomattava vaikutus siihen, ett\u00e4 monissa maissa tytt\u00f6j\u00e4 edelleen ymp\u00e4rileikataan eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 heid\u00e4n ulkoiset sukupuolielimens\u00e4 silvotaan.<\/p>\n
Ugandalaisen Gwada Okot Taon tekem\u00e4, viel\u00e4 julkaisematon tilaustutkimus paljasti selv\u00e4n yhteyden naisten elinymp\u00e4rist\u00f6n vesil\u00e4hteiden ja silpomisperinteen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Odottamaton tutkimustulos<\/p>\n
Gwada Okot Tao tutki 20 etnist\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 Keniassa, Zimbabwessa, Tansaniassa, Ugandassa, Ghanassa ja Etel\u00e4-Afrikassa. H\u00e4nen mukaansa tulokset osoittavat yksiselitteisesti, ettei silpomista esiinny alueilla, joissa vett\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 helposti ja runsaasti.<\/p>\n
Esimerkiksi h\u00e4n nostaa Kenian, jossa etnisi\u00e4 ryhmi\u00e4 on 63. Niist\u00e4 vain kolmessa silpomista ei harjoiteta. Kyseiset kolme ryhm\u00e4\u00e4 el\u00e4v\u00e4t Ison hautavajoaman alueella, josta vett\u00e4, kuten jokia ja j\u00e4rvi\u00e4, l\u00f6ytyy runsaasti.<\/p>\n
Tutkimuksen tilasi ugandalainen kansalaisj\u00e4rjest\u00f6 CCEDU. J\u00e4rjest\u00f6n tavoitteena oli etsi\u00e4 vastauksia hallinnollisiin erimielisyyksiin, joita esiintyy silpomista harjoittavien ja sit\u00e4 harjoittamattomien yhteis\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4. Ongelmia syntyy esimerkiksi Keniassa, jonka silpomista harjoittavissa yhteis\u00f6iss\u00e4 uskotaan, ettei ymp\u00e4rileikkaamattomista ole johtoteht\u00e4viin.<\/p>\n
Tulos veden merkityksest\u00e4 tuli tutkijalle yll\u00e4tyksen\u00e4. Nyt Gwada Okot Tao sanoo ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ns\u00e4, miksi aiemmat interventiot eiv\u00e4t ole lopettaneet silpomista.<\/p>\n
"Kaikki on tehty v\u00e4\u00e4rin, sek\u00e4 menettelytavat ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ovat v\u00e4\u00e4ri\u00e4, koska niiss\u00e4 ei oteta huomioon sit\u00e4, miksi yhteis\u00f6 alun perin on ottanut perinteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n."<\/p>\n
Tapa ei katoa hetkess\u00e4<\/p>\n
Tutkimusta ei ole viel\u00e4 julkaistu, mutta Gwana Okot Tao on jo kertonut saamistaan tuloksista silpomisenvastaista ty\u00f6t\u00e4 tekeville j\u00e4rjest\u00f6ille.<\/p>\n
Tanskalaisen DanChurchAidin ohjelmakoordinaattori Caroline Sekyewa sanoo vakuuttuneensa l\u00f6yd\u00f6ksen selitysarvosta. H\u00e4nen mukaansa sit\u00e4 tukee sekin, ett\u00e4 vain ymp\u00e4rileikattuja tytt\u00f6j\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6iss\u00e4\u00e4n "puhtaina".<\/p>\n
"Se ei tarkoita kuitenkaan sit\u00e4, ett\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n veden takaaminen kaikille lopettaisi naisten sukuelinten silpomisen, sill\u00e4 tapa on uponnut syv\u00e4lle kulttuurisiin rakenteisiin", Sekyewa sanoo. H\u00e4n uskoo kuitenkin, ett\u00e4 tieto veden merkityksest\u00e4 antaa uudenlaisia ev\u00e4it\u00e4 perinteen ehk\u00e4isystrategioihin.<\/p>\n
DanChurchAidin toimintaan tutkimus vaikuttaa Sekyewan mukaan ainakin siten, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6 aikoo jatkossa painostaa poliitikkoja toimiin veden saamiseksi alueille, joissa naisten ymp\u00e4rileikkaaminen on yleist\u00e4. H\u00e4n kertoo, miten esimerkiksi j\u00e4rjest\u00f6n toimialueella Pokotissa naisten on k\u00e4velt\u00e4v\u00e4 kilometrej\u00e4 vedenhankintamatkoillaan. Matkaa varjostaa pelko aseistettujen karjavarkaiden hy\u00f6kk\u00e4yksist\u00e4.<\/p>\n
Tautien pelko tuttu ilmi\u00f6<\/p>\n
Ugandalainen Beatrice Chelangat kuuluu sabiny-heimoon, jonka tyt\u00f6t ymp\u00e4rileikataan l\u00e4hes s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti. H\u00e4n vastustaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja ty\u00f6skentelee ymp\u00e4rileikkauksen vaaroista tiedottavassa REACH-kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
"Kenialaisessa dodoma-yhteis\u00f6ss\u00e4 ajatellaan yleisesti, ett\u00e4 leikkaamattomat naiset voivat saada hiivasienitulehduksen tai muita tauteja", Chelangat kertoo. My\u00f6s h\u00e4n uskoo, ett\u00e4 tutkimustulosta voidaan soveltaa silpomisen vastaisessa ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Gwada Okot Tao itse uskoo vahvasti tutkimuksensa vaikuttavuuteen.<\/p>\n
"Uusi l\u00f6yd\u00f6s pakottaa tarkastelemaan vallitsevia k\u00e4sityksi\u00e4mme ja muuttamaan interventiostrategioita, kuten toimintatapoja ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4."<\/p>\n
KAINALO:<\/p>\n
FGM (Female Genital Mutilation)<\/p>\n
Tytt\u00f6jen ja naisten silpominen, FGM, voidaan tehd\u00e4 eri tavoilla alkaen symbolisesta neulanpistosta p\u00e4\u00e4tyen ulkoisten sukupuolielinten t\u00e4ydelliseen poistoon. Sit\u00e4 harjoitetaan useissa Afrikan, L\u00e4hi-id\u00e4n ja Aasian maissa. Tapa ei ole sidoksissa uskontoon.<\/p>\n
Leikkauksen suorittaa yleens\u00e4 perinteeseen vihkiytynyt nainen alkeellisilla v\u00e4lineill\u00e4. V\u00e4litt\u00f6m\u00e4n\u00e4 seurauksena on usein runsasta verenvuotoa, my\u00f6hemmin usein tulehduksia, lapsettomuutta tai ongelmia synnytyksess\u00e4.<\/p>\n
Monet maat ovat kielt\u00e4neet FGM:n ja YK:n yleiskokous vaatii j\u00e4senmailtaan toimia tuhoisan perinteen h\u00e4vitt\u00e4miseksi. Siit\u00e4 huolimatta silpomisperinne kukoistaa monessa maassa. Mik\u00e4li sit\u00e4 ei saada katkaistua arvioidaan, ett\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4 noin 86 miljoonaa tytt\u00f6\u00e4 joutuu FGM:n uhriksi.<\/p>\n
(IPS)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kampala, 30.06.14 (IPS) – Ugandalaistutkijan mukaan vesi voi olla paras keino torjua naisten silpomista.
\n Vedell\u00e4 tai pikemminkin sen puutteella saattaa olla huomattava vaikutus siihen, ett\u00e4 monissa maissa tytt\u00f6j\u00e4 edelleen ymp\u00e4rileikataan eli k\u00e4y… Continue Reading