Uxbridge, Kanada, 15.09.14 (IPS) – Maailman viimeiset luonnontilaiset eli aarniomets\u00e4t hupenevat kovaa vauhtia. Pahimpia tapauksia eiv\u00e4t ole paljon julkisuutta saaneet Brasilia ja Indonesia, vaan yll\u00e4tt\u00e4en Kanada.<\/p>\n
<\/p>\n
Vuosina 2000 ja 2013 otettujen maapallon satelliittikuvien vertailu kertoo, ett\u00e4 yli 104 miljoonaa hehtaaria mets\u00e4\u00e4 on tuhoutunut tai kunnoltaan heikentynyt. Alue vastaa kolmen Saksan pinta-alaa ja kahdeksaa prosenttia luonnonmetsist\u00e4. Niit\u00e4 oli 12,8 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4 vuonna 2000.<\/p>\n
"Nelj\u00e4ss\u00e4 sekunnissa katoaa aina jalkapallokent\u00e4n kokoinen mets\u00e4ala", Christoph Thies Greenpeace Internationalista kuvaa tuhon nopeutta.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa mets\u00e4kato aiheuttaa enemm\u00e4n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin kaikki maailman autot, rekat, laivat ja lentokoneet yhteens\u00e4. <\/p>\n
\u00d6ljy\u00e4 ja kaasua<\/p>\n
Greenpeace on mukana tutkimuslaitosten ja j\u00e4rjest\u00f6jen Intact Forest Landscapes -hankkeessa, joka seuraa mets\u00e4katoa satelliittikuvien avulla.<\/p>\n
Tuoreen selvityksen mukaan puolet h\u00e4vikist\u00e4 sijoittui kolmen maan alueelle: Kanadaan, Ven\u00e4j\u00e4lle ja Brasiliaan. Niiss\u00e4 sijaitsee 65 prosenttia j\u00e4ljell\u00e4 olevista aarniometsist\u00e4.<\/p>\n
Vaikka julkisuudessa on puhuttu paljon Brasilian Amazonian ja Indonesian mets\u00e4kadosta, 21 prosenttia 2000-luvun h\u00e4vikist\u00e4 sijoittuukin Kanadaan. Indonesian osalle j\u00e4\u00e4 vain nelj\u00e4 prosenttia.<\/p>\n
\u00d6ljyhiekan ja liuskekaasun kiihtynyt hy\u00f6dynt\u00e4minen sek\u00e4 metsien hakkuut ja tienrakennus ovat Kanadan mets\u00e4kadon p\u00e4\u00e4syit\u00e4, listaa Peter Lee Global Forest Watch Canada -j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Herk\u00e4sti syttyv\u00e4\u00e4<\/p>\n
My\u00f6s mets\u00e4palojen yleistyminen vaikuttaa. Ilmastonmuutos on l\u00e4mmitt\u00e4nyt nopeasti Pohjois-Kanadan havumetsi\u00e4 ja soita, mik\u00e4 tekee niist\u00e4 entist\u00e4 herkemmin syttyvi\u00e4.<\/p>\n
Teit\u00e4, putkia, voimalinjoja ja muuta infraa on rakennettu ristiin rastiin yli 12 miljoonan hehtaarin mets\u00e4alalle Albertan provinssin pohjoisilla \u00f6ljyhiekkaesiintymill\u00e4, Lee kertoo.<\/p>\n
Kanadan \u00f6ljyhiekan ja liuskekaasun tuotannon ennustetaan kaksin- tai jopa kolminkertaistuvan vuosikymmeness\u00e4. Leen mukaan metsien suojelu ei kiinnosta liittovaltiota eik\u00e4 provinsseja. <\/p>\n
El\u00e4imet ja ekosysteemi<\/p>\n
World Resources Instituten mets\u00e4ohjelman johtaja Nigel Sizer muistuttaa, ett\u00e4 valtaosa maapallon j\u00e4ljell\u00e4 olevista villiel\u00e4imist\u00e4, linnuista ja kasveista el\u00e4\u00e4 luonnonmetsiss\u00e4.<\/p>\n
Esimerkiksi siperiantiikeri, oranki ja mets\u00e4karibu tarvitsevat kodikseen laajoja metsi\u00e4. El\u00e4inten katoaminen johtaa arvaamattomiin muutoksiin koko ekosysteemeiss\u00e4, Sizer varoittaa.<\/p>\n
Vaikka mets\u00e4n tilalle voi kasvaa uusi, se vie vuosikymmeni\u00e4 ja pohjoisessa jopa yli vuosisadan. Tiettyjen lajien katoaminen hidastaa tai est\u00e4\u00e4 koko ekosysteemin toipumista.<\/p>\n
Laitumia ja peltoja<\/p>\n
Global Forest Watchin verkkosivuilta l\u00f6ytyv\u00e4t kuvat ja kartat paljastavat, ett\u00e4 Etel\u00e4-Amerikassa sijaitseva Paraguay muutti 13 vuodessa 78 prosenttia luonnonmetsist\u00e4\u00e4n laitumiksi tai soijapelloiksi.<\/p>\n
Euroopan suurin mets\u00e4 sijaitsee Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 900 kilometri\u00e4 Moskovasta pohjoiseen. Satelliittikuvat kertovat, ett\u00e4 siit\u00e4 on hakattu nelj\u00e4nnes 2000-luvulla.<\/p>\n
Amazonian j\u00e4lkeen laajimmat sademets\u00e4t sijaitsevat Afrikan syd\u00e4nmailla Kongon demokraattisessa tasavallassa. Niist\u00e4 on menetetty 2000-luvulla 17 prosenttia hakkuiden, kaivostoiminnan ja tienrakennuksen seurauksena. Lis\u00e4ksi laajoille alueille on my\u00f6nnetty hakkuulupia.<\/p>\n
Ellei puunkaadolle panna jarruja, vuosisadan lopulla on tuskin j\u00e4ljell\u00e4 yht\u00e4\u00e4n laajaa luonnonmets\u00e4\u00e4, Sizer ennustaa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Ilmaisia palveluja<\/p>\n
Terveen mets\u00e4n ekosysteemin muodostavat kasvit ja muut eli\u00f6t tarjoavat ihmiselle suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4 palveluja. Ne puhdistavat ja varastoivat vett\u00e4, imev\u00e4t hiilidioksidia, tuottavat happea ja kasvattavat ruokaa sek\u00e4 polttopuuta. <\/p>\n
Metsien "ilmaiset" palvelut ovat usein korvaamattomia ja paljon arvokkaampia kuin niist\u00e4 hakattu puutavara tai raivattu laidunmaa, muistuttaa World Resources Instituten mets\u00e4ohjelman johtaja Nigel Sizer. (IPS)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Uxbridge, Kanada, 15.09.14 (IPS) – Maailman viimeiset luonnontilaiset eli aarniomets\u00e4t hupenevat kovaa vauhtia. Pahimpia tapauksia eiv\u00e4t ole paljon julkisuutta saaneet Brasilia ja Indonesia, vaan yll\u00e4tt\u00e4en Kanada.<\/p>\n
Vuosina 2000 ja 2013 otettujen ma… Continue Reading