Katmandu, 07.04.14 (IPS) – Vett\u00e4 tarvitsevat Nepalissa kaikki: maatalous, teollisuus, kodit ja voimalat. Kes\u00e4-syyskuun monsuunikaudella vett\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 Himalajalla tulviksi asti, mutta sen tehokas hy\u00f6dynt\u00e4minen vaatii lis\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 tietoa.<\/p>\n
<\/p>\n
"Emme tied\u00e4, paljonko vett\u00e4 on, joten vesivarojen kunnollinen arviointi ja viisas hy\u00f6dynt\u00e4minen eiv\u00e4t onnistu", my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Kansainv\u00e4lisen vesihuoltoinstituutin (IWMI) Katmandun-toimiston johtaja Luna Bharati.<\/p>\n
Oikea ja ajantasainen tieto vesivaroista olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 maanviljelij\u00f6ille, jatkaa Shib Nandan Shah Nepalin maatalouden kehitysministeri\u00f6st\u00e4. Nepalin 31 miljoonasta asukkaasta kolme nelj\u00e4sosaa saa elantonsa maataloudesta, joka tuottaa my\u00f6s reilun kolmanneksen kansantuotteesta.<\/p>\n
Valtaosa Nepalin viljelyksist\u00e4 on sadeveden varassa. "K\u00f6yh\u00e4 viljelij\u00e4 on vaikeuksissa ilman oikeaa tietoa sateista", Shah painottaa. Satoja nepalilaisia kuolee vuosittain tulvissa, maanvy\u00f6ryiss\u00e4 ja muissa luonnonkatastrofeissa. Taloudelliset vahingot lasketaan miljoonissa euroissa.<\/p>\n
Ilmastonmuutos kiritt\u00e4\u00e4<\/p>\n
Ilmastonmuutos on tehnyt ajanmukaisista vesi- ja s\u00e4\u00e4tilastoista entist\u00e4 tarpeellisempia.<\/p>\n
"Meill\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti dataa, eik\u00e4 nykyisi\u00e4k\u00e4\u00e4n tietoja ole analysoitu kunnolla. Lumen v\u00e4henemist\u00e4, j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamista ja veden niukkuutta koskevista ennusteista tulee siksi ep\u00e4tarkkoja", Bharati sanoo.<\/p>\n
"Jos selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisvesi muodostaa vain viisi prosenttia koko varannosta, vaikutus on v\u00e4hemm\u00e4n dramaattinen kuin on annettu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Emme kuitenkaan tied\u00e4 sit\u00e4, koska luotettava data puuttuu", h\u00e4n pohtii.<\/p>\n
Nepalin vesi- ja ilmatieteen laitos perusti vuonna 2012 nettisivuston, jonne kootaan dataa s\u00e4\u00e4st\u00e4, vedest\u00e4 ja maantieteest\u00e4. Se pyrkii tarjoamaan ajantasaista tietoa tulvista, vedenkorkeuksista ja sateista.<\/p>\n
IWMI rakentaa puolestaan sivustoa, johon tulee tietoa maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4, v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ja muuttoliikkeist\u00e4.<\/p>\n
Arvailu ei kehit\u00e4<\/p>\n
Asiantuntijat muistuttavat, ett\u00e4 Nepalilla on suuria hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 vesivaroja, mutta kaikki kehitysty\u00f6 vaarantuu, jos sen perustana on tiedon sijasta arvailuja.<\/p>\n
Tiedonkeruussa korostuu yhteisty\u00f6. "Sateita, vesivarantoja ja s\u00e4\u00e4t\u00e4 koskeva data on sidoksissa vesivoiman kehitt\u00e4miseen, tienrakennuksen ja lentoliikenteeseen", muistuttaa Nepalin vesi- ja ilmatieteen laitoksen (DHM) johtaja Rishi Ram Sharma.<\/p>\n
Tiedonsaantia vaikeuttaa Nepalin vuoristoinen pinnanmuodostus. Pinta-alasta 86 prosenttia on kukkuloiden tai jyrkkien vuorien peitossa. Korkeita paikkoja koskeva data perustuukin p\u00e4\u00e4soin kansainv\u00e4lisiin mallinnuksiin eik\u00e4 omaan tiedonhankintaan.<\/p>\n
Tutkijoiden mukaan vie vuosia rakentaa kunnollinen mittausasemaverkosto, vaikka nykytekniikka mahdollistaa esimerkiksi haihtumisen, maan kosteuden ja maank\u00e4yt\u00f6n seurannan et\u00e4menetelmill\u00e4.<\/p>\n
Suomi avustaa<\/p>\n
Suomen Ilmatieteen laitos aloitti viime syksyn\u00e4 uuden kolmivuotisen kehitysyhteisty\u00f6hankkeen nepalilaisen vastineensa DHM:n kanssa. Ulkoministeri\u00f6n rahoittama hanke pyrkii parantamaan nepalilaisten meteorologista tiet\u00e4myst\u00e4 ja varautumista s\u00e4\u00e4n aiheuttamiin luonnonkatastrofeihin, joita ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
NEPALIN FAKTAT:<\/p>\n
– Sis\u00e4maavaltio Himalajan vuoristossa<\/p>\n
– Asukkaita 30,5 miljoonaa<\/p>\n
– Alle 1,25 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 24,8 %<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 60,3 %<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 157\/187<\/p>\n
– Nepal on Suomen kehitysyhteisty\u00f6n kumppanimaa. Tuki vuonna 2013 oli 19,5 miljoonaa euroa.<\/p>\n
(L\u00e4hteet: YK, Global.finland.fi)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Katmandu, 07.04.14 (IPS) – Vett\u00e4 tarvitsevat Nepalissa kaikki: maatalous, teollisuus, kodit ja voimalat. Kes\u00e4-syyskuun monsuunikaudella vett\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 Himalajalla tulviksi asti, mutta sen tehokas hy\u00f6dynt\u00e4minen vaatii lis\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 tietoa…. Continue Reading