Havanna, 28.04.14 (IPS) – Pula raaka-aineista vaikeuttaa itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4vien yritt\u00e4jien toimintaa Kuubassa. Heid\u00e4n kasvava m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 ja maaseudun k\u00f6yhyys vaarantavat maan kasvi- ja el\u00e4inkunnan.<\/p>\n
<\/p>\n
Kuuban sosialistihallitus salli vuonna 2010 yksityiset pienyritykset tietyill\u00e4 aloilla. Nyt itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4vi\u00e4 on rekister\u00f6ity liki puoli miljoonaa. Samaan aikaan ovat yleistyneet laiton puunkato ja salamets\u00e4stys sek\u00e4 -kalastus.<\/p>\n
"Lupa t\u00e4h\u00e4n ammattiin helti\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, mutta raaka-aineita on vaikea saada", sanoo puusepp\u00e4 Antonio Guti\u00e9rrez, joka ty\u00f6skentelee sahalla Kuuban laajimmalla kosteikkoalueella Ci\u00e9naga de Zapatassa.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa moni talonrakentaja tai remontoija marssii mets\u00e4\u00e4n ja ottaa sen, mit\u00e4 tarvitsee, koska tavaraa ei saa muualta.<\/p>\n
Nuoria runkoja<\/p>\n
Kuuban pinta-alasta vajaa kolmannes on mets\u00e4n peitossa. Mets\u00e4nvartijat jakoivat viime vuonna noin 20 000 sakkorangaistusta laittomista hakkuista.<\/p>\n
"Noiden olisi pit\u00e4nyt saada kasvaa viel\u00e4 kauan tullakseen kunnon tukeiksi", valittaa Guti\u00e9rrez osoittaen takavarikoituja mahonki- ja tammirunkoja.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n laittomat hakkuut saadaan kuriin vain myym\u00e4ll\u00e4 ihmisille enemm\u00e4n puuta. <\/p>\n
Maatalousministeri\u00f6n mets\u00e4puolen johtaja Isabel Rus\u00f3 my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei nykyinen laki riit\u00e4 pelotteeksi puunhakkaajille. Mutkikas byrokratia hankaloittaa puun hankintaa valtiolta, joten vaihtoehdoksi j\u00e4\u00e4v\u00e4t pime\u00e4t markkinat. Uusi laki on m\u00e4\u00e4r\u00e4 esitell\u00e4 ensi vuonna.<\/p>\n
Kysytyt kilpikonnat<\/p>\n
Laiton pyynti on yleistynyt my\u00f6s vesill\u00e4, tapauksia kirjattiin viime vuonna l\u00e4hes 3 000 ja veneit\u00e4 takavarikoitiin 1 700.<\/p>\n
Erityisen haluttua saalista ovat uhanalaiset merikilpikonnat, joiden liha on suurta herkkua. Mutta my\u00f6s kalaa pyydet\u00e4\u00e4n liikaa ja luvattomin menetelmin.<\/p>\n
Havannalainen muurari Pedro Fern\u00e1ndez, 62, harrastaa kalastusta lain puitteissa. H\u00e4n paheksuu varsinkin valekarettikilpikonnan pyyt\u00e4ji\u00e4, jotka saalistavat munimaan matkaavia naaraita. Verkkoja viritet\u00e4\u00e4n merenpohjaan yli kuukauden ajaksi.<\/p>\n
Kuuban rannoille saapuu touko-syyskuussa munimaan my\u00f6s liemikilpikonnia ja karettikilpikonnia. Moni niiden suosima ranta on suojelualuetta, mutta se ei pid\u00e4ttele salapyyt\u00e4ji\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 kuin kovien sakkojen uhkakaan.<\/p>\n
Raha ratkaisee<\/p>\n
Liemikilpikonnan tai krokotiilin lihasta maksetaan mustassa p\u00f6rssiss\u00e4 jopa viisi euroa kilolta. Kuubassa valtion palkollinen ansaitsee keskim\u00e4\u00e4rin vajaat 14 euroa kuussa ja ty\u00f6voimasta on yh\u00e4 80 prosenttia valtion leiviss\u00e4. Jotkut kuitenkin tienaavat paremmin ja pystyv\u00e4t maksamaan kielletyist\u00e4 herkuista huiman hinnan.<\/p>\n
Salapyynnin kohteeksi joutuvat kilpikonnien ohella muut uhanalaiset lajit, kuten manaatit, delfiinit, krokotiilit, kaimaanit, musta koralli, suuret kotilot ja er\u00e4\u00e4t lintulajit.<\/p>\n
Pelkk\u00e4 valvonnan lis\u00e4\u00e4minen ei riit\u00e4, sanoo Laguna Guanaroca-Gavilanesin suojelualueen johtaja Carlos Rojas. "On l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 keinoja, joilla l\u00e4hiseudun asukkaat voivat kohentaa elintasoaan."<\/p>\n
"Ymp\u00e4rist\u00f6valistus auttaa jonkin verran, mutta silti ihmiset pit\u00e4v\u00e4t kalastusta oikeutenaan. Kielloista seuraa ristiriitoja, kun elanto vaarantuu", h\u00e4n muistuttaa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Havanna, 28.04.14 (IPS) – Pula raaka-aineista vaikeuttaa itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4vien yritt\u00e4jien toimintaa Kuubassa. Heid\u00e4n kasvava m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 ja maaseudun k\u00f6yhyys vaarantavat maan kasvi- ja el\u00e4inkunnan.<\/p>\n
Kuuban sosialistihallitus salli vuonna 2010 y… Continue Reading