Rio de Janeiro, 05.05.14 (IPS) – Tulevat suuret urheilutapahtumat altistavat Brasiliassa lis\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 orjuudelle, jonka vanhojakaan muotoja ei ole saatu kitketty\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Ty\u00f6voiman riisto vertautuu orjuuteen maaseudun karjatiloilla, sokeriviljelmill\u00e4 ja hiilenvalmistuksessa. Ilmi\u00f6 on hiipinyt my\u00f6s vaateteollisuuteen.<\/p>\n
Orjuus kiellettiin Brasiliassa jo 1888. Vuoden 1995 laissa puhutaan "orjuuden kaltaisen" ty\u00f6nteon kitkemisest\u00e4. Kyse on ty\u00f6ntekij\u00f6iden vapauden rajoittamisesta, kohtuuttomista ty\u00f6ehdoista ja velkaorjuudesta.<\/p>\n
Ty\u00f6ministeri\u00f6n mukaan orjuudesta vapautettiin vuosina 1995\u20132012 yli 44 000 henke\u00e4. Viime aikoina tapauksia on ollut noin 2 600 vuodessa.<\/p>\n
Kisojen riskit<\/p>\n
Orjuuden pel\u00e4t\u00e4\u00e4n olevan taas yleistym\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n jalkapallon MM-kisojen ja vuoden 2016 olympialaisten vuoksi, sanoo Luis Machado, joka vet\u00e4\u00e4 Brasiliassa Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n ILOn kampanjaa orjien vapauttamiseksi.<\/p>\n
"Rakennushankkeet houkuttelevat ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4 ja maahanmuuttajia. Niihin liittyy my\u00f6s seksuaalisen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n ja lapsity\u00f6voiman riskej\u00e4", h\u00e4n jatkaa. <\/p>\n
Machado vakuuttaa, ett\u00e4 ILO valvoo tilannetta ja kampanjoi s\u00e4\u00e4llisen ty\u00f6n puolesta yhteisty\u00f6ss\u00e4 viranomaisten ja yritysten kanssa.<\/p>\n
Risteilij\u00e4ll\u00e4 ja tehtaissa<\/p>\n
Orjuus putkahtelee esiin yll\u00e4tt\u00e4vilt\u00e4 tahoilta. Suuren italialaisen MSC Crociere -yhti\u00f6n risteilyalukselta vapautettiin huhtikuussa 11 orjaa Brasilian Salvador de Bahian satamassa.<\/p>\n
Viranomaisten mukaan he tekiv\u00e4t 11 tunnin ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4 jatkuvan n\u00f6yryytyksen, rangaistusten ja jopa seksuaalisen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n oloissa.<\/p>\n
Brasilialainen oikeusistuin hylk\u00e4si vastik\u00e4\u00e4n espanjalaisen Zara-vaatefirman valituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4, joka koski 15 ty\u00f6ntekij\u00e4n orjuuttamista sen tehtaalla vuonna 2011. Yhti\u00f6 vetosi siihen, ettei se tuntenut alihankkijansa oloja.<\/p>\n
Ulkomaalaiset uhreina<\/p>\n
Maaliskuussa vapautettiin 17 perulaista vaatetehtaasta S\u00e3o Paulossa. Heilt\u00e4 oli takavarikoitu henkil\u00f6paperit, ja he raatoivat 14 tunnin p\u00e4ivi\u00e4 viikot l\u00e4peens\u00e4 valvontakameroiden alla. Orjille maksettiin alle euro vaatekappaleista, jotka myytiin ulos 45-kertaisella hinnalla.<\/p>\n
Machadon mukaan orjiksi joutuvat yh\u00e4 useammin ulkomaalaiset. <\/p>\n
"Suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 bolivialaisia, paraguaylaisia, perulaisia ja viime aikoina my\u00f6s haitilaisia tulee luvatta maahan paremman el\u00e4m\u00e4n toivossa", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Koska tulijat el\u00e4v\u00e4t karkotuksen pelossa, heit\u00e4 on helppo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi. Varsinkin h\u00e4m\u00e4r\u00e4t vaatevalmistajat orjuuttavat yh\u00e4 enemm\u00e4n naisia ja lapsia.<\/p>\n
Perinne el\u00e4\u00e4<\/p>\n
Maaseudulla jatkuu perinteinen orjuus. Sokeriruokoa viljelev\u00e4 Campos dos Goytacazesin kunta on noussut maan "orjuusp\u00e4\u00e4kaupungiksi". Vuonna 2009 siell\u00e4 vapautettiin 715 orjaa koko maan 4 500:sta.<\/p>\n
"Sadonkorjuun aikaan yksi tila voi pestata 5 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4. Kauempaa tulevat joutuvat velkaorjuuteen", kertoo kirkon orjuudenvastaisessa j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 Carolina Abreu.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa ty\u00f6l\u00e4iset pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t korjuun muuttumista koneelliseksi ja suostuvat siksi mihin tahansa ehtoihin.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
C\u00edcero Guedesin tapaus<\/p>\n
C\u00edcero Guedes syntyi Brasilian pohjoisessa Alagoasin osavaltiossa ja aloitti ty\u00f6nteon kahdeksanvuotiaana. Ilman koulutusta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi vuosikymmeniksi maat\u00f6ihin orjuuden kaltaisiin oloihin, kuten tuhannet muutkin brasilialaiset. <\/p>\n
"Raadoin monesti ilman ruokaa. Lounaaksi imeskelin sokeriruokoa, ja palkka oli olematon", Guedes kertoi IPS:lle muutama vuosi sitten Maattomien maaty\u00f6l\u00e4isten liiton (MST) kokouksessa.<\/p>\n
"Uurastin ilman toivoa paremmasta. Orjuus on sit\u00e4, ett\u00e4 menett\u00e4\u00e4 ihmisarvonsa ja el\u00e4\u00e4 jatkuvassa n\u00f6yryytyksess\u00e4", h\u00e4n jatkoi.<\/p>\n
Maauudistuksen ansiosta Guedes onnistui 2002 asettumaan Rion de Janeiron osavaltioon vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.<\/p>\n
Tammikuussa 2013 Guedes, 58, ammuttiin Campos dos Goytacazesin kunnassa, joka tunnetaan Brasilian "orjuusp\u00e4\u00e4kaupunkina". H\u00e4n johti siell\u00e4 MST:n toteuttamaa seitsem\u00e4n sokeriviljelm\u00e4n valtausta. (IPS)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 05.05.14 (IPS) – Tulevat suuret urheilutapahtumat altistavat Brasiliassa lis\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 orjuudelle, jonka vanhojakaan muotoja ei ole saatu kitketty\u00e4.<\/p>\n
Ty\u00f6voiman riisto vertautuu orjuuteen maaseudun karjatiloilla, sokeriviljelmill\u00e4 … Continue Reading