Kolkata, Intia, 19.08.13 (IPS) – Palmu\u00f6ljyn kasvava suosio Etel\u00e4-Aasian maissa ja Kiinassa pahentaa osaltaan Indonesian mets\u00e4paloja ja alueen saasteongelmia.\n<\/p>\n
<\/p>\n
Palmu\u00f6ljy\u00e4 kutsutaan Aasian uudeksi nestem\u00e4iseksi kullaksi. Sen tuotanto sijoittuu 85-prosenttisesti Indonesiaan ja Malesiaan.<\/p>\n
Kaudella 2011-2012 Intia kulutti maailman palmu\u00f6ljyst\u00e4 19 prosenttia, Kiina 16 ja Euroopan unioni 14 prosenttia. Etel\u00e4-Aasiassa my\u00f6s Pakistan ja Bangladesh lis\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Palmu\u00f6ljy on halpaa ja monik\u00e4ytt\u00f6ist\u00e4. Se soveltuu niin elintarvikkeiden, kosmetiikan kuin biopolttoaineenkin raaka-aineeksi. Aasiassa palmu\u00f6ljy\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paistamiseen, vaikkei se kuulu terveellisin\u00e4 pidettyihin rasvoihin.<\/p>\n
Satoisa kasvi<\/p>\n
"Viljelij\u00f6ille palmu\u00f6ljy tuo paremmat tulot kuin vaikkapa riisi tai kumi", sanoo tohtori Reza Azmi. H\u00e4n johtaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 matkailua ja maataloutta edist\u00e4v\u00e4\u00e4 Wild Asia -j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 Malesiassa.<\/p>\n
\u00d6ljypalmusta saa satoa pari kertaa kuussa, kun riisi korjataan vain kahdesti vuodessa, Reza selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Viljelyst\u00e4 koituu kuitenkin monia ymp\u00e4rist\u00f6haittoja, kun metsi\u00e4 kaadetaan ja poltetaan uusien palmuplantaasien tielt\u00e4. <\/p>\n
Indonesiasta tullut savusumu aiheutti kes\u00e4kuussa Malesiassa ja Singaporessa pahimmat saasteongelmat 16 vuoteen.<\/p>\n
Lis\u00e4\u00e4 valvontaa<\/p>\n
Hein\u00e4kuussa Indonesian, Malesian, Brunein, Thaimaan ja Singaporen ymp\u00e4rist\u00f6ministerit sopivat yhteisty\u00f6st\u00e4 ilmansaasteiden seurannassa. Lis\u00e4ksi Indonesia sitoutui alueelliseen sopimukseen savusumun torjunnasta. Mets\u00e4palot kuitenkin jatkuvat.<\/p>\n
My\u00f6s palmu\u00f6ljyn ostajat voivat vaikuttaa. Vuonna 2004 perustettiin palmu\u00f6ljyn vapaaehtoinen sertifiointij\u00e4rjestelm\u00e4 (RSPO), joka pyrkii v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4tuhoja ja muita ymp\u00e4rist\u00f6haittoja. <\/p>\n
Yli 15 prosenttia palmu\u00f6ljytuotannosta on sertifioitu. Monet Euroopan maat ovat luvanneet siirty\u00e4 sertifioituun palmu\u00f6ljyyn vuoden 2015 loppuun menness\u00e4, kertoo RSPO:n p\u00e4\u00e4sihteeri Darrel Webber. Joukkoon kuuluu Suomessa biodieseli\u00e4 valmistava Neste Oil.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 Greenpeace moittii RSPO-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 lepsuksi ja toivoo, ett\u00e4 sit\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n tehokkaammaksi.<\/p>\n
K\u00f6yh\u00e4t mukaan<\/p>\n
Suurkuluttajat Intia ja Kiina k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4osin sertifioimatonta palmu\u00f6ljy\u00e4. Kiinassa palmu\u00f6ljyn kysynn\u00e4n povataan kasvavan kymmenen prosentin vuosivauhtia, jolloin se ohittaa Intian jo 2015. Toistaiseksi RSPO:hon on liittynyt vain 15 kiinalaisyrityst\u00e4.<\/p>\n
Intiassa palmu\u00f6ljyn kysynt\u00e4 kasvaa 3\u20134 prosenttia vuodessa, koska varsinkin elintarvike- ja ravintola-ala suosivat sit\u00e4 halpuuden vuoksi, sanoo alan tuottajayhdistyst\u00e4 johtava tohtori B.V. Mehta. RSPO:lla on maassa 26 j\u00e4sent\u00e4.<\/p>\n
Mehtan mukaan kest\u00e4v\u00e4sti tuotetun palmu\u00f6ljyn k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Intiassa rajoittaa k\u00f6yhien suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n
"Eurooppalaisilla on varaa ostaa sertifioitua palmu\u00f6ljy\u00e4, mutta Intiassa moni kamppailee pysy\u00e4kseen leiv\u00e4ss\u00e4."<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kolkata, Intia, 19.08.13 (IPS) – Palmu\u00f6ljyn kasvava suosio Etel\u00e4-Aasian maissa ja Kiinassa pahentaa osaltaan Indonesian mets\u00e4paloja ja alueen saasteongelmia.
\nPalmu\u00f6ljy\u00e4 kutsutaan Aasian uudeksi nestem\u00e4iseksi kullaksi. Sen tuotanto sijoittuu 85-… Continue Reading