Port-au-Prince, 02.07.12 (IPS) – K\u00f6yh\u00e4 maa luopuu aarteistaan halvalla, hy\u00f6dyt voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 haittoja pienemmiksi.<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4ntisen pallonpuoliskon k\u00f6yhimm\u00e4n maan uumenissa piilee 16 miljardin euron arvosta kultaa, hopeaa ja kuparia. Aarre houkuttaa ulkomaisia kaivosyhti\u00f6it\u00e4, mutta Haitissa pel\u00e4t\u00e4\u00e4n kultakuumeesta koituvan enemm\u00e4n haittaa kuin hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n
Lain mukaan kaivannaiset kuuluvat Haitin kansalle, mutta kansalaiset on pidetty pimennossa hankkeista. Haiti Grassroots Watch -j\u00e4rjest\u00f6n selvitys l\u00f6ysi niist\u00e4 paljon h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Geologi Dieuseul Anglade johti valtion kaivoshallintoa liki 20 vuotta, mutta uusi p\u00e4\u00e4ministeri Laurent Lamothe erotti h\u00e4net hiljan. Syyksi ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 Anglade pyrki kasvattamaan Haitin siivua kaivostuloista.<\/p>\n
Ennen potkujaan Anglade korosti, ett\u00e4 ellei Haiti saa parempia sopimuksia "mineraalit kannattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tulevien sukupolvien kaivettaviksi."<\/p>\n
Tuhansia n\u00e4ytteit\u00e4 tutkineet kanadalainen Eurasian Minerals ja sen haitilaiset tyt\u00e4ryhti\u00f6t ovat eri mielt\u00e4. Niiden kumppanina on yhdysvaltalainen kaivosj\u00e4tti Newmont. Kaikkiaan pohjoisamerikkalaisten yhti\u00f6iden hallussa on jo 15 prosenttia Haitin pinta-alasta.<\/p>\n
Hinta houkuttaa<\/p>\n
Aiemmin Haitin mineraalien hy\u00f6dynt\u00e4minen oli liian kallista poliittisten levottomuuksien ja asukkaiden vastustuksen vuoksi.<\/p>\n
Kun kullan hinta on pysynyt korkealla ja Haitia rauhoittavat 10 000 hengen YK-joukot, kaivaminen alkaa kannattaa. P\u00e4\u00e4ministeri Lamothe uskoo alaan ja haluaa muuttaa lakeja bisnest\u00e4 suosiviksi.<\/p>\n
Yli puolet Haitin kymmenmiljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 el\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4, ty\u00f6tt\u00f6myys huitelee 70 prosentissa ja budjetti rahoitetaan p\u00e4\u00e4osin kehitysavulla. Kulta-aarre kuulostaa kaivatulta pelastukselta.<\/p>\n
Louhintaan liittyy kuitenkin ymp\u00e4rist\u00f6riskej\u00e4, eik\u00e4 ole selv\u00e4\u00e4, miten toiminta hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 tavallisia haitilaisia.<\/p>\n
Naurettavan pienet rojaltit <\/p>\n
Haitin kulta on maaper\u00e4ss\u00e4 pienin\u00e4 hiukkasina, joten avolouhokset ovat ainoa mahdollisuus. Newmontilla on alan kokemusta muun muassa Ghanasta ja Perusta, joissa asukkaat valittavat veden saastuneen syanidista. Perussa tapahtunut elohopeavuoto sairastutti kymmeni\u00e4 kuolettavasti.<\/p>\n
Haitin entinen ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Yves-Andr\u00e9 Wainright pelk\u00e4\u00e4 kaivosten ymp\u00e4rist\u00f6haittoja maassa, jonka mets\u00e4peitteest\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 vain 1,5 prosenttia.<\/p>\n
Kaivoshankkeiden valvontaa ei helpota se, ett\u00e4 Haiti kuuluu maailman korruptoituneimpiin maihin. Sopimukset on solmittu salassa, ja toiminnan valvonta on heikkoa. Haiti perii kaivannaisista vain 2,5 prosentin rojaltit.<\/p>\n
"Alle viiden prosentin rojaltit ovat naurettavia Haitin kaltaisessa maassa. Sellaista ei pit\u00e4isi edes harkita. Heikolle valtiolle rojalti on varmin tapa saada osuutensa", Christian Aid -j\u00e4rjest\u00f6n kaivosekspertti Claire Kumar kommentoi.<\/p>\n
Huono ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4<\/p>\n
"Py\u00f6r\u00f6ovi" toimii Haitissakin valtion ja kaivosyhti\u00f6iden kesken. Ronald Baudin neuvotteli sopimukset Newmontin kanssa talousministerin\u00e4. Sitten h\u00e4n siirtyi firman leipiin ja hankki sille koeporausluvat. Anglade arvioi ne lainvastaisiksi ja oli parin kuukauden kuluttua viraton. <\/p>\n
Hankkeet eiv\u00e4t lupaa suuria ty\u00f6llisyydellek\u00e4\u00e4n, Haitin taloushistoriaan perehtynyt yhdysvaltalainen professori Alex Dupuy sanoo. <\/p>\n
"Kaivosala on huono ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4 ja pestaa paikallisia vain hanttihommiin. Yhti\u00f6t tuovat tekniikan ja ammattiv\u00e4en mukanaan", h\u00e4n kertoo.<\/p>\n
Rutik\u00f6yh\u00e4n Lakw\u00e8vin maalaiskyl\u00e4n asukkaat ovat seuranneet valkoisten miesten n\u00e4ytteidenottoa kotiseudullaan. "Koska vaurautemme lep\u00e4\u00e4 maan uumenissa, rikkaat tulevat hakemaan sen pois hienoilla v\u00e4lineill\u00e4\u00e4n. Aarteen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 asuvat pysyv\u00e4t k\u00f6yhin\u00e4", viljelij\u00e4 Arnolt Jean ennustaa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
HAITIN FAKTAT <\/p>\n
– Saarivaltio Karibianmeress\u00e4<\/p>\n
– Asukkaita 10,1 miljoonaa<\/p>\n
– Alle 1,25 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 54,9 %<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 48,7 %<\/p>\n
– Sija Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 158\/187<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Port-au-Prince, 02.07.12 (IPS) – K\u00f6yh\u00e4 maa luopuu aarteistaan halvalla, hy\u00f6dyt voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 haittoja pienemmiksi.<\/p>\n
L\u00e4ntisen pallonpuoliskon k\u00f6yhimm\u00e4n maan uumenissa piilee 16 miljardin euron arvosta kultaa, hopeaa ja kuparia. Aarre houkuttaa u… Continue Reading