Pariisi, 09.01.12 (IPS) – Euroopan johtajia syytet\u00e4\u00e4n ep\u00e4onnistumisesta talouskriisin ratkomisessa. Taitoa heilt\u00e4 puuttuukin, mutta ennen kaikkea kyse on antautumisesta markkinoiden mahdin edess\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Markkinoilla tarkoitan investointipankkeja, vakuutusyhti\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4ke- ja vipurahastoja. Ne k\u00e4yv\u00e4t kauppaa nelj\u00e4n tyyppisill\u00e4 v\u00e4lineill\u00e4: valuutoilla, osakkeilla, obligaatioilla ja johdannaisilla.<\/p>\n
Markkinoiden mahtia riitt\u00e4\u00e4 valaisemaan kaksi lukua: koko maailman reaalitalouden vuotuinen bruttokansantuote on noin 45 biljoonaa euroa. Samaan aikaan "markkinoilla" liikkuu 75 kertaa suurempi raham\u00e4\u00e4r\u00e4, 3 450 biljoonaa euroa. <\/p>\n
Mik\u00e4\u00e4n valtio ei kykene vastarintaan, jos markkinat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t k\u00e4yd\u00e4 sen kimppuun. Vaikka Italia on maailman kahdeksanneksi suurin talous, se on Portugalin, Kreikan ja Espanjan ohella ollut hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteena jo toista vuotta.<\/p>\n
Euroopan sis\u00e4llissota<\/p>\n<\/p>\n
"Markkinat" eiv\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 ulkoavaruudesta. Valtaosa on omia eurooppalaisia pankkejamme, samoja, jotka EU-maat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t pelastaa vuonna 2008. Kyse ei ole yhdysvaltalaisten, aasialaisten tai arabimaiden finanssipiirien iskusta euroaluetta vastaan.<\/p>\n
"Sis\u00e4llissotaa" johtavat Euroopan pankit, vakuutusyhti\u00f6t, el\u00e4ke- ja keinottelurahastot sek\u00e4 rahoituslaitokset. Niiden hoidossa ovat eurooppalaiset rahat ja julkiset velat. Puolustaakseen – teoriassa – asiakkaidensa etuja ne keinottelevat ja piiskaavat valtioiden lainakorkoja yl\u00f6s. Se on ajanut jo Irlannin, Portugalin ja Kreikan konkurssin partaalle. Kansalaiset pakotetaan kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n vy\u00f6t\u00e4, kun hallitusten t\u00e4ytyy lepytell\u00e4 "markkinoiden" korppikotkia eli omia pankkejaan.<\/p>\n
Luottoluokittajat apuna<\/p>\n
Pankit saivat Euroopan keskuspankilta luottoa yhden prosentin korolla ja lainasivat sen edelleen Espanjalle ja Italialle 6,5 prosentin korolla. Tilannetta pahentaa luottoluokittajien (Fitch, Moody's ja Standard & Poor's) skandaalimainen mahti. Niiden sanelema luokitus m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mill\u00e4 korolla valtiot saavat lainaa.<\/p>\n
Luottoluokittajat ovat usein v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, kuten nykyisen finanssikriisin laukaisseiden Yhdysvaltojen subprime-asuntolainojen suhteen 2008. Luokittajilla on nyt h\u00e4ijy rooli. Kun euromaat joutuvat kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n vy\u00f6t\u00e4, talouskasvu heikkenee. Se johtaa luottoluokituksen alenemiseen. Silloin velanhoitokulut kasvavat, mik\u00e4 taas vaatii lis\u00e4\u00e4 leikkauksia, ja tuhoisa kierre on valmis.<\/p>\n
Turhia uhrauksia<\/p>\n
Taloudellinen sotatila selitt\u00e4\u00e4, miksi Kreikan tilanne paheni, vaikka hallitus leikkasi menoja hiki p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Kansalaisilta vaadituista uhrauksista ei ollut hy\u00f6ty\u00e4, ja Kreikka on jo roskalainaluokassa.<\/p>\n
Mutta markkinat saivat, mit\u00e4 halusivat: niiden edustajat ovat nyt suoraan vallassa joutumatta piittaamaan vaaleista. Sek\u00e4 Kreikan uusi p\u00e4\u00e4ministeri Lukas Papadimos ett\u00e4 Italian Mario Monti ovat pankkiireja. Kumpikin on jossain vaiheessa ty\u00f6skennellyt yhdysvaltalaiselle Goldman Sachs -pankille, joka on erikoistunut nostamaan omaa v\u00e4ke\u00e4\u00e4n valtaan. <\/p>\n
N\u00e4iden teknokraattien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on "rajoitetun demokratian" oloissa ja sosiaalisista kustannuksista v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toteuttaa markkinoiden toiveet: lis\u00e4\u00e4 yksityist\u00e4mist\u00e4, lis\u00e4\u00e4 leikkauksia ja uhrauksia, joita poliittiset johtajat eiv\u00e4t uskalla panna toimeen. <\/p>\n
Hyvinvointivaltio alas<\/p>\n
EU on viimeinen maailmankolkka, jossa kapitalismin petomaisuutta on hillitty hyvinvointivaltioksi kutsutulla mekanismilla. Markkinat eiv\u00e4t pid\u00e4 siit\u00e4, ja sen tuhoaminen on annettu teht\u00e4v\u00e4ksi valtaan nostetuille teknokraateille.<\/p>\n
"J\u00e4lkipoliittiset" teknokraatit tuskin onnistuvat ratkaisemaan kriisi\u00e4. Mit\u00e4 mahtaa tapahtua, jos kansalaiset tajuavat uhrauksensa turhiksi laman jatkuessa? Kuinka v\u00e4kivaltaiseksi vastarinta yltyy? Miten talousj\u00e4rjestys pidet\u00e4\u00e4n voimassa? Tuleeko eurooppalaisistakin demokratioista "autoritaarisia demokratioita"?<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Ignacio Ramonet p\u00e4\u00e4toimittaa Le Monde Diplomatique -lehden espanjankielist\u00e4 painosta <\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pariisi, 09.01.12 (IPS) – Euroopan johtajia syytet\u00e4\u00e4n ep\u00e4onnistumisesta talouskriisin ratkomisessa. Taitoa heilt\u00e4 puuttuukin, mutta ennen kaikkea kyse on antautumisesta markkinoiden mahdin edess\u00e4.<\/p>\n
Markkinoilla tarkoitan investointipankkeja, vakuu… Continue Reading