Uxbridge, Kanada, 05.03.12 (IPS) – Sijoittajien kasvanut kiinnostus maata ja kaivannaisia kohtaan uhkaa maapallon viimeisi\u00e4 er\u00e4maita ja arkoja ekosysteemej\u00e4. Vaaravy\u00f6hykkeess\u00e4 ovat my\u00f6s ihmisyhteis\u00f6t ja vesivarat, ymp\u00e4rist\u00f6liike varoittaa.\n <\/p>\n
<\/p>\n
Uusi rynt\u00e4ys luonnonvarojen kimppuun tapahtuu aikana, jolloin planeettamme k\u00e4rsii jo l\u00e4mp\u00f6tilan noususta ja liikakulutuksesta, muistuttaa Gaia-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuore raportti Pandoran lipasta avaamassa.<\/p>\n
"Vaadimme uusien laajojen kaivos-, pumppaus- ja etsint\u00e4operaatioiden maailmanlaajuista j\u00e4\u00e4dytt\u00e4mist\u00e4", Teresa Anderson Gaia-s\u00e4\u00e4ti\u00f6st\u00e4 sanoo.<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen luonnonsuojeluliitto (IUCN) varoitti hiljan, ett\u00e4 suunnitellut kaivannaishankkeet uhkaavat monia maailmanperint\u00f6kohteita. Kielteisi\u00e4 vaikutuksia kohdistuu nelj\u00e4sosaan Afrikan luonnonpuistoista.<\/p>\n
Uudet tuhoisat tekniikat <\/p>\n
Helposti hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4t luonnonvarat ovat ehtyneet, mutta uusilla tekniikoilla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4siksi aiemmin kannattamattomiin esiintymiin, kuten liuskekaasuun ja \u00f6ljyhiekkaan. <\/p>\n
Vuoden 2008 finanssikriisin j\u00e4lkeen el\u00e4kerahastot ja muut sijoittajat siirtyiv\u00e4t kaivannaisiin, ja yritysten malminetsint\u00e4budjetit ovat moninkertaistuneet 1990-luvun tasosta.<\/p>\n
Uudet menetelm\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t paljon aiempaa enemm\u00e4n raaka-aineita ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tuhoisat j\u00e4ljet luontoon. Jotta Kanadan \u00f6ljyhiekasta saadaan tynnyri \u00f6ljy\u00e4, tarvitaan 2 \u2013 4 tonnia maata ja toinen mokoma vett\u00e4.<\/p>\n
Andersonin mukaan my\u00f6s kuparin valmistus ahmii nykyisin kymmenkertaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n malmia aiempaan verrattuna. <\/p>\n
Jatkoa maiden kahminnalle<\/p>\n
Viime vuosina yltyneen maailmanlaajuisen viljelymaiden kahminnan paljastanut Grain-j\u00e4rjest\u00f6 pit\u00e4\u00e4 luonnonvararynt\u00e4yst\u00e4 osana samaa ilmi\u00f6t\u00e4, Henk Hobbelink sanoo.<\/p>\n
Grain on kirjannut 400 isoa maanhankintaoperaatiota. Ne kattavat 35 miljoonaa hehtaaria eli Hollannin pinta-alan verran.<\/p>\n
"Maat siirtyv\u00e4t ulkomaisen p\u00e4\u00e4oman ja keinottelijoiden hallintaan. Asukkaat ajetaan pakolaisiksi, ja vastarintaa yritt\u00e4neit\u00e4 on jopa tapettu", Hobbelink sanoo.<\/p>\n
"Uusi maan kahminnan aalto nostaa voitot ihmisi\u00e4 ja planeettaa t\u00e4rke\u00e4mmiksi", aiheesta kirjan tehnyt juristi Polly Higgins kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n on valtioiden velvollisuus "sulkea el\u00e4m\u00e4\u00e4 uhkaava kaivannaisteollisuus."<\/p>\n
Liuskekaasua takapihalta<\/p>\n
Andersonin mukaan teollisuus on k\u00e4ynyt paljon aiempaa r\u00f6yhke\u00e4mm\u00e4ksi. "Liuskekaasua pumppaavat yritykset eiv\u00e4t toimi en\u00e4\u00e4 syrj\u00e4seuduilla, ne tulevat takapihoillemme." <\/p>\n
Se on jo totta Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. Kaupallista liuskekaasutuotantoa valmistellaan my\u00f6s Britanniassa, Kiinassa, Etel\u00e4-Afrikassa, Puolassa ja monissa muissa maissa.<\/p>\n
Kaivosala on muutenkin hurjassa nousussa. Maailman rautamalmin tuotanto on kasvanut kymmeness\u00e4 vuodessa 180 prosenttia, koboltin 165 ja litiumin 125 prosenttia.<\/p>\n
Kiinan kaivostuotanto kasvoi viidess\u00e4 vuodessa 30 prosenttia. Perussa se paisui viime vuonna kolmanneksen. <\/p>\n
Hiilen kaivaminen on lis\u00e4\u00e4ntynyt 44 prosenttia kymmeness\u00e4 vuodessa, vaikka ilmastosopimukset edellytt\u00e4v\u00e4t hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n
Kasvu n\u00e4kyy my\u00f6s kulutuksessa. Yhdysvaltalaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t elinaikanaan keskim\u00e4\u00e4rin 22 000 kertaa painonsa verran mineraaleja, metalleja ja polttoaineita. <\/p>\n
Vesist\u00f6t saastuvat<\/p>\n
Valtavan vedenkulutuksen ohella uudet menetelm\u00e4t tuottavat suunnattomasti j\u00e4tett\u00e4. Kanadan \u00f6ljyhiekkakentill\u00e4 on 130 000 hehtaaria j\u00e4tealtaita t\u00e4ynn\u00e4 myrkyllisi\u00e4 aineita.<\/p>\n
Kaivosyhti\u00f6t p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t yli 180 miljoonaa tonnia haitallisia j\u00e4tteit\u00e4 maailman jokiin, j\u00e4rviin ja meriin joka vuosi, asiaa tutkineet j\u00e4rjest\u00f6t raportoivat.<\/p>\n
Yhden kultasormuksen valmistaminen tuottaa keskim\u00e4\u00e4rin 20 tonnia j\u00e4tett\u00e4.<\/p>\n
"Kaivosj\u00e4tteiden aiheuttamat tuhot maailman vesist\u00f6iss\u00e4 ovat paljolti peruuttamattomia", Earthworks-j\u00e4rjest\u00f6n ohjelmajohtaja Payal Sampat muistuttaa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Uxbridge, Kanada, 05.03.12 (IPS) – Sijoittajien kasvanut kiinnostus maata ja kaivannaisia kohtaan uhkaa maapallon viimeisi\u00e4 er\u00e4maita ja arkoja ekosysteemej\u00e4. Vaaravy\u00f6hykkeess\u00e4 ovat my\u00f6s ihmisyhteis\u00f6t ja vesivarat, ymp\u00e4rist\u00f6liike varoittaa.
\n Uu… Continue Reading