Rio de Janeiro, 12.03.12 (IPS) – Nouseviin talouksiin kuuluva Brasilia kaipaa ulkomailta koulutettua ty\u00f6voimaa ja suitsii muuta muuttoliikett\u00e4. <\/p>\n
<\/p>\n
"Nyt viisumijono on kaikille sama, mutta jatkossa tutkimme tarkoin, kuka toisi tullessaan teknologiaa", uuden maahanmuuttopolitiikan valmistelua johtava Ricardo Paes de Barros sanoi hiljan.<\/p>\n
Uutta linjausta ei ole julkistettu virallisesti, mutta tarkoitus on valikoida kaivattuja ammatti-ihmisi\u00e4 Kanadan ja Australian tapaan. <\/p>\n
Brasilian nykyinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 rajoittaa ty\u00f6- ja oleskelulupien saantia monin tavoin ja pyrkii suojaamaan kotimaista ty\u00f6voimaa. <\/p>\n
"Maahanmuuttajan on tuotettava lis\u00e4arvoa jollekin yritykselle", ylikansallisen tv-yhti\u00f6n italialainen johtaja Gaetano Francini tiivist\u00e4\u00e4. <\/p>\n
Tohtoreita Euroopasta<\/p>\n
Politiikan tutkija Maur\u00edcio Santoro seuraa siirtolaispolitiikkaa Getulio Vargas -s\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4 (FGV). H\u00e4nen isovanhempansa olivat kouluttamattomia italialaisia talonpoikia, kuten monet 1900-luvun alkupuoliskolla Brasiliaan muuttaneet.<\/p>\n
Nyt Euroopasta virtaa maistereita ja tohtoreita, joille ei l\u00f6ydy ty\u00f6t\u00e4 kotimaasta.<\/p>\n
Tilastojen mukaan Brasiliasta puuttuu 200 000 – 400 000 koulutettua ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4. Tarvetta on lis\u00e4nnyt erityisesti \u00f6ljy-, kaivos- ja it-alan kasvu. <\/p>\n
"Kysynt\u00e4\u00e4 on varsinkin insin\u00f6\u00f6reille ja muille tekniikan osaajille. Heit\u00e4 ei kouluteta Brasiliassa riitt\u00e4v\u00e4sti", Santoro sanoo.<\/p>\n
Ty\u00f6t\u00e4 tarjoavat isot vesivoimahankkeet sek\u00e4 vuoden 2014 jalkapallon MM-kisoihin ja 2016 olympialaisiin liittyv\u00e4t rakennuskohteet.<\/p>\n
FGV laskee, ett\u00e4 vuoteen 2014 menness\u00e4 Brasilia tarvitsee pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n it-alalle 800 000 uutta tekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Rynt\u00e4ys alkoi 2011<\/p>\n
Brasilian 20 vuotta jatkunut muuttotappio k\u00e4\u00e4ntyi 2011 voitolliseksi. Ulkomaalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi vuodessa huimat 50 prosenttia ja my\u00f6nnettyjen ty\u00f6lupien 32 prosenttia.<\/p>\n
Eniten ty\u00f6lupia haki t\u00e4rkein kauppakumppani Kiina. Sit\u00e4 seurasivat Yhdysvallat, Portugali, Ranska ja Espanja.<\/p>\n
Brasiliassa oli viime vuoden lopussa laillisia siirtolaisia kaksi miljoonaa eli prosentti 198 miljoonan v\u00e4kiluvusta. Laittomasti maassa oleskeli arviolta 600 000 ulkomaalaista. <\/p>\n
Paes de Barrosin mukaan Brasilia haluaa suitsia humanitaarista maahanmuuttoa, joka on viime vuosina kiihtynyt eritoten Haitista.<\/p>\n
Haitin kurjuus paheni entisest\u00e4\u00e4n tammikuun 2010 maanj\u00e4ristyksess\u00e4. Brasilian vetoa lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 maa johtaa YK:n rauhanturvajoukkoja Haitissa. <\/p>\n
Brasilia on ottanut parin vuoden aikana vastaan yli 4 000 haitilaista humanitaarisin perustein. Nyt viisumien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on rajattu sataan kuukaudessa. <\/p>\n
"Isovanhempani eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi Brasiliaan", Santoro arvioi.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Ei ihan helppo nakki<\/p>\n
Portugalilainen Vera Sardinha, 31, sai tehd\u00e4 kovasti t\u00f6it\u00e4 ennen kuin muutto Brasiliaan onnistui. H\u00e4n opiskeli psykopedagogiaa ja filosofiaa, mutta erikoistui markkinointiin. Kotimaasta ei l\u00f6ytynyt t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
"Hankin tietoa Brasiliasta, pakkasin laukun ja matkustin etsim\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4", Sardinha kertoo.<\/p>\n
Turistiviisumilla liikkunut nainen havaitsi, ettei ty\u00f6nsaanti ollut helppoa, vaikka h\u00e4nell\u00e4 oli portugalialaisena sama kieli ja kulttuuritausta.<\/p>\n
"On pystytt\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n jotain, mit\u00e4 kukaan<\/p>\n
brasilialainen ei osaa, tai ty\u00f6viisumia ei heru."<\/p>\n
Usean edestakaisen matkan j\u00e4lkeen Brasiliassa uskottiin, ett\u00e4 Sardinhalla on "globaali perspektiivi" ylikansalliseen yritystoimintaan. Paikka heltisi teknologisia sovelluksia televisiolle tekev\u00e4st\u00e4 portugalilaisesta yrityksest\u00e4.<\/p>\n
"On harhaluulo, ett\u00e4 Brasiliasta saa helposti ty\u00f6t\u00e4. Koulutusala on t\u00e4rke\u00e4. Asianajajan ei kannata edes yritt\u00e4\u00e4, insin\u00f6\u00f6reill\u00e4 ja ekonomeilla on helpompaa", Sardinha ev\u00e4st\u00e4\u00e4. (IPS)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 12.03.12 (IPS) – Nouseviin talouksiin kuuluva Brasilia kaipaa ulkomailta koulutettua ty\u00f6voimaa ja suitsii muuta muuttoliikett\u00e4. <\/p>\n
"Nyt viisumijono on kaikille sama, mutta jatkossa tutkimme tarkoin, kuka toisi tullessaan teknologi… Continue Reading