Washington, 14.05.12 (IPS) – Maailmantalous on vihdoin irrottautumasta kolme vuosikymment\u00e4 vallinneesta uusliberalismista. Euroopassa torjutaan vy\u00f6nkiristyksi\u00e4, Latinalaisessa Amerikassa kansallistetaan yrityksi\u00e4 ja Maailmanpankki saa kehitysyhteisty\u00f6h\u00f6n perehtyneen johtajan. <\/p>\n
<\/p>\n
Maailmantalous on vihdoin irrottautumasta kolme vuosikymment\u00e4 vallinneesta uusliberalismista. Euroopassa torjutaan vy\u00f6nkiristyksi\u00e4, Latinalaisessa Amerikassa kansallistetaan yrityksi\u00e4 ja Maailmanpankki saa kehitysyhteisty\u00f6h\u00f6n perehtyneen johtajan.<\/p>\n
Kun maailman rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 oli romahtaa nelj\u00e4 vuotta sitten, moni ennusti uusliberalismin kuolemaa.<\/p>\n
Wall Streetin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 siistittiin hiukan, suurimpia pankkeja pelastettiin, vapaata pudotusta hillittiin maltillisella elvytyksell\u00e4 \u2013 ja meno jatkui entiseen tapaan.<\/p>\n
Bisneseliitti sai edelleen bonuksensa. Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki eiv\u00e4t reivanneet linjaansa. Saksan tiukalla k\u00e4dell\u00e4 luotsaama Euroopan unioni piiskasi j\u00e4seni\u00e4\u00e4n kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n vy\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4rkeimm\u00e4t taloudelliset toimijat pysyiv\u00e4t linjalla, joka loukkasi maalaisj\u00e4rke\u00e4 ja yleist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 oikeudenmukaisuudesta.<\/p>\n
Eurooppa uskoi sijoituksiin<\/p>\n
Washington Postin kolumnisti Harold Meyerson arvioi, ett\u00e4 Euroopan hallitukset uskoivat saavansa lihavia sijoituksia palkaksi menoleikkauksistaan. "K\u00e4vi p\u00e4invastoin. Kun Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja leikkasivat budjettiaan, sijoittajat kadottivat halunsa ostaa niiden obligaatioita."<\/p>\n
Meyersonin mukaan valtiot ovat syvent\u00e4neet lamaa ja saaneet sijoittajat uskomaan, ettei niiden talous tule kuntoon vuosiin.<\/p>\n
Ranskan ja Kreikan \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t torjuneet vy\u00f6nkiristyst\u00e4 kiukutellakseen, vaan tajuten, ett\u00e4 se vain pahentaa tilannetta. Lis\u00e4ksi he haluavat taakan tasaisempaa jakoa.<\/p>\n
Ranskan presidentiksi nouseva sosialisti Francois Hollande on ehdottanut 75 prosentin veroa yli miljoonan euron tuloille. H\u00e4n korostaa ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja julkisia investointeja.<\/p>\n
Euroopan vasemmisto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 her\u00e4nneen horroksesta viime hetkell\u00e4. My\u00f6s \u00e4\u00e4rioikeisto vastustaa vy\u00f6nkiristyksi\u00e4. Sen ratkaisu on yksinkertainen: syytet\u00e4\u00e4n maahanmuuttajia.<\/p>\n
Hollanden ja Ranskan sosialistien vastuulla on nyt EU:n palauttaminen juurilleen: sosiaaliseen markkinatalouteen, joka kasvaa yhdess\u00e4 ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 yhten\u00e4isyyden moninaisuudessa. Vy\u00f6nkirityksest\u00e4 luopuminen on vasta ensi askel.<\/p>\n
Argentiina esimerkkin\u00e4<\/p>\n
Oppia voi ottaa 1990-luvun lopun Argentiinasta. Maan talous oli suoritustilassa ja rahoituslaitokset ohjeistivat leikkaamaan, yksityist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja poistamaan esteet investoinneilta. Buenos Aires sanoi ei ja j\u00e4tti yli sadan miljardin dollarin lainat maksamatta.<\/p>\n
Pelin s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan Argentiina olisi pit\u00e4nyt heitt\u00e4\u00e4 ikiajoiksi ulos kansainv\u00e4lisen talouden kasinolta. Mutta niin ei k\u00e4ynyt. Lopulta 93 prosenttia velkojista hyv\u00e4ksyi<\/p>\n
Argentiinan tarjouksen maksaa 35 sentti\u00e4 dollaria kohti.<\/p>\n
Argentiinan onneksi sen viem\u00e4n soijan hinta l\u00e4hti nousuun. Ty\u00f6tt\u00f6myys aleni 25 prosentista vuonna 2001 alle 8 prosenttiin 2010. K\u00f6yhien osuus laski sosiaaliohjelmien avulla 51:st\u00e4 13 prosenttiin.<\/p>\n
Presidentti Cristina Kirchnerin hallitus on kansallistanut Argentina Airlinesin ja el\u00e4kerahastoja sek\u00e4 suitsinut p\u00e4\u00e4omapakoa. Tuorein kansallistamisp\u00e4\u00e4t\u00f6s koski \u00f6ljy-yhti\u00f6 YPL:\u00e4\u00e4, jonka osake-enemmist\u00f6 oli espanjalaisella Repsolilla.<\/p>\n
My\u00f6s Brasilia kasvatti osuuttaan \u00f6ljy-yhti\u00f6 Petrobrasissa muutama vuosi sitten. Bolivia on palauttanut valtiolle espanjalaisten k\u00e4siss\u00e4 olleen s\u00e4hk\u00f6verkon. Vasemmiston hallitsemat Venezuela ja Ecuador ovat kansallistaneet omaisuutta.<\/p>\n
Toivoa k\u00f6yhille?<\/p>\n
Kaikesta huolimatta ulkomaiset sijoitukset Latinalaiseen Amerikkaan kasvoivat viime vuonna 31 prosenttia. YK:n mukaan sijoittajat ovat tosin kotiuttaneet tuottoja viime vuosina nelinkertaisesti kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Se selitt\u00e4\u00e4 kansallistamisia.<\/p>\n
Tuulen suunta voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 my\u00f6s Maailmanpankissa, jonka p\u00e4\u00e4johtajaksi valittu Jim Yong Kim poikkeaa taustaltaan liike-el\u00e4m\u00e4n ja politiikan parista tulleista edelt\u00e4jist\u00e4\u00e4n. Kim on l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja antropologi, joka tuntee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehitysyhteisty\u00f6t\u00e4. Ehk\u00e4 painopiste siirtyy nyt keinottelun edist\u00e4misest\u00e4 k\u00f6yhien voimistamiseen.<\/p>\n
Maailma kompuroi talouskriisist\u00e4 toiseen, ja kaiken yll\u00e4 v\u00e4ijyy ilmastokriisin uhka. Talousajattelussa Washingtonin konsensus on mennytt\u00e4. Uusliberalismi sinnittelee hengiss\u00e4, mutta pikemminkin muutosvastarinnan kuin vakaumuksen vuoksi.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washington, 14.05.12 (IPS) – Maailmantalous on vihdoin irrottautumasta kolme vuosikymment\u00e4 vallinneesta uusliberalismista. Euroopassa torjutaan vy\u00f6nkiristyksi\u00e4, Latinalaisessa Amerikassa kansallistetaan yrityksi\u00e4 ja Maailmanpankki saa kehitysyhteis… Continue Reading