Nairobi, 03.10.11 (IPS) – Professori ja nobelisti Wangari Maathain opeista on pidett\u00e4v\u00e4 kiinni, jos Afrikka mielii selviyty\u00e4 ilmastonmuutoksessa, maanosan ymp\u00e4rist\u00f6aktivistit sanovat.<\/p>\n
<\/p>\n
Nobelin rauhanpalkinnon 2004 saanut kenialainen Maathai menehtyi 25. syyskuuta. H\u00e4n torjui mets\u00e4katoa vuonna 1997 perustamansa Green Belt Movementin avulla. Liike palkkasi k\u00f6yhi\u00e4 naisia istuttamaan puita, jotka torjuvat eroosiota ja tuottavat polttopuuta asukkaille.<\/p>\n
"Nykyisen ilmastonmuutoksen oloissa on toteutettava Maathain menetelmi\u00e4, jotta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja luonnonvaroista t\u00e4ysin riippuvaiset k\u00f6yhist\u00e4 k\u00f6yhimm\u00e4t selviytyisiv\u00e4t", Gaster Kawuubye Kiyingi sanoo. H\u00e4n on ugandalaisen Tree Talk Plus -verkoston projektijohtaja.<\/p>\n
On jatkettava puiden istutusta ja kehitett\u00e4v\u00e4 metsien kest\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 niihin perustuvaa yritystoimintaa, h\u00e4n yksil\u00f6i.<\/p>\n
"Sy\u00f6p\u00e4" j\u00e4yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yhteiskuntaa<\/p>\n
Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Green Belt Movement on istuttanut yli 30 miljoonaa puuntainta Afrikassa. Urakassa on ollut mukana liki 900 000 naista.<\/p>\n
YK arvioi, ett\u00e4 Maathain vaikutuksesta p\u00e4\u00e4osin Afrikassa ehdittiin istuttaa yli 11 miljardia puuta, kun mukaan lasketaan muiden h\u00e4nest\u00e4 esimerkki\u00e4 ottaneiden j\u00e4rjest\u00f6jen ty\u00f6.<\/p>\n
Pelkk\u00e4 puunistutus ei kuitenkaan riit\u00e4, Kiyingi varoittaa. On hiottava ymp\u00e4rist\u00f6lakeja ja -hallintoa sek\u00e4 valvottava niiden noudattamista ja luonnonvaroilla k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 kauppaa. Puutteet n\u00e4iss\u00e4 ovat yhteiskuntaa j\u00e4yt\u00e4v\u00e4 "sy\u00f6p\u00e4", jota vastaan Maathai taisteli, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
"Jokaisen Afrikan valtion on suojeltava metsi\u00e4\u00e4n laittomilta hakkuilta ja maakaappauksilta", Kiyingi vaatii. <\/p>\n
H\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ongelma on kiper\u00e4, koska maiden johtajat hy\u00f6tyv\u00e4t usein metsi\u00e4 tuhoavasta toiminnasta.<\/p>\n
Kiyingi uskoo, ett\u00e4 paras tapa kasvattaa Afrikan mets\u00e4peittoa on maksaa ty\u00f6st\u00e4 pient\u00e4 korvausta k\u00f6yhille, kuten Maathai teki.<\/p>\n
Puuhiilen tuotanto kest\u00e4v\u00e4ksi<\/p>\n
Kenialaista Better Globe Forestry -metsitysyhti\u00f6t\u00e4 johtava Jan Vandenabeele sanoo Kenian l\u00e4hestyv\u00e4n Maathain unelmaa. "Uusi perustuslaki sanoo selv\u00e4sti, ett\u00e4 kaikesta viljelymaasta on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenesosan oltava mets\u00e4\u00e4."<\/p>\n
Unelman toteutuminen edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin lis\u00e4\u00e4 investointeja ja ymp\u00e4rist\u00f6tutkimusta. <\/p>\n
Mets\u00e4kadon pys\u00e4ytt\u00e4minen Afrikassa vaatii my\u00f6s uusia ratkaisuja energiataloudessa, tohtori Maxwell Kinyanjui kenialaisesta Woodlands Trust 2000 -j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 muistuttaa. <\/p>\n
"Puuhiili on yksi mets\u00e4kadon p\u00e4\u00e4syist\u00e4. Kato ei lopu niin kauan kuin puuhiileksi kaadetaan mets\u00e4\u00e4, jota ei istutettu sit\u00e4 varten. Tuotanto on saatava kest\u00e4v\u00e4lle pohjalle", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Puistojakin puolustettava<\/p>\n
Afrikassa kiihtynyt maanhankinta sotii my\u00f6s Maathain periaatteita vastaan. <\/p>\n
"Maathai ponnisteli Nairobin laidalla sijaitsevan Karuran mets\u00e4n suojelemiseksi, vaikka vallanpit\u00e4jien l\u00e4hipiiri yritti saada maat haltuunsa vuosituhannen vaihteessa", Kenian mets\u00e4ntutkimusinstituutin entinen virkamies Paul Basara muistelee.<\/p>\n
Maathai esitti vastalauseita, kunnes hallitus lopulta vaihtui ja hanke raukesi.<\/p>\n
Maathai onnistui my\u00f6s est\u00e4m\u00e4\u00e4n Kenian aiempaa presidentti\u00e4 Daniel Arap Moita pystytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 62-kerroksista taloa Nairobin Uhuru-puistoon. Uhurusta on sittemmin kasvanut koko Kenian suurin yleinen puisto ja nairobilaisten henkireik\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Afrikan vihre\u00e4 kulta<\/p>\n
Afrikasta on mets\u00e4\u00e4 reilu viidennes eli noin 650 miljoonaa hehtaaria. Se muodostaa 17 prosenttia maapallon mets\u00e4peitteest\u00e4. <\/p>\n
V\u00e4hiten puustoa on Pohjois-Afrikassa, ja suurimmat yhten\u00e4iset sademets\u00e4t l\u00f6ytyv\u00e4t keskisen Afrikan Kongon altaalta.<\/p>\n
Afrikasta katoaa mets\u00e4\u00e4 3,4 miljoonaa hehtaaria vuodessa eli eniten Aasian j\u00e4lkeen. <\/p>\n
Mets\u00e4kadon taustalla on v\u00e4est\u00f6nkasvu, joka lis\u00e4\u00e4 polttopuun sek\u00e4 viljely- ja rakennusmaan tarvetta. Varsinkin arvopuuta hakataan my\u00f6s vientiin. (L\u00e4hde: YK)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Nairobi, 03.10.11 (IPS) – Professori ja nobelisti Wangari Maathain opeista on pidett\u00e4v\u00e4 kiinni, jos Afrikka mielii selviyty\u00e4 ilmastonmuutoksessa, maanosan ymp\u00e4rist\u00f6aktivistit sanovat.<\/p>\n
Nobelin rauhanpalkinnon 2004 saanut kenialainen Maathai meneht… Continue Reading