Peking, 31.03.03 (IPS) – Pekingin remontointi moderniksi ja kansainv\u00e4liseksi kisakaupungiksi vuoden 2008 olympialaisiin on visainen teht\u00e4v\u00e4. Ongelmaksi on koitunut l\u00e4nsimaista tuotujen ideoiden yhdist\u00e4minen Kiinan ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin. <\/p>\n
<\/p>\n
Kansallismielisen\u00e4 tunnettu Kiinan johto yll\u00e4tti monet antamalla Pekingin katukuvan muokkaamisen osin ulkomaisten arkkitehtien suunniteltavaksi.<\/p>\n
Pekingin ensimm\u00e4isen eurooppalaistyylisen pilvenpiirt\u00e4j\u00e4n suunnittelevat hollantilaiset. Rakennukseen majoittuu Kiinan keskustelevisio. Maan suurimman pankin ICBC:n p\u00e4\u00e4konttoria taas piirt\u00e4v\u00e4t amerikkalaiset. <\/p>\n
Maineikkaan saksalaisarkkitehdin, Albert Speer nuoremman, harteilla on kunnianhimoinen hanke. Tarkoituksena on yhdist\u00e4\u00e4 uusi olympiakyl\u00e4 historialliseen Kiellettyyn kaupunkiin Pekingin halki pohjoisesta etel\u00e4\u00e4n kulkevalla v\u00e4yl\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n
Ulkomaisten taiturien haaliminen Pekingiin on her\u00e4tt\u00e4nyt paljon n\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kovimpien kiistojen kohteisiin kuuluu Kiinan kansallisteatterin rakentaminen. Teatteri nousee vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 parlamenttitaloa, kivenheiton p\u00e4\u00e4h\u00e4n Kielletyst\u00e4 kaupungista.<\/p>\n
Teatterin suunnittelukilvan voitti vuonna 2000 ranskalaisarkkitehti Paul Andreu. Sen j\u00e4lkeen suunnitelmaa on moitittu liian kalliiksi ja kiinalaiselle kulttuurille vieraaksi. Ty\u00f6t\u00e4 on hidastanut vastustuksen vy\u00f6ry.<\/p>\n
Suunnitelman karsimisen ja muokkauksen j\u00e4lkeen teatterin rakennusty\u00f6t on k\u00e4ynnistetty, mutta panettelu jatkuu.<\/p>\n
"Kiinassa on arkkitehteja, joilla on 30-40 vuoden kokemus. Ty\u00f6n uskominen vain siltoja tehneelle arkkitehdille on kuin laittaisi l\u00e4nsimaisen nyrkkeilij\u00e4n ja kiinalaisen taistelulajien mestarin samalle viivalle. Se on kansallinen h\u00e4pe\u00e4", pekingil\u00e4inen arkkitehti Peng Peigen kuittaa.<\/p>\n
Toisten mielest\u00e4 aidon kiinalaisen arkkitehtuurin ei tarvitse olla moderni tulkinta muinaisista muodoista. Huomauttajat viittaavat Pekingiin 1990-luvulla kohonneisiin surullisenkuuluisiin pilvenpiirt\u00e4jiin, joissa on pagodikatot. Niit\u00e4 pilkataan yleisesti "meloninkuoriksi".<\/p>\n
Kiinan loputon rakennuspotentiaali on saanut ulkomaiset arkkitehdit parveilemaan maassa pysyv\u00e4sti ja tarjoamaan auliisti palvelujaan. Edes nationalistisen ryhm\u00e4n el\u00e4m\u00f6inti ei heit\u00e4 hetkauta.<\/p>\n
"Minulle Kiina on mahdollisuuksien maa. Miss\u00e4\u00e4n muualla arkkitehti ei saa tilaisuutta suunnitella n\u00e4in laajassa mittakaavassa", Kiinaan asettunut venezuelalainen Antonio Ochoa kertoo. <\/p>\n
Hallituksen kunnianhimoisena pyrkimyksen\u00e4 on tehd\u00e4 Pekingist\u00e4 mallikaupunki, joka ylitt\u00e4isi h\u00e4ik\u00e4isevyydell\u00e4\u00e4n kaiken l\u00e4nsimaissa rakennetun. Ulkomaisia arkkitehteja on varmuuden vuoksi palkattu olemukseltaan kiinalaisiinkin hankkeisiin.<\/p>\n
Niinp\u00e4 kaavailtua 25 kilometrin bulevardihanketta konsultoiva saksalainen kaupunkisuunnittelija sattuu olemaan Adolf Hitlerin hoviarkkitehdin Albert Speerin poika.<\/p>\n
Valinta on kuohuttanut my\u00f6s Saksaa, jossa arkkitehdit ovat nostaneet esille Pekingin bulevardin ja Hitlerin aikana Berliiniin kaavaillun pohjois-etel\u00e4v\u00e4yl\u00e4n yht\u00e4l\u00e4isyyden.<\/p>\n
Kiinan viranomaiset kuitenkin sanovat, ett\u00e4 Speer nuoremman luonnos kaupungin keskusakselista vastaa jo vuosisatoja sitten laadittua suunnitelmaa keisarilliseen p\u00e4\u00e4kaupungin katukuvasta.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Peking, 31.03.03 (IPS) – Pekingin remontointi moderniksi ja kansainv\u00e4liseksi kisakaupungiksi vuoden 2008 olympialaisiin on visainen teht\u00e4v\u00e4. Ongelmaksi on koitunut l\u00e4nsimaista tuotujen ideoiden yhdist\u00e4minen Kiinan ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin. … Continue Reading