Noakhali, Bangladesh, 14.11.11 (IPS) – Char Nongolian kyl\u00e4 Bangladeshin alavalla rannikolla on saanut tuta ilmastonmuutoksen koko laajuudessaan: py\u00f6rremyrskyt, tulvat, sateen oikuttelun, pitenev\u00e4t kuivuuskaudet ja suolaantuvan maaper\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
Kyl\u00e4n 40 000 asukkaalle ilmastonmuutos on tuonut loputtomia k\u00e4rsimyksi\u00e4, ja niist\u00e4 on pit\u00e4nyt selviyty\u00e4 omin avuin.<\/p>\n
"Meill\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Joki vei viimeisenkin maatilkkumme menness\u00e4\u00e4n", Salma Khatum, 72, kertoo. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t kutsuivat h\u00e4net ja muut kyl\u00e4n naiset todistamaan kokemastaan Noakhalin kaupungista saapuneiden juristien muodostaman "oikeusistuimen" eteen.<\/p>\n
Toiveena on, ett\u00e4 viesti saavuttaisi Etel\u00e4-Afrikan Durbanissa marraskuun lopulla alkavan YK:n ymp\u00e4rist\u00f6kokouksen. <\/p>\n
"Muutimme t\u00e4nne yhdeks\u00e4n vuotta siten Hatiyan saaren l\u00e4helt\u00e4, kun joki vei vanhan kotitilamme. Sen j\u00e4lkeen olemme kokeneet saman jo viisi kertaa", Arzu Begum, 35, sanoo. H\u00e4nen kymmenhenkinen perheens\u00e4 asuu nyt bambumajassa joen partaalla.<\/p>\n
Karja hukkui, maa suolaantui<\/p>\n
Khadiza Akhtar, 24, alkoi miehineen rakentaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Char Nongoliassa viisi vuotta sitten. Viime vuoden tulvat ja joen aiheuttama eroosio tuhosivat unelman.<\/p>\n
"Kolme lypsylehm\u00e4\u00e4 ja liuta ankkoja turvasivat tulomme, mutta kaikki katosivat tulvan mukana", Akhtar kertoo.<\/p>\n
"Viel\u00e4 15 vuotta sitten mieheni ansaitsi noin 250 euroa satokaudelta riisist\u00e4, jota viljelimme vuokramaalla. Maan suolaantuminen pakotti lopettamaan viljelyn, ja nyt el\u00e4mme k\u00e4dest\u00e4 suuhun", Rumani Akhtar, 27, jatkaa.<\/p>\n
"Montako kertaa k\u00e4rsimyksemme viel\u00e4 toistuu? Kolmen vuoden aikana olen menett\u00e4nyt kaikki tavarani kahdeksan kertaa. En kest\u00e4 enemp\u00e4\u00e4", Jannatul Ferdous, 26, itkee.<\/p>\n
H\u00e4n asuu kahden tytt\u00e4ren ja miehens\u00e4 kanssa joen l\u00e4hell\u00e4. Kalastuksella el\u00e4nyt perhe kituu nyt k\u00f6yhyydess\u00e4.<\/p>\n
"Kukaan ei ole kiinnostunut kurjuudestamme. T\u00e4m\u00e4 paikka on helvetti", Shumi Akhtar vahvistaa.<\/p>\n
Hallitsematon s\u00e4\u00e4<\/p>\n
Char Nongolia tunnettiin aiemmin tiheist\u00e4 metsist\u00e4\u00e4n, nyt j\u00e4ljell\u00e4 on vain puuttomia lietesaarekkeita. Harva viljelee en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, vaikka jokivarren maa on hedelm\u00e4llist\u00e4.<\/p>\n
Alueen asukkaat p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t vuosisatojen ajan syklonien, tulvien ja kuivuuden kanssa, mutta s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden kiihtyv\u00e4 tahti ja voima on ylitt\u00e4nyt sopeutumiskyvyn rajat.<\/p>\n
"Lapsuudessani l\u00e4mp\u00f6tila ei heilahdellut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksiin emmek\u00e4 kokeneet kuivuutta tai sumuja", Nurul Islam, 74, muistelee.<\/p>\n
Seudun joissa oli ennen runsaasti makeanveden kalaa, jota tultiin ostamaan pitkien matkojen p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
"Myimme tonnikaupalla kalaa, ja rahaa tuli. Nyt saalit j\u00e4\u00e4v\u00e4t niukoiksi", sanoo Syed Abdullah, 68, joka on siirtynyt kalastamaan merell\u00e4.<\/p>\n
Apu viipyy<\/p>\n
Seudun miehet ovat l\u00e4hteneet Chittagongin satamakaupunkiin ty\u00f6nhakuun ja j\u00e4tt\u00e4neet naiset oman onnensa nojaan. Edes Bangladeshin kuuluisat mikrolainaj\u00e4rjest\u00f6t eiv\u00e4t ole tulleet avuksi.<\/p>\n
Johtava aluevirkamies Sirajul Islam lupaa asukkaille pian ruokakuponkeja. H\u00e4n sanoo my\u00f6s pyyt\u00e4neens\u00e4 rahaa metsityskampanjaan, jolla torjuttaisiin eroosiota. <\/p>\n
Aiemmat lupaukset metsityksest\u00e4 ja tulvavalleista ovat kuitenkin t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n
Tilanne rannikolla on ep\u00e4toivoinen. Bangladeshin apulaisymp\u00e4rist\u00f6ministeri Hasan Mahmud my\u00f6nsi hiljan, ett\u00e4 liki 30 miljoonaa ihmist\u00e4 joudutaan siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n pikapuoliin turvaan.<\/p>\n
YK:n ilmastonmuutospaneeli IPCC ennustaa, ett\u00e4 nykytahdilla 17 prosenttia Bangladeshista katoaa mereen vuoteen 2050 menness\u00e4. Se tiet\u00e4\u00e4 pakkomuuttoa sadoille miljoonille.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p>\n
BANGLADESHIN FAKTAT: <\/p>\n
– Rannikkovaltio Etel\u00e4-Aasiassa<\/p>\n
– Asukkaita 164 miljoonaa<\/p>\n
– Alle 1,25 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 49,6 %<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 55 %<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 129\/169<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p>\n<\/p>\n
Ilmastokokous l\u00e4hestyy<\/p>\n
YK kokoaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t Etel\u00e4-Afrikan Durbaniin 28.11.-9.12. pohtimaan jatkoa ensi vuonna umpeutuvalle Kioton ilmastosopimukselle. Kioton sopimus on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ainoa laillisesti sitova sopimus, joka velvoittaa maita p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiin. <\/p>\n
Suomalaisten ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t eiv\u00e4t pid\u00e4 nykyisi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyslupauksia riitt\u00e4vin\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6t vaativat teollisuusmaita v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 40 prosenttia vuoteen 2020 menness\u00e4. K\u00f6yhimmilt\u00e4 mailta toivotaan vapaaehtoista tavoitteenasettelua. J\u00e4rjest\u00f6t vaativat ilmastorahoituksen reipasta kasvattamista, mutta vastustavat sen kattamista kehitysyhteisty\u00f6varoista, kuten Suomi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tekee. (Kepa)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Noakhali, Bangladesh, 14.11.11 (IPS) – Char Nongolian kyl\u00e4 Bangladeshin alavalla rannikolla on saanut tuta ilmastonmuutoksen koko laajuudessaan: py\u00f6rremyrskyt, tulvat, sateen oikuttelun, pitenev\u00e4t kuivuuskaudet ja suolaantuvan maaper\u00e4n.<\/p>\n
Kyl\u00e4n 40 … Continue Reading