Carlsbad, Kalifornia, 07.04.03 (IPS) – Onko tyhm\u00e4\u00e4 puhua rauhasta, vaikka sivilisaatiomme kehdon, Irakin, tuhoutuminen vy\u00f6ryy herke\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 uutisvirtana koteihimme? Onko lapsellista toivoa rauhaa, kun kaikki tarjolla oleva historiallinen todistusaineisto kertoo ihmisen v\u00e4kivaltaisesta ja h\u00e4ijyst\u00e4 perusluonteesta? <\/p>\n
<\/p>\n
N\u00e4ytelm\u00e4kirjailija Arthur Millerin mukaan ihmisess\u00e4 asuu syv\u00e4llinen merkityksen ja tarkoituksen kaipuu. Se tekee likimain siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ajatuksen, ett\u00e4 yhteiskunta, sen johtajat ja maailman hallitukset ovat menneet j\u00e4rjilt\u00e4\u00e4n. Siksi kiell\u00e4mme j\u00e4rjett\u00f6myyden todisteet. <\/p>\n
Ihmisen historia on kuitenkin pullollaan v\u00e4kivaltaa. Esimerkiksi antiikin Kreikkaa ihannoidaan sen kehittyneen sivilisaation ja suurten ajattelijoiden vuoksi. Valtaosa kreikkalaisista oli kuitenkin barbaareja ja seksistej\u00e4. He uskoivat orjuuteen ja heittiv\u00e4t raajarikkoisia lapsia leijonille.<\/p>\n
Kautta historian ihmiset ovat olleet rasisteja, kiihkoilijoita ja muukalaisvihaajia. Olemme ainoa laji, joka on j\u00e4rkytt\u00e4nyt planeettamme ekologista tasapainoa. Me olemme tehneet murhia Jumalan nimiss\u00e4. Me olemme luoneet joukkotuhoaseita. Miten kaiken t\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4 voi sanoa: "Me aiomme luoda rauhantietoisuuden."<\/p>\n
CNN ja muut televisiokanavat kilpailevat katsojaluvuista sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 meille tositv:t\u00e4. Ellei sota vaikeuttaisi satojen tuhansien ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja surmaisi joukoittain my\u00f6s lapsia, voisimme yht\u00e4 hyvin valmistaa popcornia ja nauttia esityksest\u00e4. T\u00e4llainen meid\u00e4n kulttuuristamme on tullut.<\/p>\n
Niin kauan kuin hallitukset ymp\u00e4ri maailmaa perustavat politiikkansa oman edun tavoitteluun ja ahneuteen, toivoa ei ole. Sotaa k\u00e4yv\u00e4t valtiot ja niiden johtajat voivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toistensa vihollisilta, mutta oikeasti ne ovat liittolaisia, liittolaisia ihmisyyden tuhoamisessa ja kurjuuden ja k\u00e4rsimyksen levitt\u00e4misess\u00e4. <\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa mik\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 vihaista sodanvastaista aktivismia ei auta, sill\u00e4 vihainen aktivismi on my\u00f6s vihaa, joka vain lis\u00e4\u00e4 maailman rauhattomuutta.<\/p>\n
Jos tunnustamme, ett\u00e4 tietoisuus on ala, jota nykyaikainen tiede on vasta alkamassa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, toivoon voi olla aihetta. Buddha sanoi jo yli 2000 vuotta sitten, ett\u00e4 maailmassa kaikki on keskin\u00e4isess\u00e4 vuorovaikutuksessa, ja kaikki asiat ja ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan.<\/p>\n
Jos emme kykene n\u00e4kem\u00e4\u00e4n vuorovaikutteisuuttamme, vaan keskitymme ajattelemaan k\u00e4sitteill\u00e4 "min\u00e4" ja "minun" – minun taloudelliset etuni, minun turvallisuuteni – silloin mik\u00e4\u00e4n sotilaallinen voima ei takaa meid\u00e4n turvallisuuttamme.<\/p>\n
Ajatus sotilaallisen voiman tuomasta turvallisuudesta on yksinkertaisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4. Asia on p\u00e4invastoin: mit\u00e4 enemm\u00e4n sotilaallista voimaa, sit\u00e4 suurempaa on pelon aiheuttama turvattomuus. Todellinen turvallisuus kumpuaa laajennetusta min\u00e4k\u00e4sityksest\u00e4, jossa ahneuden korvaa jakaminen, ylpeyden n\u00f6yryys, aggression hoivaaminen ja vaatimukset sovittelu.<\/p>\n
Siihen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n vain, jos johtajamme nostavat palvelemisen voiton tuottamisen edelle, yhteisty\u00f6n kilpailun sijalle ja avoimen mielen avointen markkinoiden tilalle. Silloin v\u00e4kivalta ja pelko korvataan my\u00f6t\u00e4tunnolla, n\u00f6yryydell\u00e4, rauhalla ja yhteiskunnallisella oikeudenmukaisuudella. Me samastumme ihmiskunnan perheeseen kansakunnan tai heimon sijasta.<\/p>\n
Jos yhdist\u00e4mme voimamme, ei kenties olekaan niin lapsellista toivoa, ett\u00e4 voimme muuttaa asioita.<\/p>\n
Jos tiedotusv\u00e4lineet, viihdeteollisuus ja koululaitos keskittyv\u00e4t rauhantietoisuuden rakentamiseen, sotilaallinen mahti k\u00e4y tarpeettomaksi. Silloin kuolemankauppiaista tulee yhteiskunnan hylki\u00f6it\u00e4, ja muutos on k\u00e4sill\u00e4.<\/p>\n
Ehk\u00e4 voimme luoda ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa kansallismielisyydest\u00e4 tulee vanhanaikaista. Filosofi Krishnamurti luonnehti 50 vuotta sitten nationalismia "heimoajatteluksi". Albert Einstein puolestaan sanoi: "Nationalismi on lastentauti, se on ihmiskunnan tuhkarokko."<\/p>\n
Ehk\u00e4 voimme luoda tietoisuuden, jossa miell\u00e4mme itsemme ennen kaikkea ihmiskunnan j\u00e4seniksi ja t\u00e4m\u00e4n planeetan lapsiksi. Silloin ehk\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme senkin, ett\u00e4 muille suomamme kohtelu kohdistuu my\u00f6s meihin itseemme. <\/p>\n
Antropologi-yst\u00e4v\u00e4ni huomautti hiljan, ett\u00e4 jos hy\u00f6nteiset katoaisivat maapallolta, el\u00e4m\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyisi viidess\u00e4 vuodessa. Jos sen sijaan ihmiset katoaisivat, el\u00e4m\u00e4 alkaisi kukoistaa viidess\u00e4 vuodessa.<\/p>\n
Ehk\u00e4 \u00c4iti Maa sanoo: "Ihminen oli mielenkiintoinen kokeilu, mutta se ei toiminut. Menn\u00e4\u00e4np\u00e4 eteenp\u00e4in."<\/p>\n
Ehk\u00e4 se on meid\u00e4n kohtalomme. Tai ehk\u00e4 ei. Maailma odottaa henke\u00e4\u00e4n pid\u00e4tt\u00e4en pelastajaa, joka johdattaisi meid\u00e4t pois t\u00e4st\u00e4 painajaisesta.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Deepak Chopra on l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori ja maailmankuulu henkisen kasvun opettaja. H\u00e4nen tuotannostaan on suomennettu useita el\u00e4m\u00e4nohjekirjoja.<\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Carlsbad, Kalifornia, 07.04.03 (IPS) – Onko tyhm\u00e4\u00e4 puhua rauhasta, vaikka sivilisaatiomme kehdon, Irakin, tuhoutuminen vy\u00f6ryy herke\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 uutisvirtana koteihimme? Onko lapsellista toivoa rauhaa, kun kaikki tarjolla oleva historiallinen todi… Continue Reading