Geneve, 22.04.03 (IPS) – Maailmassa on yli 80 valtiota, joissa ihmiset joutuvat vakavaan vaaraan, jos he yritt\u00e4v\u00e4t perustaa yhdistyksen tai ammattiliiton. Yht\u00e4 kohtalokasta voi olla maanmiestens\u00e4 katoamisten ja mielivaltaisten pid\u00e4tysten tutkiminen tai kidutuksen arvostelu ja ihmisoikeusrikkomusten kirjaaminen. <\/p>\n
<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen ihmisoikeusliiton toiminnanjohtaja Antoine Bernard sanoo, ett\u00e4 ihmisoikeuksien puolustajien teht\u00e4v\u00e4 kuuluu yh\u00e4 maailman vaarallisimpiin. Entist\u00e4 useammat hallitukset ovat viime vuosina omaksuneet ihmisoikeusaktivistien suojelemisen sijasta tukahduttavan linjan.<\/p>\n
Hurjimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 on Georgian presidentin Eduard Shevardnadzhen lausunto, jossa h\u00e4n vertasi ihmisoikeusaktivistien toimintaa terrorismiin.<\/p>\n
YK:n yleiskokous m\u00e4\u00e4ritteli 1998 ihmisoikeuksien puolustajaksi henkil\u00f6n, joka edist\u00e4\u00e4 ihmisoikeuksia ja toimii niiden suojelemiseksi.<\/p>\n
Yleiskokouksen julistus loi Bernardin mukaan mekanismin, joka paransi ihmisoikeusaktivistien ja -j\u00e4rjest\u00f6jen laillista suojelua. Se on n\u00e4kynyt yhdistymisen- ja ilmaisunvapauden vahvistumisena.<\/p>\n
Kansalaisyhteiskunnan kyky toimia ja saada v\u00e4ke\u00e4 liikkeelle yhteisten asioiden puolesta on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Monet hallitukset yritt\u00e4v\u00e4t kuitenkin kaikin voimin tukahduttaa kansalaistoiminnan.<\/p>\n
Vuoden 2001 syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n terrori-iskujen j\u00e4lkeen "ajattelutapa on muuttunut ja tehnyt ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 vihamielisen kansalaisyhteiskunnalle", Bernard pohtii.<\/p>\n
Kidutuksen vastaisen maailmanj\u00e4rjest\u00f6n edustaja Eric Sottas muistuttaa, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4t hallitukset ovat hy\u00f6dynt\u00e4neet viime aikojen tapahtumia "laillistaakseen tai vahvistaakseen tukahduttavia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4\u00e4n, ja usein l\u00e4nsimaiden hallitusten siunaamana tai rohkaisemana".<\/p>\n
H\u00e4n mainitsee esimerkkein\u00e4 Uzbekistanin, Ven\u00e4j\u00e4n, Egyptin ja Malesian. <\/p>\n
Sen j\u00e4lkeen, kun Yhdysvaltain presidentti George W. Bush julisti Aasian "terrorismin vastaisen taistelun toiseksi rintamaksi", Malesia ja muut alueen maat tulkitsivat sen luvaksi tukahduttaa ainekset, joita ne pit\u00e4v\u00e4t kapinallisina, Sottas sanoo.<\/p>\n
Bernardin mukaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 valtiota on k\u00e4ytt\u00e4nyt terrorismia verukkeena ihmisoikeusaktivistien ja -j\u00e4rjest\u00f6jen ahdistelulle.<\/p>\n
"Nyt emme ole tekemisiss\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n terrorismin uhkan kanssa, vaan my\u00f6s terrorismin torjunta muodostaa uhkan", huomauttaa Hina Jilani, joka toimii YK:n p\u00e4\u00e4sihteerin erikoisraportoijana ihmisoikeusaktivisteja koskevissa asioissa. <\/p>\n
"Jokainen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu terrorismin vastainen strategia, politiikka ja menetelm\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 omalla tavallaan turvallisuutta yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4", pakistanilainen Jilani selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4nt\u00e4 huolestuttaa my\u00f6s valtioiden yltyv\u00e4 militarisoituminen. "Yh\u00e4 useammin turvaudutaan sotilaallisiin menetelmiin ja v\u00e4lineisiin tilanteissa, jotka pit\u00e4isi hoitaa poliittisin keinoin."<\/p>\n
Asiantuntijoiden mukaan uhatuimpia ja haavoittuvimpia aktivisteja ovat nykyisin ne, "jotka taistelevat demokratian ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden puolesta".<\/p>\n
Jilanin mukaan ihmisoikeuksien vaarantamisessa ovat usein mukana my\u00f6s yksityiset yritykset, niin paikalliset kuin ylikansallisetkin, vaikka "likaisen ty\u00f6n" hoitavat yleens\u00e4 virkavallan edustajat.<\/p>\n
H\u00e4n viittaa tilanteisiin, joissa kansalaiset protestoivat esimerkiksi jonkin yrityksen aiheuttamia ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia vastaan. Yhteiskunta tulee yleens\u00e4 yrityksen avuksi, ja mielenosoitus lopetetaan.<\/p>\n
"Italiasta Azerbaidzhaniin ja Algeriasta Argentiinaan yhteiskunnalliset protestiliikkeet nujerretaan tarpeettoman kovalla voimalla", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Vapaiden ammattiyhdistysten kansainv\u00e4lisen liiton (VAKL) edustaja Anna Biondi muistuttaa, ett\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6iden lakko-oikeus on vakavasti uhattuna.<\/p>\n
"Ty\u00f6nantajat eiv\u00e4t halua my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lakko-oikeus kuuluu yhdistymisvapauteen", h\u00e4n huomauttaa jatkaen, ett\u00e4 n\u00e4in vaarannetaan Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n ILO:n perussopimus. Se takaa ty\u00f6ntekij\u00f6ille oikeuden j\u00e4rjest\u00e4yty\u00e4 ja neuvotella ty\u00f6ehdoista kollektiivisesti.<\/p>\n
Asiantuntijat valittavat, ett\u00e4 taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n n\u00e4hd\u00e4 yht\u00e4 sitovina kuin perinteisesti ihmisoikeuksiksi miellettyj\u00e4 kansalais- ja poliittisia oikeuksia.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Geneve, 22.04.03 (IPS) – Maailmassa on yli 80 valtiota, joissa ihmiset joutuvat vakavaan vaaraan, jos he yritt\u00e4v\u00e4t perustaa yhdistyksen tai ammattiliiton. Yht\u00e4 kohtalokasta voi olla maanmiestens\u00e4 katoamisten ja mielivaltaisten pid\u00e4tysten tutkimine… Continue Reading