Geneve, 20.06.11 (IPS) – Kansainv\u00e4list\u00e4 valuuttarahastoa IMF:\u00e4\u00e4 kokeva keskustelu on viime aikoina keskittynyt uuden johtajan etsint\u00e4\u00e4n. Paljon t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 olisi uudistaa koko laitoksen toiminta.<\/p>\n
<\/p>\n
IMF haluaa edist\u00e4\u00e4 globaalien rahamarkkinoiden vakautta, mutta sen toiminta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 paljon toivomisen varaa. Viime vuosikymmeni\u00e4 ovat leimanneet johtavien valuuttojen kurssiheilahtelut, kaupan jatkuva ja kasvava ep\u00e4tasapaino sek\u00e4 uusiutuvat maksutase-, velka- ja rahoituskriisit useissa maissa.<\/p>\n
IMF ei ole kyennyt puuttumaan v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n politiikkaan maissa, joilla on laaja vaikutus globaaleihin rahoitusehtoihin. Ep\u00e4vakautta ovat lis\u00e4ksi aiheuttaneet rahaston itsens\u00e4 yllytt\u00e4m\u00e4 talouden liberalisointi ja valloilleen p\u00e4\u00e4stetyt kansainv\u00e4liset p\u00e4\u00e4omavirrat.<\/p>\n
IMF on aseeton suhteessa lainaa ottamattomiin j\u00e4senmaihinsa. Rahasto ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole kyennyt ennakoimaan rahoitusmarkkinoille syntyvi\u00e4 heikkouksia, ennustamaan ep\u00e4vakautta ja kriisej\u00e4 tai varoittamaan niist\u00e4 ajoissa, koska se uskoo sokeasti markkinoihin.<\/p>\n
Kriisi tuli salaa<\/p>\n
IMF:lt\u00e4 j\u00e4i huomaamatta my\u00f6s historiansa pahin rahoituskriisi, joka puhkesi Yhdysvaltain subprime-lainoista 2008. <\/p>\n
1990-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien useat IMF:n laatimia ohjelmia noudattaneet maat joutuivat vakaviin kriiseihin. Esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4 ja Argentiina ajautuivat velanmaksukyvytt\u00f6miksi. IMF:n suositukset ja analyysit ylivelkaannuttivat monia kehitysmaita.<\/p>\n
Kun IMF ei ole onnistunut est\u00e4m\u00e4\u00e4n kriisej\u00e4, sen p\u00e4\u00e4teht\u00e4viksi ovat nousseet niiden j\u00e4lkihoito ja luotonanto.<\/p>\n
IMF:n h\u00e4t\u00e4lainoilla sanotaan olevan monia teht\u00e4vi\u00e4: antaa heng\u00e4hdysaikaa kriisimaille, ehk\u00e4ist\u00e4 kriisej\u00e4 maissa joiden katsotaan olevan oikealla tiell\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 omien valuuttavarantojen kasvattamisen tarvetta.<\/p>\n
Kokemus kuitenkin osoittaa, ett\u00e4 rahaston lainat est\u00e4v\u00e4t harvoin talouden alam\u00e4ke\u00e4 ongelmamaissa. Lainoihin p\u00e4invastoin kytket\u00e4\u00e4n usein vaatimuksia, jotka pahentavat kriisin vaikutuksia ty\u00f6llisyyteen ja tuloihin. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee IMF:n ohjelmiin Euroopan maissa v\u00e4itetyist\u00e4 parannuksista huolimatta.<\/p>\n
H\u00e4t\u00e4laina tuo ongelmia<\/p>\n
H\u00e4t\u00e4luotto voi pikemminkin aiheuttaa ongelmia kuin ratkaista niit\u00e4. Kreikka saattaa ajautua maksukyvytt\u00f6myyteen Ven\u00e4j\u00e4n ja Argentiinan tavoin.<\/p>\n
H\u00e4t\u00e4laina on tarkoitettu turvaamaan ulkomaisen velanmaksun jatkuminen, mutta se johtaa usein ep\u00e4tasaiseen taakanjakoon velkojien ja velallisten kesken.<\/p>\n
Kaupallinen luotto korvataan velalla IMF:lle, jonka kanssa on vaikea neuvotella uudelleenj\u00e4rjestelyist\u00e4. Yksityinen velka dumpataan julkiselle sektorille, ja roskalainoja on rutkasti liiallisen yksityisen velanoton seurauksena. Moraali on koetteella, koska sijoittajat ja luotottajat eiv\u00e4t joudu kantamaan ottamiensa riskien seurauksia t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4.<\/p>\n
IMF:n tulisi keskitty\u00e4 luotonannon sijasta kriisien ehk\u00e4isyyn. Se vaatisi paljon nykyist\u00e4 tehokkaampaa talouden ja rahoitusmarkkinoiden valvontaa. J\u00e4senmaiden velvoitteita tulisi my\u00f6s uudistaa ja vaatia monenkeskist\u00e4 kurinalaisuutta t\u00e4rkeimpien osakkaiden makrotalouteen, vaihtokursseihin ja rahoituspolitiikkaan.<\/p>\n
Kuria tarvitaan rahoitusmarkkinoilla enemm\u00e4n kuin vaikkapa kaupan alalla, koska t\u00e4rkeiden maiden rahoitusongelmilla on vakavammat kansainv\u00e4liset vaikutukset. <\/p>\n
Kriisit eiv\u00e4t lopu<\/p>\n
Vaikka IMF uudistettaisiin radikaalisti, kriisej\u00e4 tulee jatkossakin. H\u00e4t\u00e4lainat eiv\u00e4t ole ainoa tai edes paras keino hoitaa kriisej\u00e4. Vaihtoehtona on vararikko, velkasaneeraus ja sen varmistaminen, ett\u00e4 yksityiset lainanantajat ja sijoittajat osallistuvat kriisin ratkaisuun.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 vaihtoehto on tasapuolisempi velkojia ja velallisia sek\u00e4 yksityisi\u00e4 ja julkisia luotottajia kohtaan. Se my\u00f6s vaikuttaa tehokkaammin lainanantajien ja sijoittajien k\u00e4yt\u00f6kseen ja siten rahoitusmarkkinoiden vakauteen.<\/p>\n
N\u00e4iden uudistusten avulla vahvistetaan IMF:n roolia kriisien torjunnassa. Ilman niit\u00e4 rahastosta tulee n\u00e4enn\u00e4iskansainv\u00e4linen viimesijainen h\u00e4t\u00e4luotottaja vailla valvontamahdollisuuksia ja -valtaa. Silloin IMF:st\u00e4 on enemm\u00e4n haittaa kuin hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Yilmaz Akyuz on Genevess\u00e4 toimivan South Centerin p\u00e4\u00e4ekonomisti<\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Geneve, 20.06.11 (IPS) – Kansainv\u00e4list\u00e4 valuuttarahastoa IMF:\u00e4\u00e4 kokeva keskustelu on viime aikoina keskittynyt uuden johtajan etsint\u00e4\u00e4n. Paljon t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 olisi uudistaa koko laitoksen toiminta.<\/p>\n
IMF haluaa edist\u00e4\u00e4 globaalien rahamarkkinoid… Continue Reading