Katmandu, 11.07.11 (IPS) – Bina Tamang ei ollut uskoa, kun h\u00e4nelle kaksi vuotta sitten kerrottiin, ett\u00e4 h\u00e4n voisi tienata rahaa j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 puut kasvamaan l\u00e4himets\u00e4\u00e4n.\n<\/p>\n
<\/p>\n
Tamangin l\u00e4himets\u00e4 on aiemmin toiminut polttopuiden ja el\u00e4inten rehun l\u00e4hteen\u00e4 l\u00e4heisen kyl\u00e4n 65 perheelle. <\/p>\n
Kes\u00e4kuussa Tamangille ilmoitettiin, ett\u00e4 h\u00e4nen kyl\u00e4lleen sek\u00e4 sadalle muulle yhteismets\u00e4n omistajaryhm\u00e4lle annettaisiin k\u00e4teiskannusteina yhteens\u00e4 yli 66 000 euroa.<\/p>\n<\/p>\n
Ep\u00e4usko vaihtui riemuksi.<\/p>\n
"Se todella toimii!" Tamang iloitsee. <\/p>\n
H\u00e4n on her\u00e4nnyt nelj\u00e4lt\u00e4 aamulla lyps\u00e4m\u00e4\u00e4n, laittamaan ruokaa ja istuttamaan vihanneksia. El\u00e4m\u00e4ntapa on tyypillinen Dolakhassa, pohjoisella alueella l\u00e4hell\u00e4 Tiibetin rajaa. Alueella asuu alkuper\u00e4iskansoja ja hyvin k\u00f6yhi\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
Raha-apua k\u00f6yhimmille<\/p>\n
"Raha toimii kannusteena kyl\u00e4l\u00e4isille, jotta he pit\u00e4isiv\u00e4t parempaa huolta metsist\u00e4. K\u00e4yt\u00e4mme oman osuutemme kerrytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kiert\u00e4v\u00e4\u00e4 kassaamme, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n auttamaan k\u00f6yhimpi\u00e4 asukkaita", Tamang sanoo.<\/p>\n
Tamang toimi aiemmin Palungin naisten yhteis\u00f6mets\u00e4yhdistyksen sihteerin\u00e4. Palungin mets\u00e4 on vain kahdeksan hehtaarin kokoinen, eik\u00e4 voi siksi tarjota riitt\u00e4v\u00e4sti puuta edes kyl\u00e4n 65 perheen ikkunoihin. Mets\u00e4 on kuitenkin ainutlaatuinen, koska kaikki sen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ovat naisia. <\/p>\n
"Leikkaamme mets\u00e4ss\u00e4 kasvavan ruohon ja ker\u00e4\u00e4mme pudonneet tai kuolleet lehdet rehuksi. Karjan laiduntaminen mets\u00e4ss\u00e4 on kielletty, samoin puiden kaato. Yht\u00e4 j\u00e4sent\u00e4 sakotettiin viidell\u00e4 eurolla puun kaatamisesta", Tamang kertoo.<\/p>\n
"Porkkana ja saarna -politiikkaa"<\/p>\n
Rahan kasvattaminen puussa on siis onnistunut. Sit\u00e4 juhlii nyt 105 yhteis\u00f6mets\u00e4n omistajaryhm\u00e4\u00e4 kolmessa piirikunnassa, Dolakhassa, Gorkhassa ja Chitwanissa.<\/p>\n
Rahapuutarina alkoi vuonna 2003 Hollannin valtion rahoittamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten mets\u00e4st\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4 voidaan opettaa s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4. Puut imev\u00e4t hiilidioksidia, jota syntyy biopolttoaineiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. <\/p>\n
Poznańin ilmastokokouksessa vuonna 2008 International Centre for Integrated Mountain Development (ICIMOD) ehdotti metsien hiilis\u00e4\u00e4ti\u00f6n perustamista pilottiohjelmana Nepaliin. Norjan ulkoministeri\u00f6n kehitysyhteisty\u00f6osasto lahjoitti ohjelmalle 70 000 euroa.<\/p>\n
"Kutsumme l\u00e4hestymistapaa porkkana ja saarna -politiikaksi", sanoo taloustieteilij\u00e4 Bhaskar Singh Karky ICIMODista. <\/p>\n
"Puutavaraa pidet\u00e4\u00e4n arvokkaampana kuin el\u00e4v\u00e4\u00e4 mets\u00e4\u00e4. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n tarkoitus on muuttaa t\u00e4t\u00e4 ajattelutapaa. Viestimme metsien k\u00e4ytt\u00e4jille on se, ett\u00e4 jos hakkaatte mets\u00e4\u00e4, emme voi rangaista teit\u00e4, mutta silloin ette my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa hiilirahaa."<\/p>\n
Rahalla lis\u00e4\u00e4 vuohia<\/p>\n
"Kuulimme metsien suojeluun tarkoitetusta kannusterahasta ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kaksi vuotta sitten. Kukaan meist\u00e4 ei oikein uskonut, ett\u00e4 ihmisille maksettaisiin puiden j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 pystyyn. Nyt kuitenkin ryhmill\u00e4 on k\u00e4teist\u00e4, jota he voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 el\u00e4miseen", FECOFUN-j\u00e4rjest\u00f6n projektikoordinaattori Sita Chettri sanoo.<\/p>\n
Kun hiiliraha on jaettu kaikkien osakkaiden kesken, j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi vaikuttaa v\u00e4h\u00e4iselt\u00e4, mutta Nepalissa, joka on yksi maailman k\u00f6yhimmist\u00e4 maista, summa on silti merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
"Kiert\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kassassamme oli ennen vain alle 15 euroa. Raha lainattiin k\u00f6yh\u00e4lle j\u00e4senelle, jotta h\u00e4n voisi ostaa vuohen. K\u00f6yhi\u00e4 naisia on ryhm\u00e4ss\u00e4 19. Hiiliraha merkitsee nopeampaa tukea heille", toteaa Chettri. <\/p>\n
Hiilirahaa maksetaan nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Nepalissa.<\/p>\n
"Nyt tulemme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, onko hiiliraha isompi kannuste kuin kaadetun puun arvo", sanoo Karky. <\/p>\n
Seuraavaksi ohjelma aikoo markkinoida konseptia kansainv\u00e4lisille sijoittajille osana yritysten sosiaalista vastuullisuutta.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
NEPALIN FAKTAT:<\/p>\n
– Sis\u00e4maavaltio Himalajan vuoristossa<\/p>\n
– Asukkaita 29,9 miljoonaa<\/p>\n
– Alle 2 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 55,1%<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaidottomia 57,9%<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 138\/169<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Katmandu, 11.07.11 (IPS) – Bina Tamang ei ollut uskoa, kun h\u00e4nelle kaksi vuotta sitten kerrottiin, ett\u00e4 h\u00e4n voisi tienata rahaa j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 puut kasvamaan l\u00e4himets\u00e4\u00e4n.
\nTamangin l\u00e4himets\u00e4 on aiemmin toiminut polttopuiden ja el\u00e4inten rehun … Continue Reading