Katmandu, 28.04.03 (IPS) – Maolaisen sissiliikkeen menestyst\u00e4 Nepalissa on tapana selitt\u00e4\u00e4 maaseudun pitk\u00e4\u00e4n jatkuneella laiminly\u00f6misell\u00e4 ja poliittisella korruptiolla. Kuvaan kuuluu my\u00f6s olojen ep\u00e4vakaus, joka seurasi monipuoluedemokratiaan siirtymist\u00e4 1990. <\/p>\n
<\/p>\n
Selityksiss\u00e4 on toki per\u00e4\u00e4, mutta viime aikoina politiikan tutkijat ovat alkaneet kaivella ilmi\u00f6n juuria syvemm\u00e4lt\u00e4, jopa vuosisatojen takaa. He sanovat Nepalin nykyisten ongelmien johtuvan perimm\u00e4lt\u00e4\u00e4n toisia syrjiv\u00e4st\u00e4 valtakulttuurista.<\/p>\n
Nepalin maolaisesta sissiliikkeest\u00e4 kuultiin ensi kertaa 1996. Sen ja armeijan yhteenotoissa on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kuollut l\u00e4hes 8 000 ihmist\u00e4. Huhtikuun lopulla sissit suostuivat pitk\u00e4st\u00e4 aikaa neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n hallituksen kanssa.<\/p>\n
Maolaisen liikkeen tavoitteena on vaihtaa kuningasvalta kommunismiin, ja se saarnaa perinteist\u00e4 oppia luokkataistelusta. Liike on my\u00f6s onnistunut puhuttelemaan syrj\u00e4ytymisen ja turhautumisen tunteita, joita valtaosa k\u00f6yh\u00e4n Nepalin 23-miljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 kokee.<\/p>\n
"Kansakunnan yhdist\u00e4mist\u00e4 ei koskaan saatettu loppuun. Valtakunta yhdistettiin maantieteellisesti, mutta ei sosiaalisesti eik\u00e4 taloudellisesti. Nykytilanne heijastaa ongelmia, joihin ei ole kajottu 250 vuoteen", yhteiskuntatieteiden tohtori Harka Gurung sanoo.<\/p>\n
"Meid\u00e4n psykologinen yhdist\u00e4misemme on yh\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4", jatkaa yhteiskunta- ja kielitieteilij\u00e4 Novel Kishore Rai.<\/p>\n
Kapinalliset ovat l\u00f6yt\u00e4neet paljon kannattajia v\u00e4est\u00f6ryhmist\u00e4, jotka ovat syrj\u00e4ytyneet etnisist\u00e4, kielellisist\u00e4, kulttuurisista tai yksinkertaisesti maantieteellisist\u00e4 syist\u00e4.<\/p>\n
Sissiliikett\u00e4 johtava tohtori Baburam Bhattarai saa aina suuret suosionosoitukset muistuttaessaan, ett\u00e4 maolaisten politiikan tarkoitus on "mukaan ottaminen" poissulkemisen sijasta.<\/p>\n
Bhattarai vaatii uutta poliittista rakennetta, joka toteuttaisi demokratian nykyist\u00e4 vaalij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 aidommin antaessaan kaikille v\u00e4est\u00f6ryhmille "todellisen edustuksen".<\/p>\n
"Sissiliikkeen mielt\u00e4minen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kommunistiseksi kapinaksi monipuoluedemokratiaa vastaan menee aivan mets\u00e4\u00e4n", sanoo Yhdysvalloissa asuva nepalilaissyntyinen tutkija Anup Pahari.<\/p>\n
"Vuotta 1990 seuranneet demokratian vuodet antoivat erilaisille ryhmille poliittisen mahdollisuuden ilmaista identiteettins\u00e4, ja maolaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t tilanteen nopeasti."<\/p>\n
Nepalin nykyisen kuninkaan Gyanendra Bikram Shahin esi-is\u00e4t yhdistiv\u00e4t joukon kirjavia kuningaskuntia 1700-luvun lopulla yhdeksi valtioksi. <\/p>\n
Samalla Shahin dynastia ja voimakkaat indoarjalaiset vuoristoheimot levittiv\u00e4t my\u00f6s oman uskontonsa, kielens\u00e4 ja kulttuurinsa koko alueelle. Valtauskonnoksi tuli hindulaisuus ja kieleksi nepali. Monet muut, valtaosin tiibetil\u00e4is-burmalaista juurta olevat ryhm\u00e4t, alistettiin.<\/p>\n
Vapaus koitti vasta 1990-luvulla demokratian my\u00f6t\u00e4, ja se innosti monet ryhm\u00e4t vaalimaan oma identiteetti\u00e4\u00e4n. Syntyi kymmenitt\u00e4in kieleen, uskontoon, kulttuuriin tai kotiseutuun perustuvia liikkeit\u00e4.<\/p>\n
Tutkijat arvioivat, ett\u00e4 jos noiden ryhmien lailliset vaatimukset olisi otettu huomioon politiikassa, kriisi olisi v\u00e4ltetty.<\/p>\n
Demokratian alkutaival r\u00e4mettyi kuitenkin valtataisteluiksi, ja eri kansanryhmien haaveet tasa-arvosta hautaantuivat. Yritykset vakiinnuttaa poliittisia oloja johtivat p\u00e4invastoin kansallisen ja kielellisen yhten\u00e4isyyden korostamiseen.<\/p>\n
Nepal m\u00e4\u00e4rittelee itsens\u00e4 "hindulaiseksi kuningaskunnaksi", ja valtio tukee sanskritin kielen opetusta. Tiibetil\u00e4is-burmalaiset ryhm\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 hallitsevien heimojen kulttuurisena ja kielellisen\u00e4 imperialismina – ja maolaiset vaativat muutosta tilanteeseen.<\/p>\n
"Valtio on vuosien saatossa aiheuttanut kolmen ryhm\u00e4n syrj\u00e4ytymisen. Ne ovat etniset alkuper\u00e4isheimot, kastittomat ja p\u00e4\u00e4asiassa intialaista alkuper\u00e4\u00e4 olevat etel\u00e4isten tasankojen asukkaat", Gurung sanoo. Samat ryhm\u00e4t muodostavat maolaisten vankimman kannattajakunnan.<\/p>\n
Gurungin mukaan Nepal kaipaa nyt kipe\u00e4sti "monenkeskist\u00e4 nationalismia, joka saisi kaikki v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t tuntemaan, ett\u00e4 ne kuuluvat t\u00e4h\u00e4n maahan".<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Katmandu, 28.04.03 (IPS) – Maolaisen sissiliikkeen menestyst\u00e4 Nepalissa on tapana selitt\u00e4\u00e4 maaseudun pitk\u00e4\u00e4n jatkuneella laiminly\u00f6misell\u00e4 ja poliittisella korruptiolla. Kuvaan kuuluu my\u00f6s olojen ep\u00e4vakaus, joka seurasi monipuoluedemokratiaan s… Continue Reading