Rio Branco, Brasilia, 18.10.10 (IPS) – Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu ei innosta kaikkia Brasilian Amazonian l\u00e4nsilaidalla. Moni n\u00e4kee sen kehityksen ja paremman elintason esteen\u00e4.\n<\/p>\n
<\/p>\n
Brasilian presidentinvaalien vihre\u00e4n ehdokkaan \u00e4\u00e4nisaalis j\u00e4i vaatimattomaksi h\u00e4nen kotiosavaltiossaan Acressa, vaikka Amazonian luoteiskolkka on ymp\u00e4rist\u00f6liikkeelle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aluetta.<\/p>\n
Lokakuun alun vaaleissa ehdolla ollut Marina Silva toimi ty\u00f6v\u00e4enpuolueen hallituksen ymp\u00e4rist\u00f6ministerin\u00e4 2003-2008, mutta erosi Amazonian suojelusta syntyneiden erimielisyyksien vuoksi. H\u00e4n loikkasi vihreisiin 2009. <\/p>\n
Silva sai Acressa noin 24 prosentin \u00e4\u00e4niosuuden, kun p\u00e4\u00e4kaupunki Brasiliassa h\u00e4nt\u00e4 kannatti 42 prosenttia ja koko maassa keskim\u00e4\u00e4rin 19 prosenttia \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4.<\/p>\n
Silva putosi presidentinvaalien toiselta kierrokselta, joka pidet\u00e4\u00e4n 31. lokakuuta.<\/p>\n
Kalastus vaikeutunut<\/p>\n
Acressa monet kalastajat ja talonpojat kokevat ymp\u00e4rist\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten haittaavan elinkeinoaan.<\/p>\n
"Matka kalavesien \u00e4\u00e4relle kest\u00e4\u00e4 nyt viikon", Sena Madureirassa asuva kalastaja Giancarlos Vieira da Silva, 32, valittaa.<\/p>\n
Purusjoki virtaa l\u00e4hell\u00e4, mutta kalastamisen est\u00e4\u00e4 jokivarteen perustettu 133 000 hehtaarin suojelualue, Arapixin ker\u00e4ilyreservaatti.<\/p>\n
Kalansaaliit ovat kutistuneet, kun troolit jouduttiin vaihtamaan tehottomampiin pyydyksiin. <\/p>\n
Lis\u00e4ksi tietyt lajit ovat marraskuulta maaliskuulle pyyntikiellossa, mist\u00e4 valtio maksaa kalastajille pient\u00e4 korvausta.<\/p>\n
"Ymp\u00e4rist\u00f6viranomaiset rankaisevat meit\u00e4", Vieira da Silva tulkitsee. H\u00e4n oppi ammatin leski\u00e4idilt\u00e4\u00e4n, joka my\u00f6s kalastaa edelleen.<\/p>\n
"Meit\u00e4 ei kuultu, kun Arapixin suojelualue perustettiin 2006, mutta saamme k\u00e4rsi\u00e4 seuraukset", kalastajien puheenjohtaja Valdir Martins vahvistaa.<\/p>\n
Chico Mendesin perint\u00f6\u00e4<\/p>\n
Ker\u00e4ilyreservaateissa vaalitaan luontoa ja perinteisi\u00e4 elinkeinoja. Kuminker\u00e4\u00e4j\u00e4t hankkivat elantonsa lyps\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kumipuista kautsua luonnonkumin raaka-aineeksi tai ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 ja luonnonhunajaa.<\/p>\n<\/p>\n
My\u00f6s vaatimaton maanviljely on sallittua Arapixissa, jossa el\u00e4\u00e4 noin 300 perhett\u00e4.<\/p>\n
Ker\u00e4ilyreservaattien is\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n Brasilian kuminker\u00e4\u00e4jien puheenjohtajaa Chico Mendesi\u00e4, joka murhattiin 1988. H\u00e4n kamppaili Acren metsien puolesta rinnallaan nyt presidentiksi pyrkinyt Marina Silva, joka itsekin syntyi kuminker\u00e4\u00e4j\u00e4n perheeseen.<\/p>\n
Kiistelty etanolitehdas <\/p>\n
Silvan ministeriaikaa ei muisteta hyv\u00e4ll\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Capixabassa, koska h\u00e4n lopetti etanolituotannon, Madalena de Lima, 50, kertoo.<\/p>\n
1980-luvulla perustettu tehdas valmisti etanolia sokeriruo'osta. Se ty\u00f6llisti suoraan 400 ja ep\u00e4suorasti 3 000 henke\u00e4.<\/p>\n
Todellisuudessa Silvalla ei ollut osuutta tehtaan sulkemiseen 2007. Siit\u00e4 p\u00e4\u00e4tti syytt\u00e4j\u00e4nvirasto suojellakseen alueen arkeologisia kohteita laajenevilta sokeriruokoviljelmilt\u00e4. Kiistat on nyt ratkaistu, ja tehdas k\u00e4ynnistyi uudelleen syyskuussa.<\/p>\n
Silva kyll\u00e4 halusi est\u00e4\u00e4 sademetsien vaihtumisen ruokopeltoihin. Se koettiin seudulla edistyksen jarruttamiseksi samoin kuin uusiin silta- ja tiehankkeisiin liittyv\u00e4t ep\u00e4ilyt.<\/p>\n
Tyynimeri h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4<\/p>\n
Acrelaisten asvalttihaaveita puoltaa se, ett\u00e4 nykyiset tiet muuttuvat liejuksi kahdeksan kuukautta kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 sadekaudella. <\/p>\n
Sena Madureiraan tulee osavaltion p\u00e4\u00e4kaupungista Rio Brancosta asvalttitie, jota jatketaan parhaillaan l\u00e4nteen kohti Perun rajaa. Sen my\u00f6t\u00e4 Luoteis-Brasiliasta avautuu yhteys Tyynellemerelle. <\/p>\n
Acre on syrj\u00e4isen sijaintinsa vuoksi s\u00e4ilytt\u00e4nyt 88 prosenttia alkuper\u00e4isest\u00e4 sademets\u00e4st\u00e4\u00e4n, ymp\u00e4rist\u00f6virastossa 23 vuotta ty\u00f6skennellyt Missias Lopes kertoo. <\/p>\n
Uusia tiehankkeita ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t kuitenkin laajat aukeat, ja Lopesin mukaan sademetsien polttaminen laidun- tai viljelymaaksi jatkuu. <\/p>\n
Acren kuvern\u00f6\u00f6riksi lokakuun vaaleissa valittu Ti\u00e3o Viana lupasi teollistaa alueen.<\/p>\n
Viana ja t\u00e4m\u00e4n veli Jorge, joka hallitsi Acrea 1999-2007, edustavat ty\u00f6v\u00e4enpuoluetta. Marina Silva erosi siit\u00e4 2008 syytt\u00e4en hallitusta ymp\u00e4rist\u00f6n uhraamisesta taloudellisen kasvun alttarille.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
BRASILIAN FAKTAT<\/p>\n
– Valtio Etel\u00e4-Amerikassa<\/p>\n
– Asukkaita 193,7 miljoonaa<\/p>\n
– Alle 2 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 12,7 %<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaidottomia 10,0 %<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 75\/182<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio Branco, Brasilia, 18.10.10 (IPS) – Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu ei innosta kaikkia Brasilian Amazonian l\u00e4nsilaidalla. Moni n\u00e4kee sen kehityksen ja paremman elintason esteen\u00e4.
\nBrasilian presidentinvaalien vihre\u00e4n ehdokkaan \u00e4\u00e4nisaalis j\u00e4i vaatimattoma… Continue Reading