Ankara, 22.02.10 (IPS) – Turkin hallituksen pyrkimykset lopettaa alaviittien syrjint\u00e4 uhkaavat kilpisty\u00e4 sunnien uskonnollisen johdon vastahankaan.\n <\/p>\n
<\/p>\n
Turkin 75-miljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 arviolta 15-20 miljoonaa on alaviitteja, joihin kuuluu sek\u00e4 turkkilaisia ett\u00e4 kurdeja. Turkin kurdien m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi arvioidaan eri l\u00e4hteiss\u00e4 12-19 miljoonaa.<\/p>\n
Alaviitit ovat islamin liepeille sijoittuva vapaamielinen ryhm\u00e4, joka palvelee profeetta Muhammedin v\u00e4vy\u00e4 Alia. Alaviitit eiv\u00e4t rukoile moskeijoissa toisin kuin Turkin islamilainen sunni-enemmist\u00f6, eik\u00e4 alkoholi ole heille synti\u00e4.<\/p>\n
Turkkia hallitseva islamilainen Oikeus- ja kehityspuolue (AKP) on viime kuukausina j\u00e4rjest\u00e4nyt useita tilaisuuksia, joissa on pohdittu alaviittien syrjinn\u00e4n lopettamista.<\/p>\n
Alaviittien hengellisiin johtajiin kuuluva Ali Yaman ep\u00e4ilee, ett\u00e4 sunnien vaikutusvaltainen johtoelin, Diyanet, vastustaa yh\u00e4 alaviittien vaatimuksia.<\/p>\n
"Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 AKP:n hallitus pelk\u00e4\u00e4 sunnijohtoa, sill\u00e4 muutoin ongelma olisi helppo ratkaista", Yaman sanoo.<\/p>\n
H\u00e4n ep\u00e4ilee, ett\u00e4 uudistukset juuttuvat Diyanetin ja alaviittien ristiriitoihin ja hallitus asettuu Diyanetin puolelle uskonnonvapautta vastaan.<\/p>\n
Pelkk\u00e4 lakimuutos ei Yamanin mukaan edes riit\u00e4 syrjinn\u00e4n lopettamiseen, asenteiden muuttuminen voi vied\u00e4 satoja vuosia. <\/p>\n
H\u00e4n on kuitenkin toiveikas, koska aistii alaviittien tilanteen kohenevan koko ajan.<\/p>\n
Alaviittien uskonto on yhden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan shiialaisen islamin haara, toinen tulkinta luonnehtii sit\u00e4 esi-islamilaiseksi. Alaviitit eiv\u00e4t hyv\u00e4ksy Koraania, mutta moni puoltaa sukupuolten tasa-arvoa, aborttioikeutta, yksiavioisuutta ja pasifismia.<\/p>\n
Alaviitit ovat maallisen valtion vankkoja kannattajia, joita ovat vainonneet niin sotilasjuntat kuin vanhoillinen sunnijohtokin.<\/p>\n
"Alaviitteja syrjit\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti uskonnollisin perustein", sosiologi Aykan Erdemir sanoo.<\/p>\n
"Vaikka Turkki on maallinen valtio eik\u00e4 virallista valtionuskontoa ole, kaikki tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 yhteiskunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 voima on sunnalainen islam", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Erdemirin mukaan Turkin tasavalta on aina syrjinyt alaviitteja, olivatpa n\u00e4m\u00e4 turkkilaisia tai kurdeja. <\/p>\n
"Parlamentissa on tuskin yht\u00e4\u00e4n alaviittia. Lukuisat kurdiedustajat ovat l\u00e4hes kauttaaltaan sunneja. Syrjint\u00e4 kattaa kaikki puolueet. Alaviitteja ei ole kansanedustajina eik\u00e4 valtiosihteerein\u00e4. Maakuntien 81 kuvern\u00f6\u00f6rist\u00e4 vain yksi on alaviitti", Erdemir listaa.<\/p>\n
H\u00e4n kuuluu Ankaran Alevi-instituutin tieteelliseen valtuuskuntaan ja on tehnyt tutkimusta aiheesta. Sen mukaan hyvin koulutetut alaviitit t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t \u00e4kki\u00e4 lasikattoon urallaan.<\/p>\n
Alaviitit kokevat syrjinn\u00e4ksi my\u00f6s sen, ett\u00e4 koulujen uskonnontunneilla opetetaan lainvastaisesti tunnustuksellista sunni-islamia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vahvistanut opetuksen loukkaavan ihmisoikeuksia.<\/p>\n
Yamanin mukaan alaviittien kamppailu oikeuksistaan sai puhtia vasta heihin 1990-luvulla kohdistuneiden v\u00e4kivaltaisuuksien j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Hallitus reagoi asiaan viime vuonna. Sen Istanbulissa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 ty\u00f6paja sai tuekseen 200 000 alaviittien mielenosoituksen. <\/p>\n
Kaikkiaan seitsem\u00e4\u00e4n ty\u00f6pajaan osallistui yli 400 henke\u00e4, ja niiden tasa-arvoa lis\u00e4\u00e4v\u00e4t suositukset annettiin p\u00e4\u00e4ministerille helmikuussa. P\u00e4\u00e4ministeri Recep Tayyip Erdogan on luvannut ryhty\u00e4 toteuttamaan niit\u00e4 l\u00e4hikuukausina.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Moskeija ei kutsu<\/p>\n
"N\u00e4etk\u00f6 tuon moskeijan?" oikeustieteen professori H\u00fcseyin Yildiz kysyy alaviitti-kurdien asuttamassa Dersimin kaupungissa It\u00e4-Turkissa. <\/p>\n
"Kukaan ei k\u00e4y siell\u00e4, koska moskeijaan meno on vastoin asukkaiden uskontoa, mutta silti valtio rakentaa joka vuosi uusia moskeijoita kukkuloillemme. T\u00e4nne l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n my\u00f6s imaameja, joille valtio maksaa palkan", Yildiz kertoo.<\/p>\n
Alaviitit maksavat veroja, mutta eiv\u00e4t saa palveluja, h\u00e4n valittaa.<\/p>\n
Moskeijoita alkoi nousta vuoden 1980 sotilaskaappauksen j\u00e4lkeen. Yildizin mukaan kyse on sunnien uskonnollisen johdon eli Diyanetin kampanjasta, joka pyrkii sulauttamaan alaviitit yhteiskuntaan.<\/p>\n
Rakennusluvat ev\u00e4t\u00e4\u00e4n alaviittien omilta pyh\u00e4k\u00f6ilt\u00e4, joita kutsutaan nimell\u00e4 cemevi, joten heid\u00e4n on j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 tilaisuutensa salassa.<\/p>\n
Ollessaan Istanbulin pormestarina Turkin nykyinen p\u00e4\u00e4ministeri Recep Tayyip Erdogan m\u00e4\u00e4r\u00e4si Karacaahmet Cemevin h\u00e4vitett\u00e4v\u00e4ksi, koska se oli h\u00e4nen mukaansa rakennettu luvatta. (IPS)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ankara, 22.02.10 (IPS) – Turkin hallituksen pyrkimykset lopettaa alaviittien syrjint\u00e4 uhkaavat kilpisty\u00e4 sunnien uskonnollisen johdon vastahankaan.
\n Turkin 75-miljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 arviolta 15-20 miljoonaa on alaviitteja, joihin kuuluu sek\u00e4 tu… Continue Reading