M\u00e9rida, Meksiko, 23.11.09 (IPS) – "On aika lausua yksinkertainen totuus: koko homma hajoaa k\u00e4siin, ellei v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puolta planeetasta suojella", Harvey Locke kiteytt\u00e4\u00e4 luonnonsuojelijoiden, tutkijoiden ja alkuper\u00e4iskansojen edustajien pohdinnat maapallon tulevaisuudesta.\n<\/p>\n
<\/p>\n
Ajatusta hiottiin Wild Foundation -j\u00e4rjest\u00f6n Maailman er\u00e4maakokouksessa, joka pidettiin 9. kerran marraskuussa Meksikossa.<\/p>\n
Samaan aikaan Brysseliss\u00e4 julkistettu talousraportti arvioi luonnon "infrastruktuurin" tuhoutumisen ja heikkenemisen vuotuiset kustannukset 1 700 – 3 000 miljardiksi euroksi.<\/p>\n
Ilmaston l\u00e4mpeneminen, vesipula, saastuminen, kalakantojen kutistuminen, aavikoituminen ja kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n ruoan tuotanto ovat t\u00e4m\u00e4n vuosisadan valtavia haasteita. Ihmiskunta ei selvi\u00e4 niist\u00e4 muutoin kuin suojelemalla yli 50 prosenttia maista ja merist\u00e4, uskoo Locke, joka toimii Wild Foundationin luonnonsuojelustrategian varapuheenjohtajana.<\/p>\n
Kunnianhimoisella visiolla on tieteellinen perusta, ymp\u00e4rist\u00f6tutkija Kenton Miller vakuuttaa. H\u00e4n johti aiemmin Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) suojelualuekomiteaa.<\/p>\n
Miller ja muut asiantuntijat ajoivat vuonna 1982 l\u00e4pi tavoitteen, ett\u00e4 kaikki maat suojelisivat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 12 prosenttia t\u00e4rkeimmist\u00e4 luontokohteistaan vuoteen 1992 menness\u00e4. <\/p>\n
Moni valtio on v\u00e4hitellen saavuttanut tavoitteen. Ilmastonmuutos ja muut uhkat kuitenkin nostavat suojelutavoitteen kattamaan puolet maapallosta, Miller vahvistaa.<\/p>\n
"Meid\u00e4n on suojeltava ja elvytett\u00e4v\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4t, jotka pit\u00e4v\u00e4t planeetan elossa ja tarjoavat meille ilman, veden ja ruoan", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
El\u00e4v\u00e4t organismit s\u00e4\u00e4telev\u00e4t ilmastoa sek\u00e4 kierr\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ja puhdistavat ilmaa, vett\u00e4 ja orgaanisia yhdisteit\u00e4. Viime vuosisadoilla ihminen on h\u00e4irinnyt luonnon prosesseja mets\u00e4nhakkuilla ja ylikalastuksella sek\u00e4 saaste- ja kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4.<\/p>\n
Tuhojen korjaaminen vaatii laajojen ja toisiinsa liittyvien maa- ja valtamerialueiden suojelua. <\/p>\n
Millerin mukaan kehityshankkeet ja muun muassa teollinen kalastus, kaivostoiminta, maatalous ja puuplantaasit kiellet\u00e4\u00e4n suojelualueilla, jotta luonto voi elpy\u00e4, viilent\u00e4\u00e4 planeettaa ja tarjota ihmisille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t palvelut. <\/p>\n
Monille se merkitsee muuttoa. Lis\u00e4ksi ihmisten on varmistettava kaiken tavaran kierr\u00e4tyskelpoisuus, tuotettava tarvitsemansa energia ja lopetettava hiilen ja \u00f6ljyn k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n
"Visionamme on maisema, jossa ihmisyhteis\u00f6t nivoutuvat yhteen laajojen er\u00e4maa-alueiden kanssa", Miller sanoo.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Talous luontoa palvelemaan<\/p>\n
Luonto vaatii investointeja ja suojelua, kuten mik\u00e4 tahansa rakennettu infrastruktuuri, taloustieteilij\u00e4 Pavan Sukhdev muistuttaa. <\/p>\n
H\u00e4n on virkavapaalla Deutsche Bankista ja johtaa YK-vetoista ekosysteemien ja biodiversiteetin taloustiedett\u00e4 koskevaa Teeb-hanketta.<\/p>\n
Sukhdevin mukaan nykyinen taloustiede ei ota huomioon luonnon ja sen tarjoamien olennaisten palvelujen arvoa. <\/p>\n
"Taloustiede on pelkk\u00e4 ty\u00f6kalu, jonka avulla voidaan pyrki\u00e4 muuhunkin kuin kasvun ja voiton maksimointiin. Talousj\u00e4rjestelm\u00e4n tarkoitukseksi on otettava luonnon ja ihmisyhteis\u00f6jen arvostaminen ja suojelu", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Yksi keino on "verottaa sit\u00e4, mit\u00e4 otamme, eik\u00e4 sit\u00e4 mit\u00e4 valmistamme."<\/p>\n
Sukhdev kertoo lukuisien tutkimusten osoittavan, ett\u00e4 suojelualueisiin sijoittamisen kustannus-hy\u00f6tysuhde on 1:25 tai jopa 1:100. <\/p>\n
Esimerkiksi mangrovepuun istutus ja suojelu 12 000 hehtaarin alueella Vietnamissa maksaa noin 700 000 euroa, mutta se tuo tulvasuojeluun seitsenkertaiset s\u00e4\u00e4st\u00f6t, Teebin tutkimus kertoo.<\/p>\n
Koralliriutat ovat antaneet elannon 500 miljoonalle ihmiselle maapallolla, mutta vesien l\u00e4mpeneminen on vaarantanut niiden tulevaisuuden.<\/p>\n
K\u00f6\u00f6penhaminan joulukuisen ilmastokokouksen p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteet eiv\u00e4t tutkijoiden mukaan riit\u00e4 pelastamaan koralleja. "Korallit kuolevat, ja 500 miljoonaa ihmist\u00e4 tarvitsee apua", Sukhdev k\u00e4rjist\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4n patistaa valtioita lopettamaan ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisen toiminnan tukemisen. Ensimm\u00e4isen\u00e4 listalla on fossiilisten polttoaineiden vuotuinen 160-200 miljardin euron tukipotti.<\/p>\n
Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mets\u00e4kato, joka tuottaa viidenneksen vuotuisista hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja valtaosan luonnon "infrastruktuurin" tuhoutumien j\u00e4ttikustannuksista. (IPS)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
M\u00e9rida, Meksiko, 23.11.09 (IPS) – "On aika lausua yksinkertainen totuus: koko homma hajoaa k\u00e4siin, ellei v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puolta planeetasta suojella", Harvey Locke kiteytt\u00e4\u00e4 luonnonsuojelijoiden, tutkijoiden ja alkuper\u00e4iskansojen edustajien… Continue Reading