Ladakh, Intia, 30.11.09 (IPS) – Himalajan j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden kutistuminen ei lannista J\u00e4\u00e4tikk\u00f6mieheksi kutsuttua Chewang Norphelia, 74. H\u00e4n rakentaa uusia j\u00e4\u00e4tik\u00f6it\u00e4 Intian Ladakhiin turvatakseen kasteluveden pelloille.<\/p>\n
<\/p>\n
Ladakhin alue sijaitsee Intian pohjoisimmassa osavaltiossa Jammu ja Kashmirissa. Yli 70 prosenttia alueen vedentarpeesta tulee kev\u00e4isin Himalajan lumen ja j\u00e4\u00e4n sulamisvesist\u00e4, jota varastoidaan keinokastelua varten.<\/p>\n
Ilmaston l\u00e4mpeneminen on viime vuosina v\u00e4hent\u00e4nyt vuoriston lumentuloa ja samalla sulamisvesi\u00e4.<\/p>\n
Valtion virasta el\u00e4kkeell\u00e4 oleva insin\u00f6\u00f6ri Norphel j\u00e4tt\u00e4\u00e4 omaan arvoonsa Intian ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n v\u00e4itteen, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden hupenemisesta ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti tieteellist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
"Min\u00e4 olen tieteellinen n\u00e4ytt\u00f6. Ollessani lapsi n\u00e4in 5 359 metrin korkeudella sijaitsevan Khardung Lan j\u00e4\u00e4tik\u00f6n, joka oli kiinte\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4t\u00e4. Nyt sit\u00e4 tuskin tunnistaa j\u00e4\u00e4tik\u00f6ksi", Norphel sanoo.<\/p>\n
"40-50 vuotta sitten Ladakhin p\u00e4\u00e4kaupungista Lehist\u00e4 saattoi n\u00e4hd\u00e4 lukuisia j\u00e4\u00e4tik\u00f6it\u00e4. Nyt n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 ei ole pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
K\u00f6yhien vuoristokylien pahenevat vesiongelmat – ja veden tuhlaus, kun hanat j\u00e4tettiin valumaan j\u00e4\u00e4tymisen est\u00e4miseksi – alkoivat vaivata Norphelia siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti puuttua asiaan.<\/p>\n
"Huomasin omassa puutarhassani, ett\u00e4 hanasta valunut vesi j\u00e4\u00e4tyi. Siit\u00e4 sain idean keinotekoisiin j\u00e4\u00e4tik\u00f6ihin, joihin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vesi voidaan j\u00e4\u00e4dytt\u00e4\u00e4 talvella. Se sulaa juuri sopivasti kylv\u00f6aikaan huhti-toukokuussa", h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Vuorilta virtaavat purot ohjataan marraskuussa kanavia ja putkia pitkin varjoisaan rinteeseen tehtyihin mataliin altaisiin, jotka j\u00e4\u00e4tyv\u00e4t talvella sulaakseen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Norphel on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 auttanut kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 rakentamaan kahdeksan "keinoj\u00e4\u00e4tikk\u00f6\u00e4". Kaksi lis\u00e4\u00e4 on suunnitteilla 700 asukkaan Staknan kyl\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
"Saamme vett\u00e4 jo huhtikuussa, kun varsinainen sulamisvesi tulee vuorilta vasta kes\u00e4kuussa. Vehn\u00e4sadot ovat kasvaneet viime vuosina, ja nyt voin istuttaa my\u00f6s perunaa ja hernett\u00e4", Tundup-niminen kyl\u00e4l\u00e4inen kertoo.<\/p>\n
Norphel listaa lis\u00e4\u00e4 hankkeen etuja: luonnon vesitasapaino ja laidunmaat paranevat, viljelij\u00f6iden vesikiistat v\u00e4henev\u00e4t ja he voivat saada kaksi satoa vuodessa, mik\u00e4 kohentaa elintasoa.<\/p>\n
Parin vuosikymmenen kokemukset Ladakhissa ovat niin hyvi\u00e4, ett\u00e4 Norphel suosittelee "keinoj\u00e4\u00e4tik\u00f6it\u00e4" my\u00f6s muille keskisen Aasian vuoristoalueille. Tarvikkeiden kuljetus ja j\u00e4rjestelmien yll\u00e4pito tosin tarjoavat haasteita vaikeakulkuisessa vuoristossa.<\/p>\n
Norphel rakensi ensimm\u00e4isen "keinoj\u00e4\u00e4tikk\u00f6ns\u00e4" Phuktse Phun kyl\u00e4\u00e4n 1987, ja se maksoi 1 580 euroa. <\/p>\n
Seuraavaksi h\u00e4n aikoo rakentaa viisi j\u00e4\u00e4tikk\u00f6\u00e4 brittil\u00e4isen kansalaisj\u00e4rjest\u00f6n tuella. Kustannusarvio on noin 31 600 euroa. Se vastaa J\u00e4\u00e4tikk\u00f6miehen mukaan vain nelj\u00e4sosaa kuluista, joita aiheutuisi veden patoamisesta sementtialtaaseen. <\/p>\n
"K\u00e4yt\u00e4mme p\u00e4\u00e4asiassa paikallisia kivi\u00e4 ja materiaaleja, mutta lis\u00e4rahoituksen avulla pystyisin tekem\u00e4\u00e4n viel\u00e4 paljon parempaa j\u00e4lke\u00e4", Norphel sanoo.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
Lis\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4, v\u00e4hemm\u00e4n lunta <\/p>\n
Ranskalainen Geres-ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 on analysoinut Intian pohjoisen Ladakhin alueen ilmatieteellisi\u00e4 tilastoja vuodesta 1973. <\/p>\n
Sen mukaan kes\u00e4t ovat nyt paljon aiempaa l\u00e4mpim\u00e4mpi\u00e4, talvikuukausien l\u00e4mp\u00f6tila on kohonnut asteen verran ja lumentulo supistunut jyrk\u00e4sti. <\/p>\n
Maailman luonnon s\u00e4\u00e4ti\u00f6 (WWF) on havainnut, ett\u00e4 lintujen pesim\u00e4aikataulut alueella ovat muuttuneet.<\/p>\n
"Tsokarj\u00e4rven alueen paimentolaisten vaellusreitit ovat my\u00f6s muuttuneet laidunten heikkenemisen vuoksi", Ladakhin p\u00e4\u00e4kaupungissa Lehiss\u00e4 toimiva WWF:n ty\u00f6ntekij\u00e4 Nisa Khatoon kertoo. (IPS)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ladakh, Intia, 30.11.09 (IPS) – Himalajan j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden kutistuminen ei lannista J\u00e4\u00e4tikk\u00f6mieheksi kutsuttua Chewang Norphelia, 74. H\u00e4n rakentaa uusia j\u00e4\u00e4tik\u00f6it\u00e4 Intian Ladakhiin turvatakseen kasteluveden pelloille.<\/p>\n
Ladakhin alue sijaitsee Int… Continue Reading