Bangkok, 30.03.09 (IPS) – Lontoossa 2. huhtikuuta pidett\u00e4v\u00e4 G20-maiden kokous on tuomittu ep\u00e4onnistumaan, vaikka sen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 luoda uudet raamit maailmantaloudelle samaan tapaan kuin kuuluisa Bretton Woodsin kokous teki toisen maailmansodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n
<\/p>\n
Ep\u00e4onnistumiseen on monia syit\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4in kunnianhimoinen hanke pit\u00e4isi toteuttaa YK:ssa eik\u00e4 maailman rikkaiden ep\u00e4virallisessa ryhm\u00e4ss\u00e4, jossa kehitysmailla on vain nimellinen edustus. G20 on suljettu kerho, kun 1944 Bretton Woodsiin yritettiin sodan keskell\u00e4kin turvata mahdollisimman laaja osanotto. <\/p>\n
G20 yritt\u00e4\u00e4 saavuttaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 saman, mihin Bretton Woods varasi kolme viikkoa. Sen arkkitehteihin kuulunut John Maynard Keynes tiesi, ett\u00e4 piru piilee yksityiskohdissa. G20 tyytyy suuriin linjoihin piilottaen ristiriidat.<\/p>\n
Lontoossa yritet\u00e4\u00e4n valjastaa jo ep\u00e4onnistuneita laitoksia ratkaisemaan talouskriisi\u00e4, kun Bretton Woodsissa perustettiin uusia. Nyt turvataan taas G20-ryhm\u00e4\u00e4n, G7-maiden vuonna 1999 perustamaan vakausfoorumiin (Financial Stability Forum) ja vakavaraisuuden hallintaa koskevaan Baselin 2. sopimukseen vuodelta 2004. <\/p>\n
Ne kaikki luotiin vuoden 1997 Aasian finanssikriisin j\u00e4lkeen s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n globaaleja rahoitusmarkkinoita. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan kajonneet johdannaiskauppaan, lyhyeksi myyntiin, vipurahastoihin ja muihin Aasian kriisiin ja nykyahdinkoon vaikuttaneisiin mekanismeihin.<\/p>\n
Sen sijaan instituutiot ottivat todesta yksityisen sektorin pyrkimyksen "itses\u00e4\u00e4ntelyyn". Ne vakuuttivat, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4oman liikkeiden valvonta on pahaksi kehittyville talouksille, ett\u00e4 keinottelu lainattujen osakkeiden liikuttelulla oli laillinen markkinaoperaatio ja ett\u00e4 johdannaiskauppa "t\u00e4ydellisti" markkinat. Markkinat piti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pelureille, jotka olivat kehitt\u00e4neet luotettavat "riskianalyysit".<\/p>\n
Ongelman osaksi muodostuneista instituutioista yritet\u00e4\u00e4n siis nyt tehd\u00e4 sen ratkaisijoita.<\/p>\n
G20:n esitt\u00e4m\u00e4n ratkaisumallin hankalin osa on kuitenkin Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto IMF. Yhdysvallat ja Euroopan unioni pyrkiv\u00e4t nostamaan IMF:n p\u00e4\u00e4oman 50 miljardista dollarista 500 miljardiin, joka lainattaisiin kehitysmaille talouden elvytykseen.<\/p>\n
Kosmeettisista muutoksista huolimatta rikkaat maat m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 ylivoimaisesti IMF:n hallitusta. Varsinkin Aasian ja Afrikan kehitysmaat ovat pahasti aliedustettuja. Euroopalla on kolmannes paikoista, ja se pit\u00e4\u00e4 kiinni feodaalisesta oikeudestaan IMF:n toimitusjohtajan palliin. USA:lla on veto-oikeus 17 prosentin paikkaosuudellaan.<\/p>\n
IMF menetti uskottavuutensa Aasian talouskriisiss\u00e4. Se pahensi tilannetta v\u00e4\u00e4rill\u00e4 neuvoillaan, ja heikkojen talouksien pelastamiseen tarkoitetut miljardit upposivat lopulta ulkomaisten rahoituslaitosten tappioiden korvaamiseen.<\/p>\n
Thaimaa lopetti yhteisty\u00f6ns\u00e4 IMF:n kanssa 2003, ja Brasilia, Venezuela, Argentiina ja monet muut maat tekiv\u00e4t samoin. IMF ajautui budjettikriisiin, kun isojen kehitysmaiden velanmaksu loppui.<\/p>\n
Vaikka IMF:kin vakuuttaa nyt kannattavansa keynesil\u00e4ist\u00e4 elvytyspolitiikkaa, sen lainaehdot rohkaisevat yh\u00e4 vapauttamaan rahoitusmarkkinoita.<\/p>\n
IMF:n uskottavuutta heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, etteiv\u00e4t sen "huippuekonomistit" kyenneet ennustamaan kypsym\u00e4ss\u00e4 ollutta finanssikriisi\u00e4.<\/p>\n
Nykyist\u00e4 kriisi\u00e4 tulisi l\u00e4hesty\u00e4 toisin. <\/p>\n
Uusi globaali talousj\u00e4rjestys tulisi laatia YK:n erityisistunnossa useiden viikkojen ty\u00f6n tuloksena. Se voisi perustaa rahoitusalalle uuden elimen, jonka p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa koko maailma olisi tasapuolisesti edustettuna.<\/p>\n
Kehitysmaiden velat pit\u00e4isi mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Se elvytt\u00e4isi tehokkaammin kuin IMF:n jakama raha.<\/p>\n
Uuden arkkitehtuurin tukipilareina olisivat alueelliset organisaatiot, joiden iduiksi sopisivat Aasiassa Asean+3 ja Chiang Main aloite ja Latinalaisessa Amerikassa Bolivarilainen vaihtoehto sek\u00e4 Etel\u00e4n pankki.<\/p>\n
Romahtanut globaali kapitalismi kaipaa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 paljon syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 uudistamista. Kriisi tulisi n\u00e4hd\u00e4 tilaisuutena hahmotella uusi j\u00e4rjestelm\u00e4, joka lopettaa eurooppalais-amerikkalaisen ylivallan hallitseman uusliberaalin vaiheen. Tilalle tulisi luoda entist\u00e4 hajautetumpi, deglobalisoidumpi ja demokraattisempi j\u00e4rjestys.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
* Walden Bello toimii sosiologian professorina Filippiinien yliopistossa ja tutkijana Bangkokin Focus on the Global South -laitoksessa.<\/p>\n
(c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bangkok, 30.03.09 (IPS) – Lontoossa 2. huhtikuuta pidett\u00e4v\u00e4 G20-maiden kokous on tuomittu ep\u00e4onnistumaan, vaikka sen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 luoda uudet raamit maailmantaloudelle samaan tapaan kuin kuuluisa Bretton Woodsin kokous teki toisen maailmansodan j\u00e4lk… Continue Reading