Dubai, 07.07.08 (IPS) – Aasia nousee yh\u00e4 kiinnostavammaksi sijoituskohteeksi Persianlahden valtioiden huimille \u00f6ljytuloille, koska l\u00e4nsimaat rajoittavat niiden liikkuma-alaa poliittisin perustein.\n<\/p>\n
<\/p>\n
Dubain edustaja varoitti t\u00e4m\u00e4nvuotisessa Davosin talousfoorumissa, ett\u00e4 Persianlahden rahastot lopettavat sijoittamisen teollisuusmaihin, jos niiden tarkoitusper\u00e4t ovat jatkuvien ep\u00e4ilyjen kohteina.<\/p>\n
"Valtiollisten rahastojen politiikkana on menn\u00e4 sinne, miss\u00e4 ne ovat tervetulleita. Jos rikkaat valtiot eiv\u00e4t halua rahojamme, niin hyv\u00e4 on. Me sijoitamme Kiinaan ja Intiaan. Niille investoinnit kelpaavat", Dubai World -holdingyhti\u00f6n puheenjohtaja Sultan Ahmad bin Sulayem vakuutti.<\/p>\n
Valtiollinen sijoitusrahasto Dubai International Capital (DIC) osti jo marraskuussa huomattavan osuuden japanilaisesta Sonysta. Sijoituksen hinnaksi arvioitiin 0,5-1 miljardia Yhdysvaltain dollaria (dollari on noin 0,64 euroa).<\/p>\n
Kun DIC perustettiin 2004, strategiana oli kanavoida kolmannes ulkomaisista investoinneista Aasiaan. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 rahaa on virrannut sinen noin kaksi miljardia dollaria.<\/p>\n
L\u00e4nsimaat ovat olleet huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 kehittyvien maiden valtiollisten sijoitusrahastojen ostama varallisuus voi joutua "ep\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisten" hallitusten valvontaan, Dubaissa toimivan Persianlahden tutkimuskeskuksen tutkija Eckart Woertz selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Huolta on lis\u00e4nnyt valtiollisten sijoitusrahastojen reipas kasvu. Ne ovat nyt suurempia kuin kansainv\u00e4lisill\u00e4 markkinoilla toimivat hedge- eli vipurahastot ja muut yksityiset sijoitusyhti\u00f6t.<\/p>\n
Rahastoja omistavat p\u00e4\u00e4asiassa teollistuvat Aasian valtiot ja \u00f6ljynviej\u00e4t, joille on kertynyt huomattavia ylij\u00e4\u00e4m\u00e4varoja. Niille haetaan nyt tuottoa osakkeista ja obligaatioista.<\/p>\n
Omia sijoitusrahastojaan hallinnoi yli 20 maata. Persianlahden \u00f6ljymaiden rahastojen kooksi arvioidaan yhteens\u00e4 noin 1,6 biljoonaa dollaria. Suurin on noin 900 miljardin Abu Dhabin rahasto. My\u00f6s Singapore, Kiina ja Ven\u00e4j\u00e4 liikuttelevat isoja sijoitusp\u00e4\u00e4omia. <\/p>\n
Varsinkin Yhdysvallat pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suurien osakepottien p\u00e4\u00e4tyminen ei-liittolaismaiden haltuun on poliittinen ja taloudellinen riski. Jos osakkeet \u00e4kki\u00e4 myyt\u00e4isiin, hinnat voisivat laskea, korot nousta ja talous vahingoittua.<\/p>\n
L\u00e4nnen penseys on lis\u00e4nnyt kehitysmaiden keskin\u00e4ist\u00e4 kauppaa ja sijoitustoimintaa. YK:n mukaan kaupan volyymi kolminkertaistui kahteen biljoonaan dollariin vuosina 1996-2006.<\/p>\n
Persianlahden maiden k\u00e4\u00e4ntyminen Aasiaan johtuu osaltaan my\u00f6s vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen l\u00e4nness\u00e4 aiheuttamasta torjunnasta ja Aasian talouksien noususta.<\/p>\n
Kaksi kolmasosaa Persianlahden \u00f6ljyst\u00e4 vied\u00e4\u00e4n nyt Aasiaan, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi tuplaantua kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Alueen kaikesta viennist\u00e4 menee nyt puolet Aasiaan, josta tulee kolmannes niiden tuonnista. Alueiden kauppavaihto on kolminkertaistunut vuodesta 2000 ja ylitt\u00e4\u00e4 nyt 300 miljardia dollaria. <\/p>\n
Yhdysvallat allekirjoitti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Abu Dhabin ja Singaporen sijoitusyhti\u00f6n kanssa sopimuksen, joka edellytt\u00e4\u00e4 investointien olevan kaupallista eik\u00e4 geopoliittista juurta. Sopimus korostaa avoimuutta, riskienhallintaa ja lakien kunnioitusta, mutta my\u00f6s protektionismin kieltoa.<\/p>\n
Silti Yhdysvaltain kongressi keskusteli toukokuussa siit\u00e4, miten kansallinen turvallisuus vaarantuu, kun maahan p\u00e4\u00e4see "joskus ep\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisten ja joskus ep\u00e4luotettavien" hallitusten sijoitusrahastoja.<\/p>\n
Saksassa kaavaillaan erityislakia est\u00e4m\u00e4\u00e4n ei-toivotut ulkomaiset yritysostot strategisilla aloilla. <\/p>\n
L\u00e4nsimaiden huolta lis\u00e4\u00e4 kehittyvien maiden valtiollisten sijoitusrahastojen koko ja kiivas kasvu. Vuonna 1990 niiden arvo oli 500 miljardia dollaria, mutta nyt noin 2,5 biljoonaa. Niiden odotetaan paisuvan viidess\u00e4 vuodessa 1,2 biljoonalla dollarilla ja ylt\u00e4v\u00e4n 27 biljoonaan vuonna 2022.<\/p>\n
Tutkija Woertzin mielest\u00e4 \u00f6ljymaiden pit\u00e4isi "muistuttaa l\u00e4nsimaille, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sy markkinoille ei ole yksisuuntainen tie". Jos neuvo ei mene perille, Aasia korjaa potin.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Dubai, 07.07.08 (IPS) – Aasia nousee yh\u00e4 kiinnostavammaksi sijoituskohteeksi Persianlahden valtioiden huimille \u00f6ljytuloille, koska l\u00e4nsimaat rajoittavat niiden liikkuma-alaa poliittisin perustein.
\nDubain edustaja varoitti t\u00e4m\u00e4nvuotisessa Davosin … Continue Reading