Arusha, 14.07.08 (IPS) – Kastul Bahan pellolla Pohjois-Tansaniassa kasvavat komeat maissit ovat muiden kyl\u00e4l\u00e4isten kateuden aihe. Bahalla oli riitt\u00e4v\u00e4sti rahaa ostaa lannoitetta puolen hehtaarin pellolleen. H\u00e4n uskoo saavansa kymmenen s\u00e4kin sadon, kun viime kaudella maissia tuli vain nelj\u00e4 s\u00e4killist\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Silti h\u00e4nen tuotantokustannuksensa haukkaavat valtaosan voitosta. Bahan mukaan vain hyv\u00e4ll\u00e4 onnella h\u00e4n saa ruokittua perheens\u00e4 ja myyty\u00e4 pienen ylij\u00e4\u00e4m\u00e4n paikallisella torilla.<\/p>\n
"Me maanviljelij\u00e4t tulemme h\u00e4din tuskin toimeen. Me pysymme k\u00f6yhin\u00e4, koska maatalouspolitiikka on huonoa eik\u00e4 viljelij\u00f6it\u00e4 tueta", Baha sanoo.<\/p>\n
Ruoan hinnannousu maailman markkinoilla ei tuo v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 suurimmalle osalle Tansanian pienviljelij\u00f6ist\u00e4. Hollannissa toimivan YK-toimiston Fund for Commoditiesin (CFC) mukaan tansanialaiset joutuvat p\u00e4invastoin kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n vy\u00f6t\u00e4 kun maahan tuotavan ruoan hinta on noussut ja ruoan tuotantokustannukset kasvaneet.<\/p>\n
Tansania on Afrikan nelj\u00e4nneksi suurin kahvintuottaja. Vientituloja kertyy my\u00f6s tupakasta, puuvillasta, cashew-p\u00e4hkin\u00f6ist\u00e4, teest\u00e4, sisalkuidusta ja neilikasta. CFC:n projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n Andrey Kuleshovin mukaan tuotanto- ja kuljetuskustannusten nousu kuitenkin alentaa viljelij\u00f6iden voittoja.<\/p>\n
Tansania saa 85 prosenttia vientituloistaan maanviljelyst\u00e4 ja siit\u00e4 kertyy 30 prosenttia bruttokansantuotteesta. Noin nelj\u00e4 viidest\u00e4 tansanialaisesta saa perusravintonsa omilta viljelmilt\u00e4\u00e4n ja monet my\u00f6s p\u00e4\u00e4asialliset tulonsa.<\/p>\n
Maanviljely on Tansaniassa ty\u00f6voimavaltainen ala. Pellot kuokitaan yleens\u00e4 k\u00e4sin.<\/p>\n
Veitsill\u00e4 varustetut naiset ker\u00e4\u00e4v\u00e4t kahvisatoa 175 hehtaarin Karatun kahvitilalla. Tilanjohtajan Starson Mooteran mukaan koneiden ja varaosien hinnannousu sek\u00e4 korotus v\u00e4himm\u00e4ispalkkoihin vuoden alussa ovat kaventaneet voittoja. T\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n suurtilalla ei ole varaa lis\u00e4t\u00e4 lannoitem\u00e4\u00e4ri\u00e4, joten satotulokset eiv\u00e4t parane.<\/p>\n
Tinga Tinga -kahvitilan johtaja Aziz Yusuf vahvistaa, ett\u00e4 tuotantokustannukset ovat nousseet.<\/p>\n
"Olemme kyll\u00e4 kuulleet, ett\u00e4 tuotteiden myyntihinta on maailmalla parempi, mutta johonkin se voitto vaan katoaa matkalla", Yusuf sanoo.<\/p>\n
Maatalousasiantuntijoiden mukaan Tansanian hallituksen pit\u00e4isi kantaa vastuuta ja tukea miljoonia viljelij\u00f6it\u00e4 paremmin. Dar es Salaamissa toimiva tuottajien ja tutkijoiden painostusryhm\u00e4 Agriculture Council of Tanzania vaatii halvempia lainoja ja tukiaisia. Se vetoaa maan hallitukseen, jotta se pit\u00e4isi Afrikan johtajien antaman lupauksen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kymmenen prosenttia budjetista maatalouteen vuoteen 2010 menness\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maatalous vie 6,4 prosenttia Tansanian valtion budjetista.<\/p>\n
Parlamentin j\u00e4sen Abdallah Kigoda vaatii hallitusta alentamaan viljelij\u00f6iden maksamia veroja.<\/p>\n
Agriculture Council of Tanzanian mukaan paikalliset viranomaiset verottavat viljelij\u00f6it\u00e4 17 kertaa ankarammin kuin teollisuustuottajia.<\/p>\n
Baha toivoo hallituksen korottavan lannoitteiden tukiaisia.<\/p>\n
"En voi luottaa ilmoihin ja hinnat markkinoilla ovat ep\u00e4vakaat. Ainakin minun pit\u00e4isi voida luottaa edes v\u00e4h\u00e4iseen apuun omalta hallitukseltani", Baha sanoo.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Arusha, 14.07.08 (IPS) – Kastul Bahan pellolla Pohjois-Tansaniassa kasvavat komeat maissit ovat muiden kyl\u00e4l\u00e4isten kateuden aihe. Bahalla oli riitt\u00e4v\u00e4sti rahaa ostaa lannoitetta puolen hehtaarin pellolleen. H\u00e4n uskoo saavansa kymmenen s\u00e4kin sado… Continue Reading