Dar es Salaam, 17.03.08 (IPS) – Justina Bkole, 38, oli pieni taapero, kun h\u00e4nen vanhempansa pakenivat Burundin etnisi\u00e4 yhteenottoja rajan yli Tansaniaan vuonna 1972. Bkole ei harkitse paluuta, vaikka moni kohtalotoveri on l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4.\n<\/p>\n
<\/p>\n
"Lapseni k\u00e4yv\u00e4t t\u00e4\u00e4ll\u00e4 koulua ja meill\u00e4 on ruokaa", sanoo Bkole, jonka pienell\u00e4 maapalstalla kasvaa tihe\u00e4 tupakka- ja maissiviljelm\u00e4.<\/p>\n
"Olen kuitenkin yh\u00e4 pakolainen, koska kotini on Burundissa, josta minut pakotettiin l\u00e4htem\u00e4\u00e4n", h\u00e4n pohtii.<\/p>\n
Tansania on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt sulkea vuoteen 2010 menness\u00e4 kaikki kolme maan l\u00e4nsiosassa sijaitsevaa leiri\u00e4, joihin vuonna 1972 Burundista paenneet majoitettiin. Leirit ovat olleet Tansanian valtion ja YK:n pakolaisviraston UNHCR:n hoidossa.<\/p>\n
Vuoden 1972 evakkoja ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n on yhteens\u00e4 218 000, ja heille on tarjottu vaihtoehdoiksi kotiinpaluuta tai Tansanian kansalaisuuden anomista.<\/p>\n
YK:n mukaan noin 80 prosenttia burundilaisista haluaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 Tansaniaan. Kotiin palaavista ensimm\u00e4iset l\u00e4htiv\u00e4t maaliskuun alkupuolella. <\/p>\n
Bkole aikoo anoa Tansanian kansalaisuutta. "Olen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 onnellinen", h\u00e4n sanoo, vaikka burundilaisten ei ole sallittu poistua leireist\u00e4\u00e4n ilman erillist\u00e4 lupaa ja yhteydet paikallisv\u00e4est\u00f6\u00f6n ovat j\u00e4\u00e4neet heikoiksi. <\/p>\n
El\u00e4m\u00e4 on kovaa valtaosalle k\u00f6yh\u00e4n Tansanian 39 miljoonasta asukkaasta, ja sama koskee pakolaisia. Vakituisten ty\u00f6paikkojen puuttuessa moni koettaa hankkia elantoa ompelulla, mehil\u00e4istarhauksella tai kaupustelulla.<\/p>\n
Noin puolet leirien asukkaista kasvattaa pienill\u00e4 maatilkuilla tupakkaa, maissia, maap\u00e4hkin\u00f6it\u00e4, riisi\u00e4 ja perunaa myyntiin.<\/p>\n
Pakolaiset ovat saaneet nauttia paremmasta terveydenhuollosta kuin tansanialaiset naapurinsa.<\/p>\n
"UNHCR on meille kuin is\u00e4 ja \u00e4iti. Se antaa rakkautta mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 my\u00f6s s\u00e4\u00e4nn\u00f6t", Thomas Mabruck, 44, pohtii. H\u00e4n on viiden lapsen is\u00e4 ja toimii vapaaehtoisena opettajana Ulyankulun leiriss\u00e4.<\/p>\n
"Sodan takia l\u00e4htem\u00e4\u00e4n joutunut ihminen on pakolainen, mutta nyt haluaisin olla jossakin 'asukas'", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
L\u00e4ht\u00f6 Burundiin pelottaa varsinkin vanhempaa v\u00e4ke\u00e4, koska se merkitsee leirin tarjoaman suojaverkon menett\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
"Jos minulle ei my\u00f6nnet\u00e4 Tansanian kansalaisuutta, en tied\u00e4 minne menn\u00e4. Se merkitsee kuolemaa", Ananais-nimell\u00e4 esitt\u00e4ytyv\u00e4 vanhempi viljelij\u00e4 huokaa.<\/p>\n
Tansania tarjoaa Burundiin l\u00e4hteville vajaan 30 euron kertakorvauksen ja puolen vuoden elintarvikkeet.<\/p>\n
Kielest\u00e4 aiheutuu ongelmia, sill\u00e4 evakot puhuvat sujuvasti Tansaniassa k\u00e4ytetty\u00e4 suahilia, mutta harva ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Burundin virallista kielt\u00e4 ranskaa.<\/p>\n
Kahden lapsen is\u00e4 Cassian Benedict, 26, aikoo muuttaa isiens\u00e4 kotimaahan lokakuussa. <\/p>\n
"Synnyin pakolaisena, kuten lapsenikin, mutta viel\u00e4 ei ole my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 palata. Saamme siell\u00e4 paremman el\u00e4m\u00e4n", h\u00e4n uskoo.<\/p>\n
Vuoden 1972 evakkojen ohella Tansania on majoittanut yli 200 000 henke\u00e4, jotka pakenivat my\u00f6hempi\u00e4 levottomuuksia Burundista ja Kongon demokraattisesta tasavallassa. N\u00e4it\u00e4 maan luoteisosien leireihin majoitettuja pakolaisia Tansania on pyyt\u00e4nyt l\u00e4htem\u00e4\u00e4n vapaaehtoisesti t\u00e4m\u00e4n vuoden aikana.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Dar es Salaam, 17.03.08 (IPS) – Justina Bkole, 38, oli pieni taapero, kun h\u00e4nen vanhempansa pakenivat Burundin etnisi\u00e4 yhteenottoja rajan yli Tansaniaan vuonna 1972. Bkole ei harkitse paluuta, vaikka moni kohtalotoveri on l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4.
\n"Lapseni … Continue Reading