Port Moresby, Papua-Uusi-Guinea,, 17.07.95 (IPS) – Aluetta kutsutaan Aasian Amazoniaksi. Kartalla lohik\u00e4\u00e4rmett\u00e4 muistuttavalla Uuden Guinean saarella kasvaa kahdeksan prosenttia maailman neitseellisest\u00e4 trooppisesta viidakosta. Tihe\u00e4\u00e4 sademets\u00e4\u00e4 on 550 000 neli\u00f6kilometri\u00e4 (l\u00e4hes kaksi kertaa Suomen pinta-ala<\/p>\n
<\/p>\n
Uuden Guinean saarella sademetsi\u00e4 uhkaa yht\u00e4 onneton kohtalo kuin Amazon-joen alueella Etel\u00e4-Amerikassa: tuhoutuminen lyhytn\u00e4k\u00f6isen voitonhimon kaatamana. Turvassa eiv\u00e4t ole saaren kummankaan puolen ikivanhat kasvustot. L\u00e4ntinen osa – Irian Jaya – kuuluu Indonesiaan, it\u00e4inen osa Papua-Uuden-Guinean valtioon.<\/p>\n
Viidakko oli ennen l\u00e4pip\u00e4\u00e4sem\u00e4t\u00f6nt\u00e4, t\u00e4n\u00e4\u00e4n sit\u00e4 halkovat puutavarayhti\u00f6itten ajotiet. Viidakkokaupunkeja nousee kuin rakkuloita sairaan iholle. Eroosio nakertaa suojattomaksi raivattuja maan pintakerroksia ja panee joet punertamaan.<\/p>\n
Malesialaiset ja indonesialaiset yritt\u00e4j\u00e4t ovat vaikeuksissa omissa kotimetsiss\u00e4\u00e4n. Mets\u00e4ala on pienentynyt ja koti- ja ulkomainen arvostelu pakottaa niit\u00e4 varovaisuuteen. Siksi ne ovat hakeutuneet Tyynenmeren mets\u00e4isille saarille, jossa ne toivovat voivansa mellastaa mielens\u00e4 mukaan.<\/p>\n
Aasialaisia yrityksi\u00e4 operoi jopa etel\u00e4amerikkalaisessa Surinamin valtiossa, jossa niiden vuokraamat mets\u00e4t peitt\u00e4v\u00e4t nelj\u00e4nneksen koko valtakunnasta. Surinamissa puuta kaatava malesialainen Berjaya-konserni on asemissa my\u00f6s Salomonsaarten sademetsiss\u00e4.<\/p>\n
"Heille eiv\u00e4t riit\u00e4 Malesian mets\u00e4t. He hinkuavat metsi\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa", varoittaa Malesiaan kuuluvan Sarawakin osavaltion entinen kansanedustaja Sim Kwang Kang.<\/p>\n
Sarawakissa p\u00e4\u00e4majaansa pit\u00e4v\u00e4 tukkiyhti\u00f6 Rimbunan Hijau on kova sana Papua-Uuden-Guinean sademetsiss\u00e4. Sen osuus maan sahaamattoman puun viennist\u00e4 on 86 prosenttia.<\/p>\n
Vanuatun itsen\u00e4inen saarivaltio joutuu puolustamaan tuomioistuimessa oikeuttaan kielt\u00e4\u00e4 puutavaran vienti. Vastapuolena on nelj\u00e4 yrityst\u00e4 muista Aasian maista. Vanuatun ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelijat ovat laskeneet, ett\u00e4 nykyisell\u00e4 hakkuuvauhdilla maan mets\u00e4t parturoidaan loppuun kolmessa vuodessa.<\/p>\n
Papua-Uusi-Guinea hankki viime vuonna puutavaraviennill\u00e4\u00e4n l\u00e4hes kaksi miljardia markkaa. Se on viidesosa koko viennist\u00e4 ja ala on tullut t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi valuutan l\u00e4hteeksi kuin kulta- ja kuparikauppa.<\/p>\n
Osa puutavaraviennin arvosta on j\u00e4\u00e4nyt saamatta. Erikoisselvityksen mukaan petolliset ulkomaiset tukkiyhti\u00f6t ovat huijanneet Papua-Uuden-Guinean hallitukselta vuosittain 1,3 miljardia markkaa. Tutkimus osoittaa, ett\u00e4 saaliinjaolla on ollut my\u00f6s paikallisia viranomaisia, liikemiehi\u00e4 ja maanomistajia.<\/p>\n
"Mets\u00e4yhti\u00f6t lahjovat maanomistajia ja kansanedustajia. Kun heid\u00e4t on saatu juoneen mukaan, yritt\u00e4j\u00e4t yksinkertaisesti marssittavat miehens\u00e4 mets\u00e4\u00e4n ja suruton tuhoaminen p\u00e4\u00e4see valloilleen", kuvailee Melanesian ymp\u00e4rist\u00f6s\u00e4\u00e4ti\u00f6n Chris Kia.<\/p>\n
Perinteiset p\u00e4\u00e4llik\u00f6t omistavat Papua-Uudessa- Guineassa l\u00e4hes kaiken mets\u00e4n. Vain kaksi prosenttia on muiden k\u00e4siss\u00e4. Lain mukaan p\u00e4\u00e4llik\u00f6ill\u00e4 on oikeus my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ulkomaisille yhti\u00f6ille pitk\u00e4aikaisia hakkuulupia.<\/p>\n
Kun yhdest\u00e4 suuresta jalopuurungosta saatetaan maksaa l\u00e4hes 10 000 markkaa, kiusaus kasvattaa yht\u00e4kkisesti omaa k\u00e4teiskassaa on helposti mets\u00e4nomistajille ylivoimainen.<\/p>\n
L\u00e4himp\u00e4n\u00e4 rannikoa olevat alueet on kaluttu melkein puuttomiksi. Entisen oikeusministerin Nahau Rooneyn perustelu, jonka mukaan mets\u00e4n kaatajia seuraavat maanviljelij\u00e4t, ei ole osoittautunut oikeaksi.<\/p>\n
Salomonsaarilla ilmestyv\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lehti Link h\u00e4lytt\u00e4\u00e4 indonesialaisen Goodwill-yhti\u00f6n yrityksest\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni maan suurimman asumattoman saaren, Teteparen, puuvaroihin. Saari autioitui 200 vuotta sitten sen asukkaiden paettua alueella raivonnutta kulkutautia.<\/p>\n
Fijill\u00e4 el\u00e4v\u00e4 kirjailija Atu Emberson-Bain kutsuu rikolliseksi sit\u00e4, kuinka nopeasti alueen saarivaltioitten metsi\u00e4 kaadetaan. "Mets\u00e4alan supistuminen lis\u00e4\u00e4 riippuvuuttamme tuontielintarvikkeista, heikent\u00e4\u00e4 kansalaisten ravintoa ja terveytt\u00e4 sek\u00e4 pahentaa k\u00f6yhyytt\u00e4 ja maaltapakoa."<\/p>\n
Australian ja Uuden Seelannin tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 l\u00e4hialueen sademetsien kohtaloa valitetaan n\u00e4kyv\u00e4sti. Vastuussa olevien mets\u00e4yhti\u00f6itten edustajat leimaavat kritiikin Aasian panetteluksi.<\/p>\n
Kun Australian p\u00e4\u00e4ministeri Paul Keating syytti Tyynen meren huippukokouksessa Brisbanessa ulkomaisia mets\u00e4yhti\u00f6it\u00e4 saarivaltioitten ry\u00f6v\u00e4\u00e4misest\u00e4, Malesian p\u00e4\u00e4ministeri Mahathir Mohamad tulkitsi sen mustasukkaisuudeksi. "Entisaikoina Aasia oli australialaisten silmiss\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 takapihaa, mutta ajat ovat muuttuneet. Me nousemme voimakkaasti", Malesian p\u00e4\u00e4ministeri perusteli.<\/p>\n
Papua-Uuden-Guinean puunvienti\u00e4 hallitseva Rimbunan Hijau on ryhtynyt maan p\u00e4\u00e4kaupungissa Port Moresbyss\u00e4 ilmestyv\u00e4n englanninkielisen sanomalehden The<\/p>\n
Rimbunan Hijaun perustaja Tiong Hiew King kiist\u00e4\u00e4 yrityst\u00e4\u00e4n vastaan esitetyt syyt\u00f6kset. "Vuotuiset hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t ylit\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen rajaa. Puutavarateollisuus ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 runsaasti Papua-Uuden-Guinean kansalaisia, jotka el\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 hyvin primitiivisell\u00e4 tasolla. Ilman meit\u00e4 heill\u00e4 ei olisi muuta sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin kookosta, perunoita ja jamssia."<\/p>\n
Saarivaltion vihre\u00e4t n\u00e4kev\u00e4t tilanteen aivan p\u00e4invastaisena. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n sademetsien asukkaat ovat omavaraisia ja itse\u00e4\u00e4n kunnioittavia ihmisi\u00e4, mutta mets\u00e4yhti\u00f6t tekev\u00e4t heist\u00e4 juurettomia ja varattomia s\u00e4ilykekalan ja teollisten virvokejuomien kuluttajia.<\/p>\n
H\u00e4t\u00e4huudot ovat her\u00e4tt\u00e4neet Papua-Uuden-Guinean, Fijin, Vanuatun ja Salomonsaarten hallitukset. Ne valmistelevat yhdess\u00e4 politiikkaa, joka turvaa maitten sademetsien tulevaisuuden. (Inter Press Service) <\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Port Moresby, Papua-Uusi-Guinea,, 17.07.95 (IPS) – Aluetta kutsutaan Aasian Amazoniaksi. Kartalla lohik\u00e4\u00e4rmett\u00e4 muistuttavalla Uuden Guinean saarella kasvaa kahdeksan prosenttia maailman neitseellisest\u00e4 trooppisesta viidakosta. Tihe\u00e4\u00e4 sademets\u00e4… Continue Reading