Bryssel, 26.11.01 (IPS) – Rikkaat maat lopettaisivat puhumisen kehitysmaiden veloista siin\u00e4 silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4, kun ne tajuaisivat, miten valtava ekologinen velka niill\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n on k\u00f6yhille maille. T\u00e4t\u00e4 mielt\u00e4 ovat monet ymp\u00e4rist\u00f6aktivistit ja kehitysmaiden velkojen mit\u00e4t\u00f6imist\u00e4 puoltavat kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t. <\/p>\n
<\/p>\n
Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n huomioon ottaminen on viimeinen naula arkkuun, jossa kehitysmaiden velat haudataan hiljaa ja lopullisesti. Moni n\u00e4et oli jo ennen ekon\u00e4k\u00f6kulman lis\u00e4\u00e4mist\u00e4kin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kehitysmaat ovat maksaneet lainansa halpoina raaka-aineina ja tuotteina.<\/p>\n
"Kell\u00e4\u00e4n ei pit\u00e4isi olla otsaa vaatia, ett\u00e4 Mosambikin tai Nigerin kaltaisten maiden tulisi maksaa penni\u00e4k\u00e4\u00e4n velkaa", Andrew Simms sanoo. H\u00e4n ty\u00f6skentelee Lontoossa uudenlaisia talousmalleja pohtivassa New Economics Foundationissa ja toimii aktiivisesti Jubilee 2000 -velkaliikkeess\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n teollisuusmaiden pit\u00e4isi alkaa maksaa kehitysmaille ymp\u00e4rist\u00f6velkaansa, joka on kertynyt luonnonvarojen vuosisataisesta riistosta. Lainataakkaa kasvattavat viel\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen vastaiset kulutusmallit sek\u00e4 ilmansaasteet, jotka aiheuttavat ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4.<\/p>\n
Simms esitteli ekologisen velan ajatusta belgialaisten kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 pohtineessa kokouksessa. H\u00e4nen mukaansa k\u00e4sitteen ottivat ensi kertaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Latinalaisen Amerikan ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t 1992 Rio de Janeirossa pidetyss\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen huippukokouksessa.<\/p>\n
Seuraava kest\u00e4v\u00e4n kehityksen huippukokous, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ty\u00f6nime\u00e4 Rio+10, j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ensi syyskuussa Etel\u00e4-Afrikan Johannesburgissa. Simms toivoo, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6velka otetaan siell\u00e4 viralliselle asialistalle.<\/p>\n
Espanjalainen taloustieteen professori Joan Martinez Alier pit\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6velkaa monin tavoin lupaavana k\u00e4sitteen\u00e4. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n aiheen nostaminen poliittiselle asialistalle olisi paras keino sysi\u00e4 rikkaita teollisuusmaita ekologisesti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tielle.<\/p>\n
"Kyse ei ole niink\u00e4\u00e4n ekologisten velkojen perinn\u00e4st\u00e4 kuin niiden kasvun pys\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4", Alier sanoo muistuttaen, ettei sopivaa laskentaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ole viel\u00e4 kehitetty.<\/p>\n
Joukko kansainv\u00e4lisi\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ja kehitystutkimuslaitoksia pit\u00e4\u00e4 afrikkalaisessa Beniniss\u00e4 marraskuun lopulla kehitysmaiden asioihin pureutuvan konferenssin, jonka teemoina ovat globalisaatio, ekologinen velka, ilmastonmuutos ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys. Aikomuksena on valmistella asialistaa Rio+10 -kokoukseen.<\/p>\n
Kokouksessa on my\u00f6s tarkoitus perustaa uusi j\u00e4rjest\u00f6 nimelt\u00e4\u00e4n African Ecological Debt Creditors Alliance (afrikkalaisten ymp\u00e4rist\u00f6lainan velkojien liitto).<\/p>\n
Simms aloitti ekologisten saatavien ynn\u00e4\u00e4misen 1999 laatiessaan raporttia Christian Aid -kehitysapuj\u00e4rjest\u00f6lle. H\u00e4nen laskujensa mukaan rikkaat maat ovat ottaneet kehitysmailta "hiililuottoa" noin kolme kertaa kehitysmaiden ulkomaisen velan verran.<\/p>\n
"Voi olla, ettei ekologisen velan takaisin maksussa koskaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 lukuja, mutta niill\u00e4 on muuta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sanottavaa", Simms pohtii.<\/p>\n
"Ajateltaessa ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 sek\u00e4 sen fyysisi\u00e4 ja taloudellisia seurauksia moraalinen ylemmyys teollistuneiden ja kehitysmaiden kesken k\u00e4\u00e4ntyy t\u00e4ysin ymp\u00e4ri."<\/p>\n
Kuitenkin k\u00f6yhien maiden k\u00f6yhimm\u00e4t asukkaat k\u00e4rsiv\u00e4t ensimm\u00e4isin\u00e4 ja pahimmin tuhoisista s\u00e4\u00e4olosuhteista, joita ilmastonmuutos vahvistaa, Simms muistuttaa.<\/p>\n
Esimerkiksi merenpinnan kohoaminen pakottaa Tyyness\u00e4meress\u00e4 sijaitsevan Tuvalun saarivaltion evakuoimaan koko 11 000 hengen v\u00e4est\u00f6ns\u00e4. Australia on torjunut n\u00e4m\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6pakolaiset, mutta Uusi-Seelanti ottanee vastaan ensimm\u00e4inen er\u00e4n ensi vuonna.<\/p>\n
Kaikkiaan veden pinnan nousu uhkaa noin seitsem\u00e4\u00e4 miljoonaa saarivaltioiden asukasta.<\/p>\n
Vakuutusyhti\u00f6iden mukaan ilmastonmuutoksen yhteydess\u00e4 esiintyv\u00e4t s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t aiheuttavat yh\u00e4 enemm\u00e4n kuluja. Esimerkiksi tulvista koituneet taloudelliset menetykset ovat kahdeksankertaistuneet 1960-luvun tasosta.<\/p>\n
"Jos kehitys jatkuu samanlaisena, joudumme noin vuonna 2065 eriskummalliseen tilanteeseen. Ilmaston l\u00e4mpenemisen kiihdytt\u00e4mien luonnonkatastrofien kustannukset ylitt\u00e4v\u00e4t maailman yhteenlasketun kansantuotteen", Simms heitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 katastrofien aiheuttamista kuolemista 96 prosenttia tapahtuu kehitysmaissa. Vuoteen 2025 menness\u00e4 yli puolet kehitysmaiden asukkaista altistuu tulville ja myrskyille. Yksist\u00e4\u00e4n Bangladeshissa 20 miljoonaa ihmist\u00e4 uhkaa joutua ymp\u00e4rist\u00f6pakolaisiksi.<\/p>\n
Nuo samat ihmiset muuten joutuvat todenn\u00e4k\u00f6isimmin k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n eniten my\u00f6s kotimaansa tavallisesta ulkomaanvelasta, Simms huomauttaa.<\/p>\n
"Lainojen hoito lankeaa viime k\u00e4dess\u00e4 kehitysmaiden veronmaksajien – eli maapallon k\u00f6yhimpien ihmisten – kontolle. Lis\u00e4ksi heid\u00e4n niskaansa kaatuu ilmastonmuutoksen paisuttama ekologinen velka, koska he asuvat ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4\u00e4n haavoittuvimmissa osissa maapalloa."<\/p>\n
Vaikka maailman k\u00f6yhimpiin maihin kuuluvalle Mosambikille on my\u00f6nnetty velkahelpotuksia, se joutuu silti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n yli 300 miljoonaa markkaa vuodessa lainojensa hoitoon. Summa on enemm\u00e4n kuin Mosambikilta liikenee perusterveydenhuoltoon tai – koulutukseen.<\/p>\n
Simms kiteytt\u00e4\u00e4 ongelman: omien ulkomaanvelkojensa ohella kehitysmaat maksavat rikkaiden maiden ekologisen velan korot menetyksin\u00e4, joita yleistyv\u00e4t luonnonkatastrofit niille aiheuttavat.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bryssel, 26.11.01 (IPS) – Rikkaat maat lopettaisivat puhumisen kehitysmaiden veloista siin\u00e4 silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4, kun ne tajuaisivat, miten valtava ekologinen velka niill\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n on k\u00f6yhille maille. T\u00e4t\u00e4 mielt\u00e4 ovat monet ymp\u00e4rist\u00f6aktivis… Continue Reading