Washington, 14.05.97 (IPS) – Viime aikoina on tehty kolme merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 havaintoa, joiden perusteella Amerikan mantereen ensimm\u00e4isten asukkaiden historiaa joudutaan kirjoittamaan uudelleen.<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00f6yd\u00f6t viittaavat vahvasti siihen, ett\u00e4 Amerikan asukkaat saapuivat Aasiaa ja Alaskaa yhdist\u00e4nytt\u00e4 maakannasta pitkin paljon varhemmin kuin tutkijat ovat t\u00e4h\u00e4n asti uskoneet. Lis\u00e4ksi jotkut tulokkaista saattavat olla eurooppalaista alkuper\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Meksikon keskiosissa sijaitsevasta luolasta 30 vuotta sitten l\u00f6ydettyjen kurpitsan siemenien ik\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritetty uudelleen. Tuloksena on arvio, ett\u00e4 alueella el\u00e4neet mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4t harjoittivat maanviljely\u00e4 jo 10 000 vuotta sitten. Se on 4 000 vuotta aiemmin kuin t\u00e4h\u00e4n asti oli luultu ja sattuu karkeasti yksiin L\u00e4hi-id\u00e4n ja Kiinan maanviljelyn alkamisajankohdan kanssa.<\/p>\n
Tiedon kurpitsansiemenien uudesta i\u00e4nm\u00e4\u00e4rityksest\u00e4 julkaisi yhdysvaltalainen Science-lehti toukokuun toisella viikolla. Lehden mukaan se luo kokonaan uutta k\u00e4sityst\u00e4 maanviljelyyn siirtymisest\u00e4 Amerikan mantereella.<\/p>\n
"Meneill\u00e4\u00e4n on hyvin terveellinen ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 vaihe Amerikan arkeologiassa", luonnehtii Bruce Smith. H\u00e4n on Science- lehden artikkelin kirjoittaja ja Washingtonin luonnonhistoriallisen kansallismuseon arkeobiologian ohjelman johtaja.<\/p>\n
Vain viikkoa aiemmin julkaistiin toinen ja viimeinen osa Monte Verden arkeologisten kaivausten tuloksia. Kohde sijaitsee Chinchihuapijoen partaalla Etel\u00e4-Chiless\u00e4. Puuhiilest\u00e4, puusta ja norsunluusta tehdyt yli 30 radiohiilianalyysi\u00e4 osoittavat, ett\u00e4 seudulla oli asutusta jo 12 500 vuotta sitten.<\/p>\n
Monte Verden l\u00f6yt\u00f6 on tuhat vuotta vanhempi kuin t\u00e4h\u00e4n asti varhaisimpina pidetyt merkit ihmisasutuksesta Amerikan mantereella. Ne l\u00f6ydettiin Uuden Meksikon Clovisista 1932. Kaksiter\u00e4isist\u00e4 keih\u00e4\u00e4nk\u00e4rjist\u00e4\u00e4n tunnetut Clovisin asukkaat olivat mammutinmets\u00e4st\u00e4ji\u00e4, joiden uskottiin ylitt\u00e4neen Beringin maakannaksen ja siirtyneen siit\u00e4 etel\u00e4\u00e4n noin 12 500 vuotta sitten.<\/p>\n
Tutkijat otaksuivat pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Clovisin asukkaat olivat Amerikan ensimm\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4.<\/p>\n
Monte Verden l\u00f6yd\u00f6t romuttavat tuon k\u00e4sityksen Etel\u00e4-Chilen ja Beringin maakannaksen v\u00e4lisen valtavan pitk\u00e4n matkan vuoksi. Monte Verdest\u00e4 on l\u00f6ydetty muun muassa puisia keih\u00e4it\u00e4, kivilinkoja, lankkuja ja tolppia sek\u00e4 satoja kiviesineit\u00e4 ja yli 60 l\u00e4\u00e4ke- ja muuta kasvia, joita on ker\u00e4tty 400 kilometrin s\u00e4teelt\u00e4.<\/p>\n
"L\u00f6yd\u00f6n vaikutukset ovat syv\u00e4llek\u00e4ypi\u00e4. Monte Verde viittaa siihen, ett\u00e4 ensimm\u00e4isten ihmisten on t\u00e4ytynyt saapua Amerikkaan paljon aiemmin kuin 12 500 vuotta sitten", Texasin Southern Methodist -yliopiston antropologi David Meltzer kertoo.<\/p>\n
H\u00e4n arvioi, ett\u00e4 Monte Verden asukkaiden esi-isien on pit\u00e4nyt tulla Amerikkaan 20 000 vuotta sitten tai viel\u00e4kin varhemmin, kun otetaan huomioon vuoristot ja muut esteet, jotka ovat hidastaneet ihmisten vaellusta alasp\u00e4in Alaskasta<\/p>\n
Toistaiseksi on kuitenkin ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, keit\u00e4 ja mink\u00e4 rodun tai rotujen edustajia nuo varhaiset siirtolaiset olivat. T\u00e4m\u00e4nhetkiset arviot amerikkalaisten alkuper\u00e4st\u00e4 nojaavat paljolti kahden miehen j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin. Ensimm\u00e4isen muumioitunut yl\u00e4ruumis l\u00f6ydettiin Nevadasta 1940 ja toisen miltei t\u00e4ydellinen luuranko vasta viime kes\u00e4n\u00e4 Yhdysvaltain luoteisosasta.<\/p>\n
Tuoreen radiohiilianalyysin perusteella miehet kuolivat noin 9 400 vuotta sitten, ja kummankin kasvoista ja kallosta on l\u00f6ydetty eurooppalaisia piirteit\u00e4. Tietoja on lis\u00e4ksi saatu viime vuosina l\u00f6ydetyist\u00e4 viiden muun ihmisen j\u00e4\u00e4nteist\u00e4, jotka tosin ovat s\u00e4ilyneet kahta ensinmainittua huonommin.<\/p>\n
Kokonaisuus viittaa kuitenkin siihen, ett\u00e4 nykyisin Yhdysvaltain alkuasukkaina tunnetut ihmiset polveutuvat useammasta kuin yhdest\u00e4 suuresta rodullisesta ryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Eurooppalaistyyppisten ihmisten esiintyminen Pohjois- Amerikassa auttaisi my\u00f6s selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n It\u00e4-Aasian antropologisen arvoituksen eli Japanin ainu-kansan olemassaoloa.<\/p>\n
Ainut ovat kutistuva alkuper\u00e4iskansa, jonka j\u00e4senten karvainen ruumis, vaalea iho ja taipuisa tukka eroavat jyrk\u00e4sti Japanin valtav\u00e4est\u00f6st\u00e4 eli Kiinasta tulleista mongolidisen p\u00e4\u00e4rodun edustajista. Ainujen uskotaan el\u00e4neen koillisen Aasian saarilla vuosituhansia.<\/p>\n
Washingtonin kansallismuseon antropologi Douglas Owsley on tutkinut Nevadan muumiota ja sanoo sen muistuttavan eniten juuri ainuja.<\/p>\n
Viime aikojen uudet arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t perustuvat itse asiassa vanhojen l\u00f6yd\u00f6sten tutkimiseen entist\u00e4 paremman i\u00e4nm\u00e4\u00e4ritystekniikan avulla. Esimerkiksi meksikolaiset kurpitsan siemenet oli l\u00f6ydetty Oaxacan osavaltiosta jo 1960 ja niit\u00e4 oli s\u00e4ilytetty Mexicon antropologisessa instituutissa.<\/p>\n
Siemeniss\u00e4 havaittiin piirteit\u00e4, jotka ovat vieraita luonnonvaraiselle kasville, joten ihmisen arvioitiin viljelleen niit\u00e4 jo jonkin aikaa.<\/p>\n
Sarja 1980-luvulla tehtyj\u00e4 radiohiilianalyysej\u00e4 paljasti, ett\u00e4 vanhimmat Meksikosta l\u00f6ydetyt ihmisen viljelem\u00e4t maissint\u00e4hk\u00e4t olivat vain 4 700 vuoden takaa ja pavut 2 000 vuotta nuorempia. Tiedemiehet olivat olettaneet, ett\u00e4 kurpitsan viljelyn aloittaminen olisi tapahtunut samoihin aikoihin.<\/p>\n
Smith paljasti kuitenkin viime vuonna uuden testausmenetelm\u00e4n avulla, ett\u00e4 kurpitsan viljely olikin alkanut 8 000-10 000 vuotta sitten. Ensimm\u00e4iset havainnot ohran ja riisin viljelyst\u00e4 L\u00e4hi- id\u00e4ss\u00e4 ja Kiinassa ovat osapuilleen samalta ajalta.<\/p>\n
Smithin mukaan siirtyminen maanviljelyyn perustuvaan kyl\u00e4el\u00e4m\u00e4\u00e4n oli kuitenkin Amerikassa hitaampaa kuin muualla. "Merkkej\u00e4 todellisesta kyl\u00e4pohjaisesta maanviljelyst\u00e4 ei l\u00f6ydy Amerikasta ennen kuin 4 000 vuoden takaa. N\u00e4m\u00e4 ihmiset siis pysyiv\u00e4t mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00f6in\u00e4 sill\u00e4 poikkeuksella, ett\u00e4 he kasvattivat kurpitsaa", h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ja Kiinassa ihmiset eliv\u00e4t kyliss\u00e4 t\u00e4ysin omistautuneina maanviljelylle 2 000 vuoden kuluessa sen keksimisest\u00e4. Amerikoissa t\u00e4ydellisen ruokapaketin tuottamisen kehittelyyn meni paljon pitempi aika", Smith kertoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa maanviljelyn menetelm\u00e4t my\u00f6s yleistyiv\u00e4t Amerikassa hitaammin kuin Euraasiassa. Kurpitsan kasvatus levisi Koillis-Meksikoon 5 500 vuotta sitten ja nykyisen Yhdysvaltain kaakkoiskolkan alueelle vasta 4 000 vuotta sitten. Euraasiassa viljan viljely yleistyi paljon nopeammin.<\/p>\n
Smith arvelee eron voivan olla yhteydess\u00e4 ilmastollisiin seikkoihin. It\u00e4-l\u00e4nsi-suuntaisessa Euraasiassa ilmaston vaihtelut ovat v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4 kuin pohjois-etel\u00e4-suuntaisella Amerikan mantereella. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washington, 14.05.97 (IPS) – Viime aikoina on tehty kolme merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 havaintoa, joiden perusteella Amerikan mantereen ensimm\u00e4isten asukkaiden historiaa joudutaan kirjoittamaan uudelleen.L\u00f6yd\u00f6t viittaavat vahvasti siihen, ett\u00e4 Amer… Continue Reading